Suomen kielellä ei henkilöstä nimeltä Andrew Jackson Davis löydy tietoja.
Internetin hakupalvelun avulla (esim. Metacrawler tai Northern Light, löytyvät vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun, http://www.lib.hel.fi/, kautta)löytyvät sivut http://www.waymemorial.org/AndrewDavis.htm ja http://www.fst.org/spirit3.htm . Näistä ilmenee että AJC ei ollut niinkään kirjailija vaan lääkäri, tiedemies ja "modernin spiritualismin isä", ns. mesmeristi.
Käytettävissä olevien tiedonlähteiden mukaan hänen kirjoituksiaan löytyy Suomesta, tosin ei kaupunginkirjastoista eikä suomeksi. Tarkempia tietoja teosten sijainnista ja saatavuudesta voi kysyä yleisten kirjastojen tietopalveluista, mutta etenkin seuraavista erikoiskirjastoista:...
Oulun kaupunginkirjastossa voi saada maksutonta henkilökohtaista opastusta kirjastossa käytössä oleviin tiedonlähteisiin http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/index.html . Varauksen opastukseen voi tehdä netillä, puhelimitse tai sähköpostitse http://www.ouka.fi/kirjasto/tiedonhaku/tiedonhakulomake.html . Lisäksi on tiedonhaun ja internetin opetusryhmiä http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut3.html . Refworks-opastusta ei Oulun kaupunginkirjastossa anneta. Yliopistojen kirjastot tarjoavat Refworks-viitteidenhallintajärjestelmää asiakkaidensa käyttöön. Oulun yliopiston kirjasto järjestää aiheesta tietoiskuja http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=253 . Jos ei pääse tietoiskuihin, voi tiedustella henkilökohtaista...
Joistakin HelMet-kirjastoista voi lainata muistitikun käytettäväksi kirjaston tiloissa. Kyseiset kirjastot löytyvät HelMet-luettelosta helposti hakusanalla "muistitikku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Aihetta käsittelevä gradu löytyi, mutta se ei ole saatavissa verkossa, joten se on hankala saada käsiinsä.
Joitain juttuja löytyi myös, mutta niiden akateeminen tai muuten tiedollinen anti on aika vähäinen. Mahdollisesti Kotus tai yliopistojen suomen kielen laitoksilla on asiasta tarkempaa tietoa. Tutkijoiden erikoistumisalathan lienevät aika hyvin tiedossa.
Szinovatz, Jaana: Rakastetun puhuttelujen ja viittausten semantiikkaa
99, [30] lehteä
Turun yliopisto, suomen kieli, 2008
Hei!
Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten:
Katherine Pancoll ja
Pierre Lemaitre
ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja
Agnés Martin-Lugard ja
Claudie Gallay
ovat nousussa
Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa.
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Maailma ilman rakkautta (World without love) / J. Lennon, P. McCartney, san. Reino Helismaa. Suomen kielellä esittäneitä on useita mm. Topi Sorsakoski ja Yölintu.
Ainakin sanoissa on paljon samaa, esim: "Varjoon kulkee se tie
Jota rakkaus ei valoon vie"
Kyseistä kappaletta on kysytty aiemminkin, joten voisi tässäkin tapauksessa tulla kysymykseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-kappale-kuka-saveltanyt-ja
Valitettavasti ePress-lukuoikeus koskee vain palvelussa olevaa näköislehteä. Kuluttaja-lehti julkaisee osan testeistä vain omilla verkkosivuillaan, eikä näihin artikkeleihin ole Helmet-kirjastokorttiin liitettyä lukuoikeutta.
https://kuluttaja.fi/fi/kapeat-astianpesukoneet
Tiernapoikaperinteestä löytyy tietoa ruotsin kielellä mm. tältä sivulta http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birckjl/divlb/stjarngo.h…
Tiernapoikien laulujen sanat ruotsiksi J.L:Birckin mukaan löytyvät myös edellä mainitulta verkkosivulta.
Dreijan historiasta löydät tietoa mm. Internetistä Wikipedian sivuilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dreija
Nationalencyklopedin: 5. bd : [Dio-Et]. - [1991]. Bra böcker, 1989-. teoksessa s. 128 on artikkeli, jossa kerrotaan dreijan kehittyneen Mesopotanian alueella 3500-luvulla eKr. Nopeampia ja kehittyneempia dreijoja alettiin käyttää yleisesti samalla alueella 2400-luvulla eKr. ja Kiinassa 1000-luvulla eKr.
Seuraavasta Helsingin yliopiston julkaisemasta Tie tohtoriksi-sivusta löytyy tietoa karonkasta yleensä sekä myös pukeutumisesta,
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm .
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Valitettavasti en ole onnistunut köytämään kuunnelmaa Laiva Toivosta, mutta Joni Skiftesvik on kirjoittanut Laiva Toivo Oulu-näytelmän, jota on mm. esitetty ensimmäisessä Meri Oulu Festivaali-tapahtumassa Toppilansalmen rannalla heinäkuussa 2001. Esityksen ohjasi Kari Hakala. Näytelmää on aikaisemminkin esitetty Oulun kaupunginteatterilla.
https://naytelmat.fi/p/laiva-toivo-oulu
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/skiftesvik-dramatisoi…
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Palvelun tiedot sivulla https://dvv.fi/osoitepalvelu
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin...
Käypä vilkaisemassa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuja osoitteessa http://www.prh.fi/kr/krnet.html - löydät esittelyn ja linkkejä sekä maksullisiin että maksuttomiin tietokantoihin.
Kirjallisuuden uutuusluetteloita julkaisevat esim. kustantajat, kirjakaupat, kirjastot sekä sanomalehdet.
Kirjavälitys tuottaa yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa kotimaisen kirjallisuuden FinnBooks-tietopalvelua, josta löytyy tuote- ja saatavuustietoja n. 120 000 kotimaisesta nimekkeestä.
http://www.kirjavalitys.fi/kv/frontmenu/kaupat.jsp;jsessionid=LhvCNLXDX…
FinnBooks -tietokanta on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla
http://www.lib.hel.fi/Page/6413c55e-6578-456b-8ee3-4aa4df6b903f.aspx
Muita uutuusluetteloita:
http://www.hs.fi/kirjat/
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/
http://www.suomalainen.com/sk/?gclid=CI-grvOghagCFUww3godzUi6XA
Toki kaikki pianokappaleet ”soitetaan soinnuilla”, mutta erityisesti soinnut korostuvat esim. Chopinin poloneeseissa. Parhaita esimerkkejä ovat Poloneesi op. 40 nro 1 A-duuri ja Poloneesi op. 53 As-duuri.
Ilmeisesti ei ole soittanut ainakaan niin, että kappale olisi äänitetty. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä. Tarkempia tietoja Violasta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
