Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Kyselin asiaa muutamilta kollegoilta. Kuivaherneet eivät varmaan mene miksikään noin pitkästä liottamisesta, jos hygieniasta on huolehdittu kunnolla. Kannattaa kuitenkin olla järkevän varovainen ja tutkia aistinvaraisesti, etteivät herneet ole pilaantuneet. Kesäkuumalla ruoka-aineet yleisesti ottaen pilaantuvat herkästi. Jos olet yhtään epävarma ruoan syömäkelpoisuudesta, jätä se mieluummin syömättä.
Hei!
Tietoja vauvojen syntymäpituuksia. Kannattaa kysyä Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta, josko heillä olisi kyseistä tietoa.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot;jsessionid=5A563100BDE8D5472EB5…
terveisin Kari Degerstedt
tilastokirjaston tietopalvelu
info@tilastokeskus.fi
PIKI-kirjastojen alueelta löytyy kymmeniä soitonoppaita huuliharpun opetteluun. Suomenkielisiä ovat mm. Kaarlo Reinikaisen Joka pojan huuliharppukoulu ja David McKelvyn Huuliharppuopas. Löytyy myös nuotti Easiest harmonica tunes for children, jossa on yksinkertaisia melodioita huuliharpulle sovitettuna.
Ksylofonin soitonoppaita on PIKI-alueella vain muutama. Randall Eylesin Mallet percussion for young beginners on tarkoitettu ksylofonin alkeisharjoitteluun. Muita soitonoppaita ovat mm. Chris Barronin Learn as you play tuned percussion & timpani ja Morris Goldenbergin Modern school for xylophone marimba vibraphone.
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee...
Verohallinnon sivuilla ( http://www.vero.fi ) kerrrotaan:
Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärän asti. Kilometrikorvausten, koti- ja ulkomaisten päivärahojen ja ateria- ja majoittumiskorvausten enimmäismäärät vahvistetaan vuosittain.
(sivuilla on tekstin alla linkki korvausten enimmäismääriin vuosina 2002 ja 2001)
Myös tarkempaa tietoa matkakorvauksista löytyy samoilta sivuilta, mutta ellei niistäkään ole apua niin kannattaa kääntyä suoraan verottajan puoleen.
Hei!
Pietarsaaressa ilmestyy kaksi suomenkielistä sanomalehteä ja yksi ruotsinkielinen, nimittäin "Pietarsaaren sanomat", Keskipohjanmaa" ja "Jakobstads tidning".
Helsingin pääkirjastoon Pasilaan tulee Keskipohjanmaa ja Jakobstads tidning. Keskipohjanmaa tulee myös Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoihin. Pietarsaaren sanomat ei tule mihinkään Helsingin kirjastoon.
Hyvän yleiskuvan viihdekirjallisuuden vaiheista saa Otavan suuresta ensyklopediasta. Sen viihdekirjallisuutta käsittelevässä artikkelissa on myös erillinen kuvaus romanttisesta rakkaudesta. Artikkelin mukaan rakkausviihde nykyisessä muodossaan alkoi 1800-luvulla, taustanaan romantiikan kirjallinen liike. Sen edeltäjiä oli Richardsonin tunteellinen romaani, mutta varhaisempaa taustaa se sai paimenromaanista, bretonilaisesta romaanista ja jopa trubaduurirunoista.
Romanttisen viihdekirjallisuuden synnystä löytyy tietoa myös teoksista:
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä / Juhani Niemi, 1984.
Kirjallisuus Suomessa / toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974
Aika on aikaa ... : Tutkielma...
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Lindberg, Bo, Latina ja Eurooppa; suomeksi toimittanut Osmo Pekonen; viimeisen luvun kirjoittanut Teivas Oksala. Jyväskylä : Atena 1997 (toinen laitos 2009). Teosta löytyy kirjastojen kokoelmista, saatavuuden voi tarkistaa vaikkapa Frank-monihaun kautta, http://monihaku.kirjastot.fi .
Kirja on ilmestynyt vuonna 1985, joten kirja-arvostelutkin ovat siltä ajalta. Arvosteluja on Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 5, s. 36, Pertti Lumirae, Rakkaus ja kuolema) ja Nuori voima -lehdessä (1985, nro 4, s. 31-32, Markku Laitinen, Joensuu ja rakkauden virkamies).
Kirjasampo-sivuston kautta löytyy myös yksi aikalaisarvio:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e9bb2e8-526b-4c84-93e4-e6…
Hei!
Esimerkiksi HelMetistä (www.helmet.fi) etsittäessä löytyy vanhempia teoksia kylätutkimus-asiasanalla, tulokset lienevät melko etnografista. Voisit kokeilla hakua siellä ja tarkastella, josko tuloslistalta löytyy jotakin sinua kiinnostavaa.
Tässä olisi muutamia viitteitä aiheesta yleisellä tasolla, joista voit aloittaa. Etsinnässä tehtiin rajaus uudehkoon kotimaiseen aineistoon. Jos osaat tarkentaa aihetta esim. maantieteellisesti, ajallisesti tai kielellisesti niin tulokset toki hieman vaihtelevat.
Kaikella on paikkansa : uuden paikallishistorian suuntaviivoja / toimittaneet Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen, Kari Teräs. Tampere : Vastapaino, 2010. Teosta on saatavissa esim. HelMet kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Etsimme hymniä Carelica-kokoelmastamme, jossa on materiaalia myös inkeriläisistä. Valitettavasti sieltä ei löytynyt "Kirjassalon hymniä". Kirjasalo sijaitsi Pohjois-Inkerissä, ja on olemassa Pohjois-Inkerin hymni (hymni mainitaan Kirjasalon historiassa), mutta tästäkään ei painettua tekstiä löytynyt.
Voisitte tiedustella asiaa Suomen Inkeri-liitosta http://www.inkeriliitto.fi/ lisäselvityksiä varten.
Hei!
Viime vuonna (2018) Jarno Hietalahti on julkaissut teoksen Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa käsitellään huumoria ja naurua useasta eri näkökulmasta. Kirja sisältää myös laajan luettelon alan kirjallisuudesta sekä katsauksen akateemiseen huumorintutkimukseen. Tästä kirjasta on hyvä aloittaa.
Finna-tietokannasta (www.finna.fi) naurua käsitteleviä opinnäytetöitä voi katsota tästä. Google Scholar -palvelu etsii myös verkosta tieteellisiä julkaisuja. Tästä näet Google Scholarissa tehdyn haun sanoilla humor laughter. Voit muokata hakua tarpeesi mukaan, mutta tästä saat jo käsityksen naurusta tehdyistä tutkimuksista.
Kyse ei varmaankaan ole siitä, että kirjasto olisi tietoisesti halunnut hankkia kokoelmaansa vain käännöksen. K. C. Constantinen kirjat ovat jo suhteellisen vanhoja. Mario Balzic -sarja on ilmestynyt 1970 - 1990 -luvuilla. Helsingin kirjastoissa kuten muissakin Suomen kirjastoissa on saattanut olla kirjoja myös alkukielellä, mutta ne ovat ehkä kuluneet loppuun ja jouduttu poistamaan. En myöskään voi enää sanoa, miksi kirjasto on hankkinut tuon yhden vuonna 1990 ilmetyneen saksankielisen romaanin. Mitään poikkeuksellista hankinnassa ei kuitenkaan ole, käännöskirjallisuutta hankitaan kaikilla kielillä kokoelmiimme,
Jos olet kiinnostunut sarjan kirjoista, niitä mahdollista tilata kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. K.C. Constantinen...
Kyseessä voisi olla John Irvingin Oman elämänsä sankari (The cider house rules). Se kertoo tohtori William Larchista ja hänen orpolapsestaan, jota kukaan ei adoptoi.Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11564
Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Hei!
Tämä teos kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla, heillä on parhain ammattitaito tällaisten arvioimiseksi.
Esimerkiksi netin kautta löytyy monia sivustoja, jonne voi lähettää tiedustelupyyntöjä. Tiedustelut ja arvioinnit
ovat näillä sivustoilla maksuttomia. Liitteenä joitakin esimerkkejä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.hagelstam.fi/
Myös esim. Antiikki ja Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoisen kysymyksiin.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Turun taidemuseo on järjestänyt myös teosarviointipäiviä, teoksia on voinut viedä sinne maksuttomaan arviointiin.
Kannattaa tarkistaa museon sivuilta tarkemmat tiedot.
https://www.turuntaidemuseo.fi/tapahtumat/
...
