Hei,Kirjassa Pöytä koreaksi kerrotaan seuraavaa: "Maaseudulle pöytäveitsi ja -haarukka kotiutuivat hitaasti. Miesväki käytti ruokapöydässä omia puukkojaan: joskus emäntäkin kantoi linkkuveistä hameen taskussa. Veitsen puutteessa perunat kuorittiin lusikanvarren ja peukalon avulla." (s. 220)Samalla sivulla kerrotaan, että kansanelämän kuvaaja Johannes Häyhä kertoo, että talonpoikaistalossa esim. rovastille oli katettu puulautaset ja kirkastetut puukkoveitset ja pahoiteltu, ettei talossa ollut pöytäveitsiä. Tästä voi päätellä, että puukkomainen veitsi oli käytössä. "Vasta kotimainen teollinen valmistus toi metalliset lusikat, veitset, ja haarukat koko kansan ulottuville ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen voi sanoa niiden olleen useimmissa...
Hei!
Mauri Kunnaksesta löytyy tietoa Otavan sivujen ja hänen kotisivujensa lisäksi teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja videolla Tuhat vuotta, sata kirjaa A-K. Netissä muita osoitteita mm. http://www.valitutpalat.fi/lehti/lehti9912/artikkeli02.html ja http://www.esoy.fi/es-lehti/kunnas.html
Lisäksi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkiston vanhasta vastauksesta löytyy mainittuna seuraavat lehtiartikkelit:
Leponiemi, Kari: Viittä vaille täyspitkä, varttia vaille klassikko, Visio, 1997, 2,
20-25// Tuominen, Sami: Joulupukin yllätys : suomalainen animaatioelokuva,
Peili 1996, 4, 4-5// Vuori, Jyrki: Koirien isä : Mauri Kunnaksen lähikuva,
Tyyris Tyllerö, 1996, 3, 40-44, 48// Nuortimo, Pentti: Kalle on kalamies,
Tyyris...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy koko ”Olipa kerran elämä” -elokuvasarja DVD-julkaisuna. Sitä löytyy myös kirjoin, joissa on DVD-levyt mukana. Voit katsoa sarjan saatavuutta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sarjan nimen ”Olipa kerran elämä”. Jos haluat varata sen, kannattaa olla tarkkana, varaatko kirjan vai DVD:n.
Kenties tarkoitit tilaisuutta, josa televisiostakin tuttu Raimo Vakkuri kertoo omaishoitajan arjesta tiistaina 4.2.2014 klo 13.00 – 15.00 pääkirjaston auditoriossa.
Luennoitsijana Raimo Vakkuri: Omaishoitaja tarvitsee arkeensa myös iloa.
Järjestäjä Omaishoitajien tukitoiminta / SPR Hämeen piiri
Tarkempia tietoja tilaisuudesta löytyy Lahden kaupunginkirjaston sivuilta, osoitteesta http://lastukirjastot.fi/Ajankohtaista
Tapahtumat on listattu siinä tarkemmnin, jatka eteenpäin kohdasta "katso lisää tapahtumia".
Hei Tea,
Kyllä, voit tilata kirjan Söderkullasta Porvooseen. Tee silloin Porssessa seutuvarauksen ja valitse mistä kirjastosta haluat noutaa kirjan.
terveisin
Tove Selkälä
Kirjastoalan englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on joitakin mm.:
- Kirjastosanasto. 1 : Suomi-englanti-suomi -sanakirja ja lyhennehakemisto / Liisa Junno (2006)
- Tieto- ja dokumentointisanasto = Information and documentation : vocabulary (2004)
- Kirjastosanasto : lend or borrow? / Liisa Junno (2002)
Englannin kielen oppikirjaa kirjastoalalle ei taida olla. Lähin sopiva saattaisi olla Yleisradion tuottama VHS-video At your service : palveluenglantia / ohjaaja: Marja Jaakola ; toimittaja: Sirkka Hautamäki (2002)
Voit etsiä Asikkalaa käsitteleviä lehtiartikkeleja LASTU –verkkokirjastosta: www.lastukirjastot.fi/lahti
Valitse Tarkennettu haku sivun vasemmasta reunasta. Kirjoita hakusanakenttään Asikkala ja laita ruksi kohtaan Näytä sisältö/artikkelit/kappaleet. Sitten rajaa Aineistolajiksi (toiseksi alin) valikosta Artikkelit. Tällä hakutavalla pitäisi tulla yli 600 Asikkalaa käsittelevää artikkelia. Voit rajata hakuasi enemmänkin esimerkiksi julkaisuvuodella (esim. 1990-2011) tai tarkentamalla aihetta lisähakusanoilla (esim. asikkala anianpelto).
Vuoden 1914 Lahti –lehti löytyy Lahden pääkirjastosta mikrofilminä. Lahden pääkirjaston lukusalissa on käytettävissä kaksi mikrofilmien lukulaitetta ja niiltä voi myös tulostaa artikkelin. Tiedustelut ja...
Meillä on meneillään kirjastojärjestlmän vaihdos ja verkkokirjasto on suljettu kuten koko kirjastojärjestelmä ensi maanantaihin saakka. Pystyin kuitenkin tarkistamaan vielä vanhasta kirjastojärjestelmästä sen, että lainojenne eräpäivä on 02.05.2016.
Nämä tänä vuonna ilmestyneet voisivat olla mukavia keskivertokaksivuotiaalle:
Kristiina Louhi: Tomppa ja tohtori Korva
Cousins: Maisa tutkii ja touhuaa
Hill: Puppe käy paloasemalla
Kirjastonhoitaja ei ole asiantuntija lakiin liittyvissä asioissa, enkä voi antaa varmaa vastausta. Suosittelen kääntymään juristin tai muun lainoppineen puoleen. Myös taloyhtiön isännöitsijältä voit saada lisätietoa aiheesta.
Lähtökohtaisesti hiljaisuuden aikana normaalit elämisen äänet on sallittu. Se millainen lumitöiden tekeminen lasketaan häiritseväksi, on todennäköisesti tulkintakysymys.
Finnasta poimimalla Åsa Rönnin Pekka Töpöhäntä -sarjan suomennetut kirjat ovat: Pekka Töpöhäntä menee kouluun (Pelle Svanslös börjar skolan, 2015)Pekka Töpöhäntä : uskalla olla kiltti (Våga vara snäll, 2015)Tervetuloa Pekka Töpöhäntä (Välkommen Pelle Svanslös, 2016)Pekka Töpöhäntä viettää joulua (Pelle Svanslös firar jul, 2016)Hurraa Pekka Töpöhäntä (Heja, Pelle Svanslös, 2017) Pekka Töpöhäntä päiväkodissa (Pelle Svanslös på kattis, 2017)Pekka Töpöhäntä maalla (Pelle Svanslös på bondgården, 2018) Pekka Töpöhäntä ja kummitus (Pelle Svanslös och spöket, 2018)Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira (Pelle Svanslös och Taxen Max, 2019)Pekka Töpöhännän tähtihetki (Pelle Svanslös kattapulten kommer till stan, 2020) ...
Lainassa olevia videoita ja cd-levyjä voi varata samalla tavalla kuin kirjojakin. Varauksen voit tehdä joko kirjastossa henkilökohtaisesti, puhelimitse tai (jos sinulla on kirjastosta saatu tunnus) myös Internetin kautta. Varaus maksaa. Kun lainassa oleva video tms. palautuu kirjastoon, lähetetään siitä tieto varaajalle.
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
Yhtenä vanhimmista säilyneistä baletin koreografioista pidetään tanskalaisen balettimestari August Bournonvillen koreografiaa baletista La Sylphide vuodelta 1836. Bournonvillen teosta on esitetty näihin päiviin asti.
Erilaisia tanssin notaatiojärjestelmiä on kehitetty 1400-luvulta lähtien yli 80. Suurimaksi osaksi, aina 1900-luvulle asti, tanssinotaatiot ovat koskeneet lähinnä seuratansseja ja niiden opettamista, ei tanssitaidetta. Notaatioita ei juurikaan tanssitaiteessa käytetä, vaan koreografian työstäminen perustuu lähinnä muistiin ja muistiin merkitsemiseen. 1980-luvun lopulta lähtien esitysten tallennuksessa on käytetty audiovisuaalista taltiointia.
Lähteet ja lisätietoa:
La Sylphide Wikipediassa
La Sylphiden...
Entisajan lapsuudesta Helsingissä eri vuosikymmeninä kerrotaan Maija Larmolan kirjoittamassa ja Leena Lumpeen kuvittamassa lasten tietokirjasarjassa Kukkalan kortteli :
Kukkulan kortteli, kaupungin kaksi vuosisataa
Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Tiikerihevonen ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Irmeli Sandman-Liliuksen lastenkirja Muukalaiskadun satuja sijoittuu 1940-luvun Helsinkiin.Elisabeth Ahon tyttökirjassa Aadan aikaikkuna Aada pääsee 1960-luvulle.
Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki seikkailee Helsingissä ainakin tarinassa Kiljuset Helsingissä. HelMet-kirjastoista löytyy myös dvd:nä 1981 valmistunutta...
Kyseessä on Lauri Jauhiaisen sävellys ja sanoitus "Lumikki ja jätkät" vuodelta 1952. Valitettavasti näyttää kansallisbibliografia Violan perusteella, että laulusta ei ole koskaan julkaistu nuottia, josta ne sanatkin saisi. Myöskään netistä en löytänyt tämän laulun sanoja, joten todennäköisesti ne täytyy kirjoittaa muistiin äänitettä kuunnellen.
Heikki Poroila
