Osalla kirjastojen skannereista pystyy skannaamaan negatiiveja. Valitettavasti kirjastoista ei ole ilmeisesti olemassa selkeää listausta, mutta Helsingissä negatiivien skannaus onnistuu ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä.
Jos haluat tiedustella jonkin muun kirjaston skannausmahdollisuuksia, kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta tai katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi, onko jonkin kirjaston tietokoneen yhteydessä diaskanneria, sillä negatiivien skannaaminen onnistuu sillä. Edellä mainitussa osoitteessa voit varata tietokoneen etukäteen, jotta siinä on tarvittava skanneri.
Teija Niemestä löytyy tietoa mm. teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Ismo Loivamaa (1995) sekä artikkeleista Rocktähtirock (Lapsen maailma 1991, Kirja-arv., nro 2, sivu 38) ja Pulu Arnold ja juksautuspulveri (Lastentarha 1990, Kirja-arv., nro 13, sivu 22).
Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa.
Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot
Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx...
Lasitalo, "paholaisen silmä", kummitukset ja lasit, joilla aaveita voi nähdä, viittaavat vahvasti Steve Beckin ohjaamaan elokuvaan Kolmetoista aavetta (Thir13en ghosts, 2001), joka oli splatter-aineksin höystetty uudelleenfilmatisointi William Castlen elokuvasta 13 kummitusta (13 ghosts, 1960). TV5 ja Kutonen ovat televisioineet Kolmetoista aavetta jo useammin kuin kolmetoista kertaa (viimeksi 4.11.2017).
Kolmetoista aavetta (2001) - IMDb
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1064166
13 kummitusta (1960) - IMDb
KOLMETOISTA AAVETTA ohjelmatiedot - Telsu.fi
Wikipediaan joudun tässä vastauksessa nyt tyytymään.
Asser Stenbäck (https://fi.wikipedia.org/wiki/Asser_Stenb%C3%A4ck)
"Hesperian sairaalan johtavana ylilääkärinä 1957–1965"
Carl-August Borgström (https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl-August_Borgstr%C3%B6m)
"Hesperian sairaalan apulaisylilääkärinä 1952–1961 ja ylilääkärinä 1961–1975"
Tiedot löydetty läpikäymällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_psykiatrit
Hesperian sairaala on perustettu 50-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä ja sairaalarakennus on valmistunut 1962. (https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/10/BET0603_s30-35.pdf ja https://fi.wikipedia.org/wiki/HYKS_Psykiatriakeskus)
Tarkempia tietoja...
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1881. Aluksi sen nimi oli Helsingin käsityökoulu. Vuonna 1933 oppilaitos vaihtoi nimensä Helsingin käsityöopistoksi ja vuonna 1949 edelleen Helsingin käsityönopettajaopistoksi. Historiansa aikana oppilaitos toimi monessa eri paikassa.
1881 - 1884 Fabianinkatu 31
1884 Bulevardi 8 (suomalaisen tyttökoulun talo), Kaivokatu 12 (Säätyjen talo)
1885 Bulevardi 8
1886 Unioninkatu 32
1887 Fabianinkatu 22
1900 - 1903 Maneesikatu 3
1903 - 1905 ...
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Edilexistä löytyi 2 oikeustapausta aiheesta oikeus hoitoon, toinen Uudenmaan lääninoikeudesta ja toinen Helsingin hallinto-oikeudesta.Uudenmaan LO
Antopäivä: 18.02.1997
Diaarinumero: D:125/4710/97
Taltio: T:157/6
Luokitus: S:1.07.05.03.04
Alaikäinen, avioliitossa oleva A oli määrätty psykiatriseen
sairaalahoitoon tahdostaan riippumatta. Hänen vanhempiaan
ei ollut ennen hoitoonmääräämispäätöksen tekemistä
kuultu. Kun se seikka, että alaikäinen A oli solminut
avioliiton, ei poistanut mielenterveyslaissa säädettyä
vanhempien kuulemisvelvoitetta, lääninoikeus jätti hoitoonmääräämispäätöksen
vahvistamatta.
MielenterveysL_8_§_2_mom
MielenterveysL_11_§_1_mom
ja
Helsingin HAO
Antopäivä: 14.12.2001
Diaarinumero: D:05705/01/4710...
The Garland encyclopedia of world music. Volume 9 : Australia and the Pacific Islands / Adrienne L. Kaeppler and J. W. Love on laaja esitys tuon alueen musiikista. Saatavuuden voit tarkistaa HelMetistä http://www.helmet.fi/.
Otavan Isossa musiikkitietosankirjassa on Oseaniaa koskeva artikkeli, ja kirjaston työasemilla voit käyttää Grove Music Onlinea, jossa on laajat artikkelit Melanesian, Mikronesian ja Polynesian musiikista.
Etelämeren kansanmusiikkia sisältävissä äänitteissä on yleensä paljon tietoa sisältävät tekstiliitteet. Esimerkiksi Helsingin levyt saat esiin HelMetistä valitsemalla hakutavaksi Kirjastoluokan ja kirjoittamalla kohtaan Helsingin luokka 784.74. Saat 41 osumaa, joista voit valita mielenkiintoisimmat.
Kannattaa ehkä...
Etsimänne lehti on nimeltään Time. Kysymyksestä ei käy ilmi, millä paikkakunnalla asutte tai haluatte kirjastoa käyttää. Lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjastoon 11 eri toimipisteeseen, Vantaan kaupunginkirjastoon 6 ja Espoon kaupunginkirjastoon 4 toimipisteeseen. Tarkemmat sijoitukset löytyvät tietokannastamme http://www.helmet.fi/ , valitkaa välilehti "lehdet" ja kirjoittakaa hakukenttään Time.
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu perusteellinen tietopaketti kirjastoalan eri koulutusmahdollisuuksista ja pätevyysvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin avoimessa yliopistossa on alkanut tästä keväästä kevääseen 2012 jatkuva Informaatiotutkimuksen perusopinnot (25 op) -kurssitus. Seuraavasta opintojaksosta ei ainakaan vielä ollut tietoa.
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StudyU…
Helsingin seudun kesäyliopiston opinto-ohjelma selviää maaliskuun lopulla:
http://www.kesayliopistohki.fi/#
Tällä hetkellä ei siis löydy tietoa syksyllä pääkaupunkiseudulla alkavasta kirjastoalan korkeakoulutason opiskelumahdollisuuksista. Kannattaa kuitenkin seurata Avoimen yliopiston ja...
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/...
Kouvolan kirjastoissa lehtien säilytysajat vaihtelevat eri tyyppisillä lehdillä. Kouvolan pääkirjastossa lehtien säilytysajat on jaettu neljään eri kategoriaan: kuluva+ 1 vuosi, kuluva + 5 vuotta, kuluva vuosi + 10 vuotta sekä ikuisesti säilytettävät lehdet. Noita pidempään säilytettäviä ovat erilaiset harrastelehdet, joiden sisältö ei vanhene niin nopeasti kuin yleisaikakauslehtien sisältö. Eli jos tuo 1999 lehti on joku harrastelehti sen lainaaminen on hyvinkin mahdollista mutta naistenlehtiä ja yleisaikakauslehtiä Suomen Kuvalehteä lukuunottamatta ei vuodelta 1999 ole enää säilytyksessä. Sanomalehtiähän kirjastosta ei lainata mutta paikallislehdet ovat luettavissa mikrofilmeiltä.
Netistä löytyy artikkeli, johon on poimittu muutamia suomenruotsalaisia runoilijoita ja heidän runojaan. Runojen tekstit löytyvät Litteraturbanken -palvelusta, https://litteraturbanken.se/. Litteraturbanken sisältää paljon muutakin materiaalia, joten tuo Ylen sivulla julkaistu artikkeli on hyvä tapa lähteä liikkeelle runoilijan valinnassa, https://svenska.yle.fi/artikel/2018/10/26/sa-har-blir-du-foralskad-i-finlandssvenska-poeter Jos haluat selata suomenruotsalaista materiaalia Litteraturbankenissa, hakutulos on tässä, https://litteraturbanken.se/bibliotek?sort=popularitet&avancerat&keywords=keyword:Finlandssvenskt Voit myös selata Svenska Litteratursällskapetin e-kirjoja, https://www.sls.fi/sv/...
Hei,
Alkuperäisen tarinan kirjoittajaa tuskin löytyy, koska satu lienee aika vanha ja kiertänyt eri muodoissa.
Tuorein versio sadusta löytyy nimellä "Viisas prinsessa" kirjasta Rohkeiden tyttöjen satukirja : unohdetut tarinat (kertojat: Susanna Davidson, Rosie Dickins, Andy Prentice ja Rob Lloyd Jone ; suomennos: Jade Haapasalo. ISBN 9789522562364 ; Kids.fi, 2020
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin. Sama tarina on myös versiona nimeltä "Kaislaviitta", mikä voi olla juuri se etsimäsi. Tässä linkki aiempaan ksymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-jo-pidemman-aikaa-etsinyt
Edes summittaista arviota on todella vaikea antaa. Yhdessä ja samassa artikkelissa voi olla sekä "normaalia" että tekoälyn tekemää käännöstyötä. Muokkaukset myös muuttavat tilannetta jatkuvasti: tekoälyn jäljiltä olevia kömpelyyksiä ja suoranaisia virheitä voidaan korjata tai artikkelien luojien epätyydyttäviä käännöksiä korvata tekoälyn tulkinnoilla.Kysyin asiaa myös tekoälyltä itseltään eikä tämäkään lähestymistapa antanut aineksia arvion tekemiseen – saatikka suoraa vastausta. Tekoäly kuitenkin vakuuttaa, ettei konekäännösten osuus suomenkielisessä Wikipediassa ole merkittävä. Uskokoon, ken tahtoo:"Valitettavasti minulla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, kuinka suuri osa suomenkielisistä Wikipedia-artikkeleista on tekoälyn kääntämiä.""...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän tietokannan mukaan suomesta arabiaksi on käännetty seuraavat teokset:
Kalevala
Myytillisiä tarinoita
Klinge, Katsaus Suomen historiaan
Krohn, Jaakko Ilkka
Meri, Manillaköysi
Varpio, Pohjantähden maa - johdatus kirjallisuuteen ja kulttuuriin
Waltari, Sinuhe egyptiläinen
Waltari, Vieras mies tuli taloon
Voit itsekin tehdä hakuja tietokantaan. Löydät sen tästä Internet-osoitteesta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Töölön kirjasto on paikoillaan, tervetuloa käymään vielä viikon ajan, mutta sen jälkeen kirjasto on suljettu ajalla 27.11.2006- 31.1.2007. Kirjastossa on remontti ja tuona aikana ei varauksia tietenkään voi Töölöstä noutaa, joten se on poistettu hakulistalta. Aiemmin varattu aineisto on noudettavissa tänä aikana Rikhardinkadun kirjastosta ja Töölön aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lähimmät kirjastot ovat Kirjasto 10, Munkkiniemen kirjasto, pääkirjasto Pasilassa ja Rikhardinkadun kirjasto.
