Lainasi ovat ehkä myöhässä tai niihin on tehty varauksia.
Järjestelmässä voi esiintyä myös tilapäisiä teknisiä häiriöitä.
Lainoja voi uusia myös puhelimitse sekä asioimalla kirjastossa.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa –aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy suomenkielisenä Risto Heikkisen Ruma bändinpoikanen (Tammi 1997) eli opaskirja rock-yhtyeessä soittaville tai tätä suunnitteleville. Teos käsittelee sekä soittamiseen että levyttämiseen, keikkailuun ja yleensä musiikkibisnekseen liittyviä asioita. Samanlaisia asioita käsitellään myös ruotsinkielisessä Musikmakarnas handbok -opuksessa (Norsteds 1985). Molempia kirjoja näyttäisi olevan saatavana vastaushetkellä.
Lisäksi Plussa –haulla löytyy lukuisia bändihistoriikkejä tai artistien elämäkertoja. Varsinaista kaunokirjallisuutta voit etsiä Plussasta käyttämällä asiasanahakuna esim. ”kaunokirjallisuus ja yhtyeet” tai ”kaunokirjallisuus ja rock”....
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta "Vuoden viimeinen kesä". Runo alkaa sanoilla : "Tulevasta elämästä ruohomattona voin kertoa seuraavaa.
Onpa mukavaa tässä olo. Lopultakin minut on kynitty." Runo löytyy sivulta 138.
Olisiko kyseessä Jorma Kurvisen kirjasarja Susikoira Roi? Siitä on tehty myös televisiosarja, https://areena.yle.fi/1-4412122. Toinen koirasarja televisiossa on itävaltalainen Poliisikoira Rex, https://www.nelonen.fi/ohjelmat/poliisikoira-rex, löysin myös Kommissar Rex-nimisen kirjasarjan, mutten suomennosta siitä. Lisäksi on olemassa Joyce Strangerin kirja Paimenkoira Rex, jonka tarina sijoittuu Skotlantiin ja kirja on ilmestynyt suomeksi 1969. Tämä on yksittäinen kirja, ei sarja.
Ystävyyden talo -kappale löytyy Pulputinpannun CD:ltä Pulputinpannu (2005). Nuottijulkaisuihin laulu ei ole toistaiseksi päätynyt. Netistä laulun sanoja ei tällä kertaa löytynyt, mutta kotisivulla www.pulputinpannu.fi on palaute/toivelomake, jota kautta varmaankin myös sanoituksia voi pyytää.
Kuten HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa Omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Voit myös seurata varaustesi tilaa Omien tietojesi kautta."
Myös ilmoituksessa jonka saat kerrotaan, mihin asti varausta säilytetään.
Nimellä "Erilaisia ihmisiä" löytyi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta yksi kirja:
Olli, Vera
Erilaisia ihmisiä : romaani
Turku : Kirja-Sampo, 1946
Kirjaa on joissakin maakuntakirjastoista, ja sen voi saada kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Mikkelissä ei toistaiseksi ole suunnitteilla samanlaista palvelua. Sähköisiä lehtiä voi meidän kirjstoissamme lukea seuraavilla tavoilla:
- kirjastoissa on työasemilla käytettävissä kansainvälinen Pressdisplay-portaali
- myös suomalaiseen sanomalehtipalveluun ePress voi tutustua.
- verkosta löytyy lisäksi onlinenewspapers.com
Lisätietoa näistä ja linkit löytyvät esim. Mikkelin kirjaston kotisivuilta kohdasta sanomalehdet
National Geographic -lehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkielinen lehti löytyy pääkirjaston 1. kerroksen lehtilukusalista sekä Huhtasuon, Tikkakosken ja Vaajakosken kirjastoista (joista Vaajakoski on tällä hetkellä remontin takia kiinni). Englanninkielinen lehti tulee pääkirjaston 3. kerroksen lukusaliin. Lehtiä voi lainata, lukuun ottamatta uusinta numeroa. Lehtiä voi myös varata aivan niin kuin kirjojakin.
Englanninkielisen National Geographic -lehden voi lukea myös Zinio-verkkopalvelun kautta. Zinion käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja yksi tai kaksi käyttäjätiliä, riippuen siitä, millä laitteella palvelua käyttää. Lisätietoa Ziniosta e-kirjasto-sivuillamme: https://www.keskikirjastot.fi/web...
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Meillä on täällä Varkaudessa kirjallisuusyhdistys Kirja-Varkaus ry, jolla olisi enemmän asiantuntemusta kommentoida sinun kirjaideaasi.
Heillä on helmikuussa itseasiassa Luovan kirjoittamisen kurssikin, josta varmaan saisit vinkkejä itsellesi.
Aina mielellämme kannustamme kaikkia, jotka haluavat edistää kirjoittamalla suomalaista lastenkirjallisuutta. Tsemppiä hankkeellesi!
Sitaatti "I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.” on Anaïs Ninin teoksesta The Four-chambered Heart (1959, s. 18). Teosta ei ole suomennettu.
Françoise Sagan tunnettiin viehätyksestään vauhtiin ja hienoihin autoihin. Hyvin kuuluisa on myös usein siteerattu Saganin lausahdus "Quitte à pleurer, je préfère pleurer dans une jaguar que dans un autobus." (“Money may not buy happiness, but I’d rather cry in a Jaguar than on a bus.”, "Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin linja-autossa."). Valitettavasti siitä ei kuitenkaan löydy tietoa, missä yhteydessä hän on näin lausunut. E-kirjoina luettavissa olevista Saganin teoksista lausahdusta ei löytynyt.
https://...
Valitettavasti kuvaukseesi sopivaa teosta ei löytynyt. Ehkä pystyt itse jäljittämään teoksen selaamalla aiheesta kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten hakulistoja.
Tässä on linkki Vanamokirjastojen aineistohakuun hakusanalla syöpätaudit:
Hakutulos - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi)
Suomalaisten kirjastojen valtakunnallisesta kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta voi olla apua. Tässä on linkki Kirjasampoon hakusanalla syöpätaudit:
Haku | Kirjasampo
Syöpää käsittelevästä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin. Voit katsoa halutessasi tämän vastauksen tästä linkistä:
Olen tekemässä mahdollisimman täydellistä listaa suomeksi ilmestyneestä syöpää käsittelevästä kaunokirjallisuudesta...
Ihmiskunta on hyödyntänyt öljyä ja sen johdannaisia jo muinoin. Herodotoksen kirjoituksissa 400-luvulta eaa mainitaan paikkoja, joissa öljyä löytyi kuopista, öljyhiekkana tai bitumina. Yksi rikas esiintymä on Eufratjoen varrella nykyisen Irakin alueella, jossa bitumia kaivettiin maasta ja käytettiin rakennuslaastina jo 6 000 vuotta sitten. Bitumilla myös tilkittiin veneitä ja sitä käytettiin sidosaineena tai vesieristeenä käyttöesineissä kuten astioissa. Egyptiläiset käyttivät sitä myös balsamoinnissa.
Kreikkalaiset Herodotoksen aikana käyttivät öljyä haavojen ja kipujen hoitoon. Myös monissa muissa kulttuureissa uskottiin öljyn parantaviin vaikutuksiin kautta vuosisatojen. Toisaalta sitä saatiin palavia seoksia, joita voitiin...
Kyseessä lienee Eric Linklaterin teos Kuussa tuulee (WSOY 1980). Tarinassa kurittomat sisarukset mm. syövät itsensä ilmapalloiksi ja laihtuvat tulitikuiksi. Taikajuomaa saatuaan he muuttuvat kenguruiksi ja erinäisten sattumusten myötä joutuvat eläintarhaan. Kattava kuvaus kirjan tarinasta löytyy mm. oheisesta kirjablogista:https://joklaaja.blogspot.com/2017/03/eric-linklater-kuussa-tuulee.html
Perheniemen kartanon vaiheista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Halila, Aimo: Iitin historia 1 (1939), Halila, Aimo: Iitin historia 2 (1966), Ristola, Veijo: Palasia Perheniemen historiasta (1996), Tuomala, Liisu: Veikkolan lahjoitusmaahovista Perheniemen kartanoon (1991). Kartanon historiasta kerrotaan myös Perheniemen evankelisen opiston verkkosivuilla: Perheniemen kartanon historiaa » Perheniemen Opisto. Perheniemen kyläyhdistys ry on julkaissut kirjan Kotikylämme Perheniemi sanoin ja kuvin 1900-1980 (2009), jossa on joitain mainintoja ja muistelua myös kartanosta ja sen väestä.
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
Somemarkkinointia koskevat kirjat on tosiaankin suunnattu lähinnä yrityksille tai yhteisöille. Salla Virtasen Somemarkkinoinnin työkirja (2020) käsittelee myös maksullista mainontaa Facebookissa ja on ehkä tutustumisen arvoinen vaikka ei välttämättä käsittele juuri blogeja.
Katleena Kortesuon teoksessa Sano se someksi (1 + 2 = 3): sosiaalisen median suuri laskuoppi (2018) on lyhyt teksti yleisesti blogin mainostamisesta, vaikka Facebook lähinnä vain mainitaan nimeltä.
Verkossa on joitakin ohjeita aiheesta. Tässä digiyrittäjä ja somevalmentaja Karoliina Behmin ohjeita:
blogin mainostamisesta https://www.karoliinabehm.fi/blogi/blogin-mainostaminen
strategiasta https://tiiakonttinen.fi/bloggaaja-oletko-laatinut-facebook-strategian/...
