Wikipedian ja norjalaisen matkailusivuston mukaan se on n. 600 asukkaan Skåbun kylä Innlandetin läänissä.
Skåbu sijaitsee 870 metriä merenpinnan yläpuolella.
https://no.wikipedia.org/wiki/Sk%C3%A5bu
https://www.getnorwaytravel.com/en/destinasjoner-reisene/hoydepunkter-i…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Innlandetin_l%C3%A4%C3%A4ni
Täysin sopivaa kirjaa en antamillasi rajauksilla onnistunut löytämään. Pari jokseenkin sopivaa vaihtoehtoa kuitenkin tulee mieleen:Lee Child: Tappotahti (suom. 2010). Kirjan kansikuva on tummanpuhuva, ja sen alussa on intensiivinen, aseellinen kohtaus paikallisessa yhdysvaltalaisessa dinerissa. Kirjaa voi myös kuvailla väkivaltaiseksi ja raa'aksi. Toisaalta Lee Child eli James Dover Grant on syntyjään brittiläinen, vaikka hänen kirjansa sijoittuvatkin pääasiassa Yhdysvaltoihin.Karin Slaughter: Menneisyyden jäljet (suom. 2018). Romaanin alku sisältää verisen ampumavälikohtauksen yhdysvaltalaisessa dinerissa. Suomennoksen kansikuva on kuitenkin vaalea, ja kirjailija on nainen.Kumpikaan kirja ei käsittääkseni sisällä kustantajan lisäämää K-18...
Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölehdet on yleensä tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa ei enää mitään henkilöstölehteä julkaistakaan, vaan vastaavat sisällöt ovat kirjaston intranetissä, joka on ainoastaan henkilökunnan käytettävissä. Tietääkseni Espoon kaupunginkirjastossa on sama tilanne.
Yksilöidyissä kysymyksissä on mahdollista kääntyä viestintäosastojen puoleen.
Ylen viestintäosaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.yle.fi/yhteydet/tiedottajat.html
Helsingin kaupunginkirjaston Markkinointi- ja viestintöyksikkö:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Osasto.aspx?unitID=1151598
Espoon sivistystoimen tiedotusyhteyshenkilöt:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;...
Etsimäsi Elina Vaaran runo on nimeltään "Talven kevät" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yön ja auringon kehät" (1937).
Runo löytyy myös mm. antologioista Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) ja Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, Otava, 1977).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990)
Aseita ja revolvereita käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-kirjastoista, https://piki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&loo…
Finna-haun tulos, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Suomessa on Metsästysmuseo, jossa on myös kirjasto. Sieltä saattaa löytyä lisää asekirjallisuutta, https://www.metsastysmuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/.
Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui....
Päätteiden kyselyt eivät liity HelMetiin vaan kyseessä on useiden Internet-selainten oletusasetuksista johtuva toiminto. Kyselyistä pitäisi päästä eroon, kunhan kerran rastittaa kysymyksen yhteydessä näkyvän kohdan, jossa kysytään, haluaako päästä jatkossa ko. kyselyikkunoista eroon.
Useissa Espoon kirjastoissa on parhaillaan meneillään isohko tietokoneiden huollon uudistusprosessi, mihin liittyen koneiden huollosta vastaava palveluntarjoaja ei ole vielä saanut tehtyä kaikkien asiakaspäätteiden asennusta ja oletusasetusten säätöä kokonaan loppuun. Toivon mukaan he saavat asennukset pian hoidetuksi loppuun, jonka jälkeen tällaiset selainongelmatkin toivottavasti vähentyvät.
Espoon kirjastoissa yritetään aamuisin säätää tällaiset...
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi teos:
Heinolan keskikoulun jatkoluokat : katsaus koulun vaiheisiin 1905-1950 : kertomus lukuvuodelta 1949-1950. Heinola , 1950.
Julkaisu on Varastokirjastossa Kuopiosta:
https://finna.fi
Voit pyytää teosta kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kappaletta.
Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on varmaankin Veikko Samulin säveltämä laulu Vihreä mies (tietokannoissa myös muodossa Vihreämies). Sanat lauluun on tehnyt Aappo I. Piippo ja laulua esittivät Armi Aavikkoa ja Lemmikit (1993).
Laulu on tallennettu äänitteelle, mutta sitä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Äänitteen ainoa käyttökopio on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://finna.fi/Record/fikka.4380967#componentparts
Saara-Sofia Sirén (os. Sutela) on toiminut Turun kaupunginvaltuutettuna kolmella kaudella vuosina 2009-2021. Viimeisimmissä kuntavaaleissa hän ei asettunut ehdolle. Kunnallisvaalien tulospalvelu löytyy täältä: https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Eduskunnan verkkosivuilla kansanedustajien eduskuntatyöhön liittymättömät tiedot urasta ja luottamustehtävistä perustuvat edustajien omaan ilmoitukseen, eikä niiden ajantasaisuutta pystytä seuraamaan itse. Muuhun kuin eduskuntaan liittyvissä tiedoissa ollaankin luopumassa seuraavassa verkkosivu-uudistuksessa.
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja...
Valitettavasti tästä kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen "Tää hetki hiljainen" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Pertti Reponen. Paula Koivuniemi julkaisi sen LP-levyllä Lähdetään (1983). Levytys on julkaistu uudelleen erilaisilla kokoelmilla, joita voi lainata kirjastosta tai kuunnella suoratoistona. Jos tarvitset nuotin, se on tässä tapauksessa tehtävä itse tai pyydettävä jotakuta muuta kirjoittamaan kuuntelun perusteella.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi) käännöstietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on julkaistu koosteena vain unkarin kielellä. Antologia on ilmestynyt vuonna 1984.
Oulun kaupunginkirjaston sivuilla ositteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/aloitus.htm pääset tutustumaan Aaro Hellaakosken elämään ja taiteeseen. Linkin Bibliografia takaa aukeaa sivusto, jota selaamalla löydät otsikon "Aaro Hellakosken tuotantoa on käännettynä seuraavissa valikoimissa". Sen mukaan hänen runojaan on ilmestynyt englanniksi kirjassa: Armstrong, Robert: Poetry and Folk Songs of Finland in Translation with poems of tribute and drawings, London 1975. Kirja on ainakin Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa....
