Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla...
HelMet-kokoelmasta löhytyvät sekä vuoden 1989 että vuoden 2002 julkaisut, jotka lienevät identtisiä sisällöltään: http://luettelo.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin.
Heikki Poroila
En voi tarkistaa tietojasi, koska minulla ei ole asiakastietojasi. Suosittelen, että otat yhteyttä Helmet-kirjastoihin joko puhelimitse tai chatin kautta. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero, älä koskaan anna henkilökohtaisia tietojasi chatissa. Chat on avoinna Helmet.fi-sivustolla arkisin noin kello 12–17 (perjantaisin 12–16). Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivuston kirjastovalikosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Apurahat ja opintotuki on SYL:n julkaisema kirja, joka esittelee kaikille peruskoulun jälkeen opintoja harjoittaville sekä tieteen- ja taiteentekijöille haettavissa olevat apurahat. Kirja julkaistaan 3 vuoden välein, uusin painos lienee juuri valmistunut. Vastaava teksti on myös julkaisijan kotisivulla http://www.syl.helsinki.fi/
Vanhoja lastenkirjoja on todella vaikea jäljittää pelkästään kirjastojen luetteloita selaamalla, koska niiden sisältöä ei juurikaan ole kuvailtu. HelMet-kirjastojen luettelosta löytyy julkaisuvuoden ja kirjan nimen perusteella kaksi mahdollista teosta.
Shaw, Elizabeth: Karhulan talossa (1975)
Ruck-Pauquet, Gina: Murrikarhu (1979).
Runo ”Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa” on ilmestynyt Tiaisen kokoelmassa ”Vallan Casanovat” (WSOY, 1979) sivulla 13.
Runo ”Silmien peitot” on puolestaan Levolan runoteoksesta ”Valovuodet” (Weilin + Göös, 1985), josta se löytyy sivulta 75.
Runo ”Juon mielelläni kahvia ison tavaratalon baarissa” on sitten peräisin Rauhalan kokoelmasta ”Joki virtaa nyt eikä liiku” (Otava, 1969) sivulta 19. Se on julkaistu myös Rauhalan teoksessa ”Valossa näkyy kirjoitus: runot 1967-1976” (Otava, 1977) sivulla 80.
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Aila Meriluodon runo Jälkeenpäin julkaistiin kokoelmassa Lasimaalaus vuonna 1946.https://kansalliskirjasto.finna.fi/https://finna.fi/https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39254
Outoja sattumia jälkeen sarjan seuraava kirja on Uusi ihastus. Lisää tietoa tästä itävaltalaisesta kirjailijasta ja hänen kyseisestä sarjastaan löydät Internetin osoitteesta http://www.thomasbrezina.com/ .
Kun kysymys koskee Yhdysvaltain lainsäädäntöä 1960-luvulla, on vastaaminen varsin vaikeata. Todennäköisesti ainakin nämä tunnetut tuotemerkit ovat käräjöineet taiteilijan kanssa, mutta ilmeisesti sopuun on päästy. Maalauksen tekeminen julkisuuden henkilöstä ei edellytä mitään erillistä lupaa, kuka tahansa voi tehdä oman versionsa "Marilyn Monroe" -nimisestä ikonista.
Maalauksen tekeminen yksityishenkilöstä sinänsä edellyttää varmasti asiasta sopimista kohteen kanssa. Kysymys ei ole tekijänoikeudesta, vaan yksityisyyden suojasta. Jos maalausta ei näytä julkisesti, saa toki maalata ihan mitä haluaa. Yksityishenkilöstä tehdyn näköismaalauksen julkinen esittäminen esimerkiksi verkkosivuilla on mielestäni kuitenkin niin voimakas teko, että...
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut...
Ihan kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Tässä on kuitenkin elokuvia, joissa on vanhoja miehiä tai miesten epätodennäköisiä ystävyyksiä.
Grumpy Old Men - Äksyt vanhat herrat (1993)
The Odd Couple - Parittomat kaverukset (1968)
Bucket List - Nyt tai ei koskaan (2007)
Land Ho! (2014)
Bertolt Brechtin kirjoja voi varata Helmet-kirjastosta. Useimmat teokset ovat kirjavarastossa, mutta niitä saa varattua omaan lähikirjastoon. BERTOLT BRECHT | Hakutulokset | helmet.fiJos toivot kirjoja omaan kirjahyllyyn, suosittelen netissä toimivia Antikvaareja, esim:Bertolt Brecht | Kirjat | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaToki näitä voi löytää myös antikvaariliikkeistä, esim. kirjamessuilla on yleensä useita antikvaareja mukana.En löydä mainintaa teoksesta "Äiti maa", mutta voisiko kyseessä olla "Äiti peloton ja hänen lapsensa"? Teoslistaa voit selata linkistä: Bertolt Brecht – Wikipedia
Kirjastoista voi lainata konsolipelejä. Myös Pääkirjaston Mediamajassa on mahdollista pelata sekä konsoli- että lautapelejä. Myös muissa kirjastoissa on lautapelejä. Pääkirjaston Mediamaja on auki arkisin klo 12-18. Pääkirjastossa kokoontuu myös roolipelikerho. Nettipelejähän voi pelata ihan kotitietokoneella tai tulla pelaamaan kirjaston tai Mediamajan tietokoneilla.
Osoitteessa http://finlex.edita.fi on Valtion säädöstietopankki, joka on ilmainen palvelu. Se sisältää lait (pääsääntöisesti vuodesta 1987), mutta hieman hankalassa muodossa.
Yritän selittää asian esimerkin avulla. Oletetaan, että tarvitset kirjanpitolain. Avaa Säädöstietopankki ja edelleen linkki "Lainsäädäntö". Ruudulle tulee sivu, jolla on hakulomake. Kirjoita hakulomakkeeseen "kirjanpitolaki" ja käynnistä haku. (Tietopankin opasteista saat lisää ohjeita haun tekemiseen.)
Saat tulokseksi listan, jossa on lueteltu nykyinen kirjanpitolaki ja sen edeltäjät. Jokaisen lain nimen edessä on pieni kortiston kuva. Näpäytä uusimman eli voimassa olevan kirjanpitolain kohdalla olevaa kortiston kuvaa. Saat ruudulle lain VIITEKORTIN. Kortissa on...
Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkistaman vuosille 2020-2070 laaditun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. 2070-luvulle tultaessa suomalaisia olisi 5,37 miljoonaa.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html
Kirkes kirjastoilla on etäkäytössä eMagz (johon kirjaudutaan kirjastokortilla ja tunnusluvulla) ja Journal.fi sekä ePress, joka toimii kirjastojen koneilla. https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/kirjaston-aineisto/lehdet
Lisäksi monet lehdet antavat lukea verkkoversiotaan ilmaiseksi.
Terveyskirjasto kertoo iskun vaikutuksesta näin: "isku kehoon, raajoihin tai päähän aiheuttaa iskun kovuudesta ja osumapaikasta riippuen eriasteisesti kudosten vaurioitumista. Ihon alla oleva rasva- ja usein myös lihaskerros vaimentavat iskun voimaa mutta puristuvat samalla kokoon ja soluja rikkoutuu. Myös iskukohdassa kulkevat pienet verisuonet vaurioituvat ja verta vuotaa kudoksiin aiheuttaen kudoksen sisäisen veripahkan tai ihonalaisen mustelman."
Lisää tietoa Terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00237
