Alkoholin ongelmakäyttö on yleistä, s. 12-12 (sisältyy isompaan kokonaisuuteen Alkoholin ongelmakäyttö, s. 7-15. Kokonaisuuden on kirjoittanut Mauri Aalto.
Oikeus hoitoon ja hoidon tarve alkoholiriippuvuudessa, s. 8-8, sisältyy isompaan kokonaisuuteen Alkoholin ongelmakäyttö, 8-16. Kokonaisuuden on kirjoittanut Mauri Aalto.
Päihdelääketieteen professorin Mauri Aallon mukaan kieltämisen syyksi voi ajatella myös sairauteen kuuluvaa ajattelukyvyn heikentymistä. Sairaus johtaa siihen, että alkoholisti ei kykene havaitsemaan monimutkaisia ilmiöitä tai päättelemään näiden ilmiöiden yhteyksiä, hän kirjoittaa.
- tämä kohta löytyy s. 8, eli sisältyy tuohon edelliseen lukuun
Kirjassa on luku Alkoholi ja elimelliset sairaudet, s. 187-220,...
Kyseessä lienee Janne Marja-ahon ja Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta sävelmästä Homo fugit velut umbra (Passacaglia della vita). Sanoitus perustuu suomalaisiin kansanrunoihin. YouTubessa kuultavissa olevan katkelman perusteella (https://www.youtube.com/watch?v=oLwSXcOx9Fw) (kohdasta 2:46 kohtaan 3:54) teksti on koottu useasta lähteestä ja "kohta kuolema tulee" lisätty kokonaisuuteen kertosäkeeksi. Näytteeseen sisältyvät runosäkeet esimerkiksi löytyvät Suomen Kansan Vanhoista Runoista:
Kuolema kovinta työtä / Majan muutto surkeinta, / Suru juoa surman viina / Katkera kahesti naia; -- (osa XIII3, numero 8310)
Tule, surma, suota myöte, / Tallaa talvitietä myöte! / Tule, surma, sarvineisi, / Kuolema, kätösineisi, -- (osa IV3, numero 3688;...
Kysyjä tarkensi, että etsiikin Veikko Lavin "Yön varjot" lauluun nuottia. Lavin esittämän "Yön varjot" kappaleen on säveltänyt Viljo Ylönen. Siitä ei ole julkaistu nuottia. Tosin on myös olemassa Unto Monosen sävellys "Varjojen tango", jonka alkusanat ovat: "Yön varjot tummetessaan". Tämä löytyy nuottijulkaisusta "Unto Monosen sävellyksiä" (saatavilla myös Jyväskylässä). Tätä kappaletta ei Veikko Lavi ole kuitenkaan levyttänyt.
WSOY:n sivuston mukaan Trollvinter ilmestyi ensimmäisen kerran 31.1.1957.Moomin comic strips -Wikipedia-sivuston mukaan sarjakuvatarina Viidakkoelämää (Moomin Valley Turns Jungle) ilmestyi 5.9.1956 ja Muumipeikko ja marsilaiset (Moomin and the Martians) ilmestyi 27.2.1957, joten tästä voisi päätellä Trollvinterin ilmestyneen niiden välissä.Farlig midsommarista ei ole löytynyt tarkempaa tietoa kuin ilmestymisvuosi 1954. Juhani Tolvasen teoksen mukaan Muumin-sarjakuva alkoi ilmestyä Evening Newsissa 20.9.1954 ja Muumipeikko-sarjakuva suomeksi Ilta-Sanomissa 21.4.1955. Sinun kannattaa tutustua Tolvasen kirjaan Muumipeikko-sarjakuvasta, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti Tove Ja Lars Janssonin sarjakuvauraa. Kirjan lopussa on myös...
Anni Swanista on kirjoitettu ainakin seuraavissa kirjoista:
-Kotimaisia nuortenklassikoita 2000
-Arjava, Hellevi: Kiltti tyttö Katajanokalta 1999
-Suomalaisia vaikuttajanaisia 1977
-Lehtonen, Maija: Anni Swan 1958
Näihen kirjojen saatavuutta voit tarkistaa Oulun aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html
Näillä nettisivuilla on lisäksi tietoa Anna Swanista, teosluettelo ym, käypä tarkistamassa:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html
Eino ja Katri Palolan suomennos Henrik Ibsenin näytelmästä Når vi døde vågner sisältyy Ibsenin Valittujen draamojen seitsemänteen osaan (1962).
Suomennoksessa Rubæk on "professori Arnold Rubek, kuvanveistäjä" ja Irene-nimen kirjoitusasu on sama kuin alkukielisessäkin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552649?sid=4183160427
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Sign Out -painike löytyy oikeassa yläkulmassa nimesi vieressä olevaa RT-pyörylää napsauttamalla.
Valitettavasti uloskirjautumista tarvitaan. Kahden järjestelmän kommunikointi ei aina suju jatkuvasti.
Kaikenlaiset opinnäytetyöt ovat tutkimuksen harjoittelua ja siksi on syytä kertailla sitä, miten tutkimuksen tekeminen etenee. Monesti haalitaan läjäpäin lähdeaineistoa, jolloin oman tutkimuksen tekemiseen käytettävä aika hupenee aineiston läpikäymiseen. Alkuun riittää pari hyvää lähdettä, joiden lähdeluetteloihin tutustumalla saa lisävinkkejä.
Toisaalta aineiston kerääminen aiheesta, joka on uudehko tai ei kovin paljon tutkittu, kuten ympäristöhallintajärjestelmät, saattaa tuottaa vaikeuksia: aiheesta ei tunnu löytyvän mitään. Silloin on syytä purkaa fraasia "ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönotto" ja miettiä, mitkä ovat ne laajemmat käsitteet, joiden avulla tiedonhakua voi tehdä.
Tässä tapauksessa esimerkiksi toimintaohjelmat,...
Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkistaman vuosille 2020-2070 laaditun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. 2070-luvulle tultaessa suomalaisia olisi 5,37 miljoonaa.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html
Suomalaisten kirjailijoiden espanjalksi tai englanniksi käännetyistä teoksista voisi ajatella vaikkapa seuraavia.
Havukainen, Aino: Tatun ja Patun päivitetty Suomi (2017) (engl. This is Finland) - kuvakirja, jonka huumori osuu myös aikuisiin
Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie (2002) (esp. Camino de trincheras)
Kettunen, Satu: Aarteitani Suomesta = My favourite Finnish things (2021) - kuvakirja kaikenikäisille
Korhonen, Karoliina: Suomalaisten painajaisia : vähäsanaista vertaistukea (2016) (engl. Finnish nightmares : a different kind of social guide to Finland) - sarjakuva
Kyrö, Tuomas: Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja (2014) (engl. Happy days of the grump)
Kyrö, Tuomas: Kerjäläinen ja jänis (2011) (engl. The beggar and the hare, esp...
Itsenäisyyspäivän menu löytyy kirjasta nimeltä "Juhlaan: toimituskunta Maija Silvennoinen, Makujen maailma-sarja, kustantaja Weilin + Göös, 1999.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Itsenäisyyspäivän menu löytyy myös Nicehouse-portaalin linkistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/juhlat/itsenais/itse.htm
"Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Asuminen melko hajallaan metsän keskellä on osa suomalaisuutta. Kiireisessä elämänrytmissä ja työpaineiden jälkeen luonnossa oleskelun koetaan rauhoittavan ja antavan uusia voimia.
Metsä tuottaa meille yhä myös tärkeimmät raaka-aineet aterioitamme varten. Yöttömän yön ansiosta marjoihin, sieniin ja yrtteihin kerääntyy erityisen...
Pääkaupunkiseudun MelMet-tietokannasta löytyy vain yksi kirja, joka käsittelee alpakan hoitoa ja kasvatusta:
Sirkkola, Heikki: Alpakkakasvattajan käsikirja. Vet.Eliö julkaisut, 2003.
Seuraavissa julkaisuissa myös käsitellään alpakan kasvatusta. Seuraavat julkaisut löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Helsingin Sanomat, Koti ja Moda. Aamulehdestä ja Turun sanomista voi pyytää kaukolainakopiot oman kotikirjaston kautta.
Sjöholm, Emmi: Alpakkabuumi valtasi Helsingin seudun : Helsingin lähikuntiin perustettu jo neljä alpakkatilaa. Helsingin sanomat: 2007-05-29;
Backman, Leila: Alpakat hurmasivat Sannan. Koti: 2005 ; (66) ; 10 ; 8-11;
Laurila, Aila-Liisa: Andien eläin viihtyy hämäläismaisemissa : alpakkatarhaus : lihaa voi syödä, mutta...
Haitalliset, ruokamyrkytyksiä aiheuttavat mikrobit lisääntyvät nopeasti huoneenlämpöisissä elintarvikkeissa. Erityisen herkkiä haitallisten bakteerien kasvulle ovat mm. valmistettu liha, lämpökäsitellyt lihatuotteet, meijerituotteet (esim. maito ja kerma), kananmunatuotteet (esim. majoneesi) ja äyriäiset ja kalatuotteet.
Pakastaminen ei tuhoa mikrobeja vaan ainoastaan hidastaa tai pysäyttää niiden lisääntymisen. Sulatuksen jälkeen mikrobit jatkavat toimintaansa, ja sulatettu ruoka pilaantuu nopeasti. Ruokamyrkytyksen aihettavat ruokatavarat voivat edelleen näyttää, tuoksua ja maistua aivan normaaleilta, joten aistinvaraisesti riskiä ei voi arvioida. Näin ollen 6 tuntia huoneenlämmössä olleet leivonnaiset kuuluvat riskiryhmään, eikä...
Kyseessä on Liken julkaisema teos Error - Mielen häiriöitä, johon tarinansa on kirjoittanut muiden ohella Milana Misic.
http://like.fi/kirjat/error/
http://bit.ly/2ukOIdD
Pääkaupunkiseudulla 24 Helmet-kirjastoa tarjoaa mahdollisuuden Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröitymiseen. Vantaalla näitä kirjastoja on kolme, Tikkurilan kirjasto, Hakunilan kirjasto ja Pointin kirjasto. Mikään edellä mainituista kirjastoista ei edellytä ajanvarausta rekisteröitymiseen.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi pudotusvalikosta etsiä luettelon kirjastoista, joissa pääkaupunkiseudulla voi rekisteröityä Celia-verkkoasiakkaaksi. Muutamassa kirjastossa pitää rekisteröintiin varata aika. Voit tarkistaa asian helposti sen kirjaston sivuilta, jossa haluat käydä rekisteröitymässä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Helmet-sivulta löydät linkin Kirjastot ja palvelut -valikkoon https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Sieltä voit hakea esimerkiksi kirjastot, joissa on 3D-tulostimet. Kun löydät itsellesi sopivan kirjaston, voit lukea kirjaston sivulta laitteen käyttö- ja varaustiedot. En tiedä, mitä tarkoitat tarratulostuksella. Kirjastojen tavallisiin tulostimissa et voi käyttää omia tarra-arkkejasi. Sen sijaan palveluvalikosta löytyvillä suurkuvatulostimilla voit "tulostaa jopa 130 cm leveitä julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia. "
