Kappale on Marja-Riitta Väkevän (s.1937) säveltämä. Valitettavasti en löytänyt sävellyksen tarkkaa sävellysvuotta, mutta ensilevytys on vuodelta 1968.
Musiikkipuolella tämä ensilevytysvuosi määrittelee usein miltä vuodelta kappale on. Eli vuosi 1968 taitaa olla se vuosi, milloin laulu on ilmoitettu Teostoon
Kirjaa Pipe pakisee en valitettavasti onnistunut löytämään. Löysin ainoastaan kokoelmasta Satuhyrrä löytyi lyhyen tarinan Pikkupapu pakisee, mutta kyseessä ei ehkä ole muistelemasi kirja. Gemma Funtek-Snellmanin kirja on puolestaan todennäköisesti Onnenpotku (1945). Siinä tonttu muuttaa pojan pieneksi.LinkitÄngeslevä: Satuhyrrä löytyi (1966) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr12513245Gemma Funtek-Snellman: Onnenpotku (1945) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Varausta ei pysty tekemään silloin kun missään kirjastossa ei ole ainuttakaan kappaletta kyseistä teosta.
Vaikka HelMet-aineistotietokannassa on näkyvissä kirjan Punainen Hanko nimeketidot, niin ainuttakaan nidettä ei vielä ole rekisterissä. Siksi varauksen teko ei ole onnistunut
Ennen kuin kirja voidaan viedä kirjaston aineistotietokantaan, on tietokannassa oltava nimeketietue, johon niteet liitetään.
Kun haluamanne kirja on 'Käsittelyssä' -tilassa, on mahdollista jättää varaus kirjastossa paikan päällä. HelMet-aineistotietokannan kautta varauksen voi tehdä vasta sitten kun kirja on jo "oikeasti lainattavissa".
Nuorisotiedon kirjastosta http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/tyttotutkimus.html löytyy tietoa tyttötyöstä
ja aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Saman kirjaston http://www.alli.fi/kirjasto/ tietokannasta kannattaa
tehdä myös haku tai selata hakusanaluetteloa. Tytöt aiheisia viitteitä löytyy runsaasti.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuilla http://www.minedu.fi/nuora/tyttoprojekti.html on luettavissa
pro gradu-tutkielma Tytöt ja tyttötyö. Setlemettinuorten "Upea minä" tyttötyöprojektista on tietoa sivuilla
http://www.setlementtinuoret.fi/upeamina.html.
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen sivuilla http://nuoriso.hel.fi/www/hesan_nuorten_aani/
nuorisotyo_7.htm on kuvaus heidän tyttötyöstään.
Sopivaa tietoa voi löytyä myös seuraavista...
Hei
Näyttäisi siltä, että Satakirjastossa teosta ei löydy Saksan kielisenä. Sitä löytyy kuitenkin monista muista Suomen yleisistä kirjastoista sekä Varastokirjastosta. Kirjastosi voi tilata sen sinulle kaukolainana.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kukin kirjasto päättää itse järjestääkö se poistokirjojen myyntiä ja milloin, joten kannattaa kysellä asiasta suoraan kirjastoilta. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut .
Kansallisarkiston verkkopalvelusta löytyi seuraavaa tietoa. Suojeluskuntien jäsenistä ei ole olemassa erillistä matrikkelia, mutta henkilötietoja on mahdollista saada muuta kautta. Suojeluskunnat ovat pitäneet kirjaa toiminnastaan, ja he ylläpitivät muun muassa kortistoa jäsenistöstään. Osa kortistoista on kadonnut, mutta monia on yhä jäljellä, ja niitä voi tutkia vapaasti Kansallisarkistossa Helsingissä tutkijasalissa. Kansallisarkistosta voi myös tilata postitse valokopion yksittäisen henkilön suojeluskuntakortista. Tämä tapahtuu Kansallisarkiston verkkopalvelu Astian kautta. Sinne kirjautumalla voi tehdä tietopyynnön painikkeella "Suojeluskunnan henkilökortti". Yksittäisestä henkilöstä tietoa etsittäessä, on myös tiedettävä, minkä...
Etsimäsi kirja voisi olla Charlotte Rochen Kosteikkoja (Feuchtgebiete, suom. Jenni Rautio, 2009).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9721https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1894641?sid=4886440899
tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin täällä kysy kirjastonhoitaja-palvelussa ja silloin on ehdoteltu tämmöisiä, linkit vastauksen alareunassa. Jälkimmäisessä linkissä on kysytty asuja 5-vuotiaalle tytölle, mutta ainakin osa asuista kyllä soveltuu kaikille lapsille.Kirjoja ja lehtiä sekä niiden saatavuutta voi tutkia verkkokirjastostamme www.keski.finna.fiTässä hakuesimerkki teoksesta Pidetään naamiaiset, mitä näyttää olevan Jyväskylän lähikirjastoissa saatavilla.https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pidet%C3%A4%C3%A4n+naamiaiset&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20 https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-ohjeita-lasten-naamiaisjuhlia?language_content_entity=...
Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana.
Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004…
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
Olisikohan etsimänne kirja Yrjö Alasen Puukkojunkkareiden aika : kappale Etelä-Pohjanmaan historiaa viime vuosisadan keskivaiheilta? Se on julkaistu 1931. Kirjassa kerrotaan Kauhavan herrasta, Adolf Hägglundista ja siitä kuinka hän käräjöi Härmän häijyjen kanssa, Puustellin häistä ja kuuluisista puukkojunkkareista, kuten Pukkilan Jaskasta ja Sippolan Jannesta.
Kirjan voitte pyytää kaukolainaan lähikirjastostanne.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan nimi Jemima (hepr. tunturikyyhky), olisiko Jemi ehkä lyhenne siitä? Jemima on Vanhassa testamentissa yksi Jobin kirjan päähenkilön kolmesta tyttärestä.
Samaan viittaisi myös Wikipedian artikkeli aiheesta, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Jemina
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Boonsboron majatalo -sarjan kolmas osa "Ovi sydämeen" (The perfect hope) on kustantaja Gummeruksen kevään 2014 uutuusluettelossa. Siellä luvataan kirjan ilmestyvän helmikuussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu eikä Richard Burnsin runoja muutenkaan. Ainakaan Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei tunne ainoatakaan Richard Burnsin runoa, eikä niistä löytynyt mainintaa muistakaan tutkimistani tietokannoista.
Aina on toki mahdollista, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin julkaisussa, jota ei ole luetteloitu käännösrunotietokantaan tai muihinkaan tietokantoihin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tuosta runosta ole suomennosta.
Töölön kirjastossa on soittohuone, jossa on digitaalinen piano (ajanvaraus https://varaamo.hel.fi/ tai 09 310 85725.
Vantaalla on piano asiakkaiden käytössäTikkurilan kirjastossa (ajanvaraus musiikkiosastolta, puh. 043 825 0963) ja Koivukylän kirjastossa (ajanvaraus puh. 043 8250961).
Espoossa Ison Omenan ja Sellon kirjastojen sivuilla kerrotaan, että niissä on piano asiakkaiden käytettävissä (soittohuoneen varaukset https://varaamo.espoo.fi/).
Tarkempia tietoja voit kysyä ko. kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappaleen sanoituksessa kertoja olevansa ihastunut tai rakastunut laulun kohteeseen, joka kiusoittelee häntä. Tunne on polttava (burning), mutta kuitenkin kertojan mielestä miellyttävä.
RefWorks on Internet-pohjainen, web-selaimella käytettävä henkilökohtainen kirjallisuusviitteiden hallintaohjelma. Opiskelijaa tai tutkijaa RefWorks auttaa mm. lähdeluettelon tekemisessä, lähdeviittauksien tekemisessä tai vaikka oman viitetietokannan tekemisessä. Kun tuot (import) viitteitä tietokannasta RefWorksiin, joudut päättämään millä filtterillä ne tuot. RefWorksiin on tehty 800 erilaista filtteriä, jotta tiedot erilaisista tietokannoista tulisivat jouhevasti ohjelmaan. Osalle tietokannoista soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format. Suomalaista tietokannoista mm. Artosta ja Fennicasta tuodessa soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format.
RefWorksin käyttöön löydät hyviä ohjeita yliopistojen kirjastojen sivuilta:
Tampere: http...
