Käsin kirjoittaminenkin voi olla melko nopeaa. Muistan jopa kuulleeni jonkun kirjailijan sanoneen, että tietokoneella kirjoittaminen on jopa liian nopeaa suhteessa siihen, että kirjoitettavaa tekstiä pitäisi ajatellakin.
Toisaalta Topelius eli melko vanhaksi ja kirjoitti joka päivä, joten ehtii siinä tekstiä syntyä vähän hitaammillakin välineillä. Osoitteessa http://www.sls.fi/topelius/index.php?docid=82 todetaan, että Topeliuksen julkaistut teokset ovat noin 15 700 painettua sivua. Jos Topeliuksen aktiiviseksi kirjoitusajaksi laskisi vaikka varovasti arvioiden 50 vuotta, olisi tekstiä syntynyt keskimäärin 314 sivua vuodessa eli vajaa sivu päivässä. Ei kuulosta aivan järkyttävältä tahdilta käsin sulkakynällä kirjoitettunakaan. En löytänyt...
Tarkoitatko liikkumisen apuvälineenä käytettävää taitettavaa kävelykeppiä? Hoito-ohjeita tai vinkkejä näille kävelykepeille ei löytynyt. Kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan tai myyjään, ja kysellä heiltä.
Jarkko Laine on kirjoittanut runon Narkissos. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Traagisen runoilijan talo (1986). Runo on luettavissa myös mm. Jarkko Laineen valittujen runojen kokoelmassa Tähden harjalta (Otava, 2008).
https://finna.fi/
Laine, Jarkko: Tähden harjalta. Valitut runot (Otava, 2008)
Sinun kannattaa etsiä Internetistä tietoa ja karttoja Aleuttien saariryhmästä hakusanalla "Aleutian Islands". Hyvä aloitussivu netissä on esimerkiksi Texasin yliopiston PCL-karttakokoelma osoitteessa http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html , mistä sinun kannatta valita polaaristen alueiden ja valtamerten kartat. Aleuttien kartta sekä tietoa Alaskasta löytyy myös osoitteista http://www.sitesatlas.com/Maps/Maps/103.htm ja http://www.c-map.com/quickref/cf85/pg20.htm Valokuvia Aleuteilta löytyy sivulta http://www.avo.alaska.edu/volcanoes/akut/photos.html ja tietoa saarten kultturista sivuilta www.mehs.educ.state.ak.us/culturesite/aleut.html sekä http://www.newsminer.com/heartland/hland53198/aleut.html ja http://...
Hei!
Göran Schildtin teksti kirjasta Lainasiivin (1995, Otava):
Matkamme viimeiseksi pysähdyspaikaksi tuli Capri, jonne lähdimme ystäväni Ulla Biaudet´n kutsusta, tai Ulla Bjernen kuten hänen kirjailijanimensä kuuluu. Hän oli minun vanhempieni ikätovereita ja ystäviä, mutta myös ensimmäinen aikuinen joka kohteli minua kasvuiässäni vertaisenaan seurustelukumppanina. Koska hänen taustanaan olivat ne kansainväliset taiteilija- ja boheemipiirit, jotka nostivat Pariisin ennen ensimmäistä maailmansotaa kulttuurielämän kärkeen, hän oli paitsi hyvin kiinnostava myös tavattoman epäsovinnainen, raikas ja vitaalinen persoonallisuus. Nuori riikinruotsalainen Ulla oli 1920-luvulla ollut samanikäisen Evert Tauben rakastajatar ja ailahtelevan Nils von...
Finna.fi-tiedonhakupalvelusta ei löytynyt elämäkertoja eikä muita teoksia tai varsinaisia tutkimuksia kyseisestä henkilöstä. Niko Oksanen on kyllä itse julkaissut tai ollut mukana kirjoittamassa ja julkaisemassa useita teoksia.
Wikipedian artikkelista löytyy viittaukset teoksiin Iisalmelaisia kirjailijoita ja Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Ensimmäinen lienee matrikkeli, jonka koko nimi on Heikki, Helvi ja Juhani : Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta. Jälkimmäinen taas näyttäisi olevan Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia.
Lähteitä:
Finna.fi. Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. https://www....
Hei!
Meiltä ei ikävä kyllä löydy lähdeteoksia, joista löytyisi kyseinen taulu tai sen tekijä. Kannattanee olla yhteydessä taideliikkeisiin, jotka tarjoavat taidearviointeja.
Tässä on pari arviointia tekevää galleriaa:
Art Pispala (https://www.artpispala.fi/yhteydenotto)
Annmari's (https://www.annmaris.fi/fi/myy/)
Joséphine : avlägsen i tid – men nära mig -kirja on ilmestynyt vain kovakantisena painoksena ruotsiksi vuonna 2023. Teoksesta on saatavilla ruotsiksi kovakantisen painoksen lisäksi vain e-kirjaversio sekä digitaalinen äänikirja, pokkaripainosta siitä ei ole otettu. Tieto on peräisin kustantaja Bonnier Faktan sivuilta.Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teoksesta kuin tämän ruotsinkielisen painoksen, joten sitä ei ole vielä suomennettu. Bonnier omistaa Suomessa Tammen ja WSOYn kustantamot eikä niiden sivuilta tai julkaisuohjelmasta löydy mainintaa kirjan suomennoksesta. Myöskään muiden isompien kustantamoiden julkaisuohjelmista tai vapaan internetsanahaun tuloksista ei löydy mainintaa kyseisen teoksen suomentamisen aikeista....
Luettelen muutamia kirjailijoita, joiden teosten toivon olevan sopivia. Lempi Pursiainen onkirjoittanut useita romaaneja ja muutamia muistelmia, jotka ovat myös äänikirjoina. Inkeri Kilpisen matkakirjat ovat olleet suosittuja. Rauha Kuusalon teoksia voisi kokeilla. Ja sopisiko muistelmat ja elämäkerrat : Benedicta Idefelt, Bertta Valtonen, Benedict Zilliacus, Anna Luoto, Anna-Liisa Levänen, Mielikki Ivalo, Jutta Zilliacus, Martti Lindqvist, Pirkko Jalovaara. Pirkko Jalovaaralta on äänikirjoina myös uskonnollista kirjallisuutta.
Kirjailijoiden teosten nimet löytyvät Oulun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ laittamalla hakuehdoksi kirjailijan nimen (sukunimi, etunimi) ja valitsemalla aineistolajiksi...
Kyseinen kirjanen näyttää olevan hyvin harvinainen. Sitä näyttäisi olevan vain Helsingissä sijaitsevassa Kansalliskirjastossa ja Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjastossa. Jälkimmäisessä on pelkkä kirja ilman äänilevyä. Soitin kuitenkin SNI:n kirjastoon, ja sieltä kerrottiin, että kirjassa ovat runomuotoiset sanat painettuina.
Valitettavasti kummastakaan kirjastosta ei saa kirjaa lainaan, mutta kirjaa lienee mahdollista lukea jommankumman kirjaston tiloissa. Kansalliskirjastossa on ehkä mahdollista kuunnella myös levyä, jos se on sinulle myös tärkeää. Asiasta kannattaa kysyä etukäteen. Jos haluat tiedustella tarkemmin mahdollisuutta saada kirjaa kaukolainaksi tai kenties kopiona lähikirjastoosi,...
Verkkokirjastomme laajennetussa haussa saat listan kirjastomme kokoelmasta hakemalla teoksia asiasanoilla: Uusikirkko, Terijoki, Viipuri. Tee haku jokaisesta erikseen. Varsinkin Viipuria käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti, jos haluat voit vielä rajata hakuasi hakemalla sanoilla: Viipuri paikallishistoriat. Voit myös valita haetko vain tietokirjallisuutta ruksaamalla hakulomakkeella kategorian tietokirjallisuus.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
Tässä listattu muutamia teoksia, joiden saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme:
Kaukjärvi : kyläkirja / Vilho Ranki. - [Tampere] : Pilot, 2005. - 239 s.
Uusikirkko / [julk.: Uusikirkko-Seura R.y.]. - [salo] : Uusikirkko-seura, 1979 (Sasap.). - 432 s.
Maailmojen rajalla :...
Turun kaupunginkirjastossa on jonkun verran eri harrastuksia käsitteleviä videoita, mainittakoon esim. Ratsuopisto, Taitava jalkapalloilija ja Classical Guitar. Videot ovat omissa hyllyissään ja eri osastoilla (esim. musiikkia käsittelevät videot).
Voit itse hakea videoita verkkokirjastosta niin, että kirjoitat haluamasi harrastuksen asiasana-kohtaan ja valitset aineistolajiksi videon.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1044966657
Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
Kirjallisuutta:
Juntikka, Ilse: Rantapyjamasta bikineihin : uima-asuja 1880-1990-
luvuilta (Pohjois-Pohjanmaan museo julkaisuja 15.) Oulu 1997.
Tässä myös 1800-luvun ranta-asuista. Kirjallisuusluettelo kirjasen
lopussa kannattaa katsoa.
Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat (luvussa Uimapuvun tarina).Otava
1997.
Rowland-Warne: Costume. London 1992. Kuvia s. 34-35.
Seuraavat kirjat mm. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa:
Lansdell, Avril: Seaside fashions 1860-1939. Buckinghamshire 1990.
Martin, Richard: Splash : a history of swimwear. New York 1990.
Davanzo Poli, Doretta: Beachwear and bathing-costume. Modena 1995.
Tämä sarja löytyy neljänä kahden DVD-levyn boksina Turun ja Tampereen kirjastojärjestelmistä, mutta ei tosiaan HelMetistä. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä verkossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…), mutta kun tässä on neljä boksia, täytyy jokaisesta tehdä erillinen pyyntö. Lomakkeeseen laitetaan ensin omat tiedot, sitten alemmasta tiedot siitä, mitä tavaraa pyydetään. Nyt on kuitenkin niin, että Vaski-kirjastot ovat vasta tämän tilanneet ja Tampereen Piki-kirjastossa on melkein 10 varausta. Saattaa hyvin olla, etteivät edes anna tätä kaukolainaksi, koska on niin paljon varauksia.
Sen sijaan kannattaa tehdä HelMet-kirjaston sisällä hankintaehdotus (http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus)....
Ainakin Yrjö Varpio on Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa -teoksessaan niistämisen kirjaimellisen tulkinnan kannalla: "Kolehdinkantovaiheessa kirkonmeno on ehtinyt käännekohtaansa: pappi on vilkaissut kanttoriin, koska ei halua jatkaa saarnaansa, rahvas on väsynyt istumaan kirkonpenkissä ja niistää nenää." (s. 96)
