Valitettavasti Helloweenin nuotteja ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, ei myöskään maakuntakirjastojen kokoelmista. Kävin läpi pääpiirteissään netin Helloween-tabulatuuri-tarjonnan, mutta juuri tätä kappaletta en löytänyt. Sanat löytyvät sivulta http://www.geocities.com/SunsetStrip/Palladium/5676/.
Valuuttakurssitiedoista vastaa Suomen pankki. Suomen Pankin rahamuseon verkkosivustolla on laskuri, jolla voi laskea ruplan arvon markkoina vuonna 1971. Valitse ensin "vertaa valuuttoja" ja sitten nuolella tai kirjoittamalla haluttu vuosi. Tämän jälkeen kirjoita summa ja klikkaa "Suomen valuuttaan". Ruplan ja dollarin välistä kurssia vuonna 1971 kannattaa tiedustella Rahamuseosta: rahamuseo@bof.fi.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja runosta ja sen tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Lainausjärjestelmä tulostaa kaikkien kirjastojen varausilmoitukset automaattisesti saman mallin mukaan. Kirjastoautoissa on kuitenkin eri käytäntö viimeisen noutopäivän suhteen, koska kirjastoauto käy pysäkillä usein vain kerran viikossa.
Pidämme noudettavia varauksia autossa mukana kolme (3) kirjastoauton käyntikertaa (huolimatta siitä, mikä siis on viimeinen noutopäivä varausilmoituksessa).
Mikäli kirjastoauto ei kierrä esimerkiksi pyhän takia, pidentyy varauksen noutoaika luonnollisesti viikolla eteenpäin.
Hakukertoja on aina siis vähintään kolme (3)!
Musette-artisti Maurice Larcange on tosiaan tehnyt yhdessä Eric Bouvellen kanssa tämän polkkafoxin "Punching-Ball", mutta nuotin löytäminen siitä näyttää ainakin Suomesta käsin todella hankalalta. Sen saa ostamalla verkosta (esimerkiksi täältä: http://www.diamdiffusion.fr/156934-larcange-bouvelle-punching-ball?nl=1…), mutta yhdessäkään julkisen kirjaston kokoelmassa sitä ei näyttäisi meillä Suomessa olevan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Lahden pääkirjaston varastossa, Nastolan ja Padasjoen kirjastoissa on Petri Laaksosen nuottikokoelma nimeltä Janoinen sydän, jossa on mm. tama Hyvää matkaa -niminen laulu:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=07e2d4d9-72ec-4353-972e-d2fd4a0567…
http://lastukirjastot.fi/kirjastot
Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen, s.28.3.1966) löytyy tietoa Btj Kirjastopalvelun Oy:n 1999 julkaisemasta kirjasta "Kotimaisia naistenviihteen taitajia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa). Kirja löytyy useimpien kirjastojen käsikirjastoista. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kirjailijaa käsittelevä artikkeli: Hämäläinen, Helena: Viihteentekijän hullunkuriset perheet, "Kodin kuvalehti" nro 16, 1994 s. 16-19. Artikkelin saatavuutta voi tiedustella lähikirjastostasi. Internetistä ei kirjailijasta löytynyt kuin joitakin suppeita kirjaesittelyjä, esim. osoitteessa 194.100.4.226/arkisto/kotker esittely "Maan ilot"-kirjasta.
Helmet-kirjastoista varaaminen ja myös lainaaminen voi estyä mm., jos myöhästymis- tai muita maksuja on 30 euroa tai enemmän. Voit tarkistaa tilanteesi Helmetistä omista tiedoistasi.
Alla linkki Helmetin Laina-ajat ja maksut tietoihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Kirja kannattaa aina lukea itse, koska eri asiat ovat eri ihmisistä huvittavia.
Netistä löytyy muutamia kirjaarvioita ja juttulinkkejä, joilla voi päästä alkuun kirjaesseen teossa.
Esimerkiksi City.fi on listannut Tuntemattoman sotilaan parhaita sitaatteja. https://www.city.fi/blogit/lavas/parhaat+tuntematon+sotilas+sitaatit/125312
Iltasanomat koostaa juttunsa Tuntemattoman mieliinjäävimmistä kohtauksista (osa hauskoja, osa ei niinkään) https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001046501.html
Monet kirjabogit kertovat kirjoittajansa mielipiteen Tuntemattomasta sotilaasta esim. Marjatan kirjat. http://marjatankirjat.blogspot.com/2017/08/vaino-linna-tuntematon-sotilas.html
Puolustusvoimien Twitter-tili vastasi samansisältöiseen kysymykseen keväällä. Korkein (nais)kadettiupseerin saavuttama sotilasarvo on everstiluutnantti. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on arvioinut, että ensimmäiset naiskenraalit nähdään ehkä kymmenen vuoden päästä.
Vantaan kirjastoihin otetaan lähinnä lukiolaisia että kirjastoalaa opiskelevia nuoria. Kesätöihin haetaan Vantaan kaupungin sivujen kautta, hakuaika on 15.1.-29.2.2024.
Lisätietoa kesätyön hakemisesta saat täältä https://www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/avoimet-tyopaikat-va…
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Saatavuus näyttää tämän teoksen kohdalta kyllä valitettavan huonolta. Edes Kansalliskirjaston kokoelmassa ei näytä olevan tätä teosta, vaikka tekijän muita teoksia sieltäkin löytyy. Ei löytynyt myöskään yleisestä kirjastojen hausta Finnasta. Eikä Project Gutenbergista, josta usein saattaa löytyä vanhoja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalveluHakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiFree eBooks | Project GutenbergKyselisin vielä ehkä antikvariaateista: Tietoa Antikvariaatti.netistäAntikvariaatit verkossa - Etsi, löydä ja tilaa yli miljoonan kirjan valikoimasta | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaAntikvariaatti Antikka.net - Antikvariaattisi Netissä
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.
