Ikävä kyllä yrityksistä huolimatta tähän suruvärssyyn ei löytynyt tekijää selaamistani värssykirjoista eikä runokirjoista. Netistä löytyi tämä värssy myös osana toista värssyä, joka alkaa "Tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa",mikä värssy taas on jossain aloitettu sanoilla Ei kuulu askeleet rakkaimman,tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa".
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löysin vain yhden Hellaakosken sanoihin sävelletyn ruotsin kielellä olevan laulun. Se on Olavi Ingmanin säveltämä "Kimppu kukkia akkunalla" (Blommor i fönstret), sanat on kääntänyt Joel Rundt. Laulu on kokoelmassa: 20 laulua / toimittanut Martti Turunen, WSOY 1935.
Juha Vainion sanoittaman ja esittämän kappaleen "Poliisi" on säveltänyt Erik Lindström salanimellä P. Naseva. Kappale ei siis ole käännöskappale.
Lähde: Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Valitettavasti Toni Morrisonin novellia Recitatif (1983) ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelu/fennica-suomen-kansallisbib…
https://www.kirjasampo.fi/
https://www.worldcat.org/account/?page=searchContacts
Hei,
kaksi mahdollista kanikirjaa löysin jotka voisivat tulla kysymykseen:
Marcus Pfisterin Hoppeli on kaunis kuvakirja pupuista ja talvesta. Siinä seikkailevat kylläkin Hoppeli ja sen äiti mutta kuvitus on kauniin sinisävyinen.
Toinen mahdollinen voisi olla Pirjo Telarannan Eetun ja Reetun ensilumi, joka taas kuulostaisi enemmän nimen perusteella kuvaamaltasi kirjalta.
Tuo toinen kirja voisi olla kirja nimeltä Keltainen kukka. Tekijänä Renate Schupp.
Vaara-kirjastoista kirjat löytyvät näitten linkkien takaa:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54298
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.36542
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54154
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla...
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheena äitys, naisen osa, isyys ja vanhemmuus. Nämä kaikki löytyvät Riihmäen kirjastosta.
Kaunokirjallisuutta:
Hakalahti, Niina: Uimataito (curling-vanhemmuus, hyvä äiti ja vaimo)
Hietamies, Eve: Tarhapäivä ja Yösyöttö (yksinhuoltajaisien näkökulma)
Katajavuori, Riina: Lahjat (kotiäidin haasteita, rooliodotuksia)
Kiiskinen, Kia: Äitiyspakkaus :(päiväkirjamerkintöjä lapsen ensi vuodelta)
Olsson, Belinda: Raskausjärkytys (uranaisen äitys)
Susi, Pauliina: Ruuhkavuosi (nykynaisen tasapainoilua uran, vauvan ja uuden kodin välillä)
Vartiainen, Petri: Isäasentoja(missä on isän paikka)
Friends with kids dv (ystävykset päättävät hankkia yhteisen lapsen)
Tietokirjallisuutta:
Berg, Kristiina: Äitiys kulttuurisina...
Koska Sunnuntai-lehden numerot, jossa pakinan pitäisi siis olla julkaistu, ei sisälly Historialliseen sanomalehtikirjastoon, päättyvät jälkien etsinnät ainakin täällä pian. Sunnuntai-lehden numerot saattavat löytyä Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappaletoimistosta tai Helsingin yliopiston kirjaston muusta kokoelmasta, josta niitä saattaa kannattaa kysellä.
Yhteystiedot http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/yhteystiedot/
Selaamistamme kalakirjoista ei voinut päätellä vastausta.
Voit ottaa yhteyttä Suomen haukiseuraan hallitus@suomenhaukiseura.fi. Seura on myös facebookissa https://www.facebook.com/Suomen-Haukiseura-ry-280350865324882/
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Lähinnä aihepiiriäsi lienee Suomen metsästysmuseon näyttelyjulkaisu "Ex libris--eräaiheisia kirjanomistajamerkkejä" vuodelta 1993. Helmiriitta Honkasen "Exlibris Suomi Finland" ,1987 ja Mirjam Kinoksen "Exlibris" 1989 saattavat myös olla selaamisen arvoisia.
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
Sanoilla "Autiosaaren" tai "Aitiosaaren" alkavia teoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta. Seuraavat kolme hieman sinnepäin viittaavat teokset ovat olemassa:
TEKIJÄ: Elster, Kristian, d.y.
NIMEKE: Autio saari : kertomus kolmesta pojasta / Kristian Elster
SARJA: (Gummeruksen nuorten kirjasto ; [36] )
TEKIJÄ: Sternberg, Sten
NIMEKE: Autiokylän salaisuus : nuorisonromaani / Sten Sternberg ;
suom. Aarne Ahde
JULKAISTU: Jyväskylä : Gummerus, 1951
ALKUTEOS: Ingen mans by
NBN: f538632
UDK: 839.7-3(024.7)
MUU TEKIJÄ: Ahde, Aarne
TEKIJÄ: Kent, Larry
NIMEKE: Autiolla saarella / Larry Kent ; suomennos: L. Ranta
JULKAISTU: Tapiola : Viihdekirjat, 1972 (Kodaprint)
ULKOASU...
Kysymäsi satu löytyy seuraavasta satukirjasta: Kivinen, Kirsti & Poivaara, Annami: Unilintu, Hyvänyön satuja 3
Jyväskylä:Gummerus, 1976
Kirja löytyy Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmista.
Elina Nuortien kirja ei ole vielä tullut pääkaupunkiseudun kirjatoihin. Kirja on kirjastojen hankinta-ja luettelointiosatoilla luokitettavana ja muovitettavana, siksi kirjan tiedot jo näkyvät HelMet-järjestelmässä. Kirjan voi tilata järjestelmän kautta, kun sijoitus jossakin kirjastossa näkyy.
Useampikin Mauri Sariolan dekkareista sijoittuu Lapin maisemiin. Muun muassa Susikosken tulikoe (1982) –kirjassa ollaan Levillä ja hotelli Levitunturissa, Kolmen valtakunnan vainaja (1971) –kirjassa seikkaillaan kirjan nimen mukaan pohjoisessa lähellä kahden naapurimme rajaa. Revontulet eivät kerro (1957) –kirjan tapahtumat sijoittuvat ehkä lähimmäksi Pallastunturia. Siinä kiivetään Ounastunturille ja asutaan tunturin lähellä olevassa hotellissa, ilmeisesti ei kuitenkaan hotelli Pallaksessa, ainakaan sen nimeä ei onnistuttu kirjasta löytämään.
Simo Sjöblomin Mauri Sariola –bibliografia 1956-1998 (1999) –kirjassa (löytyy Helmet-kirjastoista) kuvaillaan Sariolan kirjoja, mutta ei niin yksityiskohtaisesti, että tämän asian saisi selville....
Nuorisolehti Oharia on Pohjois-Karjala-kokoelmassa vuodelta 1970 nuo kaksi numeroa. Ovat sen verran uusia, ettemme voi digitoida niitä verkkoon eikä mikrofilmiäkään ole tulossa.
Voit ottaa lehdistä kopioita kirjastossa tai voimme lähettää kopioita kaukolainaksi, jos et pääse Joensuun pääkirjastoon.
