Kaivattu tieteiskirja saattaisi kenties olla Greg Bearin Aikatunneli (Karisto, 1989).
"Maan lähelle saapuu aurinkokunnan ulkopuolelta valtaisa asteroidi, jota tutkimaan lähetetään monikansallinen ryhmä. Kirjan varsinainen juoni alkaa tilanteesta, jossa Kiveksi nimetty planeettamme uusi monikilometrinen seuralainen on osoittautunut jättimäiseksi avaruusalukseksi. Mikä vielä kummallisempaa, se on ihmisten rakentama ja sen sisällä on loputtoman pitkä käytävä, keinotekoinen aika-avaruuden vääristymä. Sen luonteen selvittäminen annetaan nuoren matemaatikkoneron, Patricia Vasquezin tehtäväksi." (Tapani Ronni, Aikakone 4/1989)
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89aikatunneli.htm
Pinserit ry:llä on omat kotisivut osoitteessa: http://www.pinserit.fi/ . Kotisivuilta on myös linkkejä useisiin koti- ja ulkomaisiin pinseri- ja koira-aiheisiin www-sivuihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy jonkin verran joululehtiä 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Ne löytää PIKI-verkkokirjastosta hakusanalla "joululehdet".
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Parnasson numerossa 3/2010 sivuilla 34 – 38 on Aki-Petteri Lehtisen artikkeli Ranskalainen ongelma : Albert Camus askarruttaa yhä.
https://finna.fi/Record/arto.013782399
Vanhat Parnasson vuosikerrat ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa sekä Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/toimipaikat-ja-tilat/paakirjasto-kaisa-talo
https://helka.helsinki.fi/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
Liikenne- ja viesintäministeriölla on julkaisusarja Suomalainen televisiotarjonta. Julkaisuja voi hakea asiasanalla televisiokanavat.
Vuosina 2004-2005 Suomessa oli neljä analogista ja viisi digitaalista kanavaa, esimerkiksi TV 1 ja TV 2, YLE Teema, MTV3 ja Subtv (lähde Suomalainen televisiotarjonta 2004 ja Suomalainen televisiotarjonta 2005).
Onnen hetkiä nimisiä lauluja on neljältä eri tekijältä.Kari Kuuva 1977, Leo Siirtola 1981, Pekka Lintula 2010 ja Pedro de Pajaro 1997. Linkki Fono tietokantaan.
Tampereen kaupunginkirjastosta, nuorten osastolta, löytyy vain osa 2 tästä sarjasta. Osa 16 on Lempäälän kunnankirjastossa. Toki sarjan muitakin osia löytyy Suomen kirjastoista ja niistä voi jättää kaukopalvelutilauksia.
Tilannetta ja saatavuutta eri kirjastojen osalta voi katsoa
Kirjastot.fi -sivulta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Kaukopalvelusta taas löytyy tietoja sekä myös tilauskaavake osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
Sappeen hiihtokeskuksen vastauksen mukaan Superpipe, vaikka onkin lumetuksessa, vaatiin paljon lunta ja voitaneen avata vasta muutaman viikon kuluttua. Tarkkaa ajankohtaa hekään eivät osanneet sanoa. Kannattaa tarkkailla Sappeen kotisivuilta (http://talvi.sappee.fi/index.php?object=etusivu&sivu=126) löytyvää lumetustilannetta http://talvi.sappee.fi/index.php?object=rinteet&sivu=130 osoitteessa, josta asia selviää. Tietoa voi myös kysellä sähköpostilla osoitteesta sappee@sappee.fi tai puhelimitse numerosta 020 755 9970.
Verrosesta on tietoa "Kotimaisia nykykertojia" -kirjassa (2-osainen kirja). Kirja löytyy melkein jokaisen kirjaston käsikirjastosta. Naiskirjailijoista löytyy myös samassa sarjassa erillinen teos.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä löytyy myös uudemmista kirjailijoista hyvin tietoa. Niitä voit kysyä virkailijalta ainakin suurissa kirjastoissa.
Osoitteessa http://lyyra.kempele.fi/pv//verronen/verronen.html on Maarit Verrosen elämäkertatiedot sekä teosluettelo.
Muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden hankintaa yleisiin kirjastoihin säätelee lähinnä aineistonvalintaa tekevien kirjastonhoitajien arvio siitä, kuinka paljon eri kielillä julkaistua kirjallisuutta tarvitaan ja kyetään määrärahojen puitteissa hankkimaan. Jos hankitaan yksi englanninkielinen kirja, jää käytännössä yksi suomenkielinen hankkkimatta.
Kysyjä tarkoittanee kysymyksellään, että hänen mielestään englanninkielistä kirjallisuutta hankitaan yleisesti ottaen liian vähän. Tämä on ikuinen ja vaikeasti ratkaistavissa oleva ongelma, koska yleisen kirjaston kokoelman täytyy yrittää palvella tasapuolisesti kaikkia käyttäjiään. Ruotsinkielistä kirjallisuutta hankitaan suuremmin lähinnä niissä kunnissa, joissa on merkittävä määrä...
Hei
Vaasassa olemme säilyttäneet vain oman alueemme tai lähinnä Vaasan vanhoja puhelinluetteloita. Lahden kaupunginkirjasto on otaksuttavasti säästänyt vanhoja puhelinluetteloitaan, joten heidän puoleensa voisi kääntyä asiassa. Nyt on vain sellainen poikkeuksellinen tilanne, että Lahden kaupungin palvelimille on tehty (uutisissakin mainittu) kyberhyökkäys, josta syystä heidän kirjastojärjestelmänsä on pois käytöstä. En pääse katsomaan heidän puhelinluettelotietojaan kirjastojärjestelmästä saati kaukolainaamaan/pyytämään kopiota.
Voisit ottaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon ja kysellä, miten voisit saada käsiisi haluamiasi puhelinluetteloita. Sähköposti: kaupunginkirjasto(at)lahti.fi tai pääkirjaston tietopalvelu 044...
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Hei,
uskonnollista kirjallisuutta löytyy valitettavan vähän äänikirjoista. Uusimpia CD-äänikirjoja ovat esimerkiksi Leo Väyrysen Hiukopalaa kaikille (2015) ja Harri Vähäjylkän Tahdon (2020). Lukuesteisille tarkoitetuista lainnattavista Celia-äänikirjoista löytyy muutama Eila Paynen Karjalantyttö-sarjan äänikirja.
CD-äänikirjojen tarjonta on vähentynyt paljon viimevuosina, kun kustantamot ovat siirtyneet e-äänikirjojen tuottamiseen.
Internetistä löytyy useita hyviä listoja Irlantiin sijoittuvasta englanniksi julkaistusta kaunokirjallisuudesta. Osassa on mukana myös vanhempaa kirjallisuutta, mutta selaamalla löytänee hyviä vinkkejä.The Guardian -lehden "10 of the best books set in Ireland" -lista: https://www.theguardian.com/travel/2020/jun/23/10-best-books-set-in-ireland-sally-rooney-edan-obrien-colm-toibin Literary Quicksand -kirjablogin "45+ Best Books Set in Ireland" -lista lajityypeittäin: https://literaryquicksand.com/2022/06/45-best-books-set-in-ireland/#fiction The Irish Times -lehden lista, johon on valittu yksi kirja jokaista hallintoalueetta kohden: https://www.irishtimes.com/culture/books/32-wonderful-irish-books-one-set-in-every-county-in-ireland...
Kysymäänne aineistoa ei valitettavasti löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston, eikä pääkaupunkiseudun aineistokokoelmasta http://www.libplussa.fi/
Kysymys kannattaa kysymys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran http://www.finlit.fi/ tietopalveluun tai ottaa yhteyttä Ilmari Kianto-seuraan: Ilmari Kianto Seura
Leo Karttimo, 711315
Kaaritie 13
89600 SUOMUSSALMI
Outi Pakkasesta löytyy tietoa mm. teoksista Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita ja Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/dekkarinetti . Lisäksi muutama kritiikki/lehtiartikkeli:
Pelistä pois (Ruumiin kulttuuri 2001,Kirja-arv., nro 4, sivu51), Naisdekkaristien sankarit ovat nyt feministejä & perheenäitejä (Anna 2001, nro 3, sivu 102-105), Murhaamisen hillittyä charmia : Outi Pakkasen tyylikkäät melodraamat (Ruumiin kulttuuri 1997, nro 3, sivu 12-15), Macbeth on kuollut (Ruumiin kulttuuri 2000, Kirja-arv., nro 1, sivu 52), Kuolema käy jatkoilla (Keskisuomalainen (KS) 1998-01-05).
Löysin kysymästänne aiheesta ainoastaan yhden kirjan tiedot mutta ko kirja on jo vuodelta 1992. Se on nimeltään Hevossalmi : Helsingin itäinen portti ja sen on kirjoittanut Kari Sautero. ISBN on 952-90-4303-1. Nämä tiedot sain Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jossa on tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Siellä ei ole vielä tietoa mistään toisesta Hevossalmea käsittelevästä kirjasta joten tiedustelemaanne kirjaa ei ole vielä "virallisesti olemassa".
