Annettujen vihjeiden perusteella lukemasi kirja voisi olla Laura Lähteenmäen North End -trilogian ensimmäinen osa Niskaan putoava taivas.
Niskaan putoava taivas | Kirjasampo
Unkarin kielessä on 14 vokaalia: u, ú, o, ó, a, á, i, í, e, é, ü, ű, ö, ő.
Konsonantteja unkarin kielessä on 25: p, b, t, d, ty, gy, k, g, f, v, sz, z, s, zs, j (ly), h, c, dz, cs, dzs, l, r, m, n, ny.
László Keresztes: Unkarin kieli (SKS, 1974) s. 13, 19.
Kyllä, PIKI-kirjastoissa on hiraganoilla kirjoitettuja lastenkirjoja. Usein kanjeillakin kirjoitetut lastenkirjat kantavat rinnallaan myös hiraganoja lukemisen helpottamiseksi. Kirjoja voi etsiä PIKI.fi -sivuilta esimerkiksi siten, että rajaa hakutuloksia seuraavasti: kieli (japani), aineistotyyppi (kirja), kohderyhmä (lapset ja nuoret), Julkaisuvuosiväli (2018-2026). Tämän ikäisistä kirjoista näkyy yleensä myös kansikuva, joka paljastaa nopeasti, mitä aakkosmerkkejä on käytetty. Jos haluaa rajata pois käännöskirjallisuutta, voi valita vielä alkuteoksen kielen (japani).
Tässä on muutamia populaarimusiikin kuuntelemista käsitteleviä kirjoja:
- Musta lammas: kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista
- Willoughdy, David: The world of music
- Reder, Alan: Listen to this!
Näistä voisi ottaa vaikka mallia ja kertoa omista kuuntelumieltymyksistä.
Tarkoitat oletettavasti Mama-aikakauslehteä, jota julkaisee ruotsalainen Bonnier Magazines & Brands. Lehteä vaikuttaisi tällä hetkellä olevan vain muutamien Suomen yleisten kirjastojen kokelmissa. Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoissa lehteä ei ole. Näet tarkemmat saatavuustiedot Finna-tiedonhakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Mama+bonnier&type=AllFields…
Voit saada tiedustelemasi lehden omaan lähikirjastoosi kaukolainana tai tekemällä hankintaehdotuksen. Vaski-kirjastoissa molemmat voi tehdä verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana.
Parhaan vastauksen tähän voisi antaa Piikkiön seurakunta. Seurakunnan kysymyslomake löytyy sivulta https://www.turunseurakunnat.fi/piikkion-seurakunta/palaute
Valitettavasti Ympäristöoikeuden pääpiirteet -teosta on Kirkes-kirjastoissa vain yksi kappale, joka ei ole palautunut edelliseltä asiakkaalta ja on tällä hetkellä laskutettuna. Tämän takia saatavuustiedot eivät näy ja teosta ei voi varata. Jos kirja palautuu, palautuu myös varausmahdollisuus.
Kirkes-kirjastojen kokoelmassa ei ole teoksen muita painoksia. Jos haluat, voit tehdä kaukopalvelupyynnön Tuusulan kirjaston sivuilta löytyvällä lomakkeella https://www.tuusula.fi/lomake/index.tmpl?sivu_id=1721. Kaukolainaus on maksullista.
Työterveyslaitoksen tietopalvelusta löytyy seuraava video:
Salmisen painajainen, käsikirjoittajat Tyni, Kristiina - Tyni, Kari, Tampere 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto)
Videon voi tilata esim. meidän kauttamme kaukolainaksi, toimitusmaksu on 50 mk. Muiden kirjastojen kokoelmista en mitään vastaavaa löytänyt, tosin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistietokannassa näytti tänään olevan teknisiä ongelmia eikä haku onnistunut. Mikäli video löytyisi heidän kokoelmistaan, voisit säästää kustannuksissa! Voit itsekin tarkistaa tilanteen Plussasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/, sitten kun tietokanta taas toimii ongelmitta.
Kirjastoissa tapahtuva ns. mediakasvatus ei voi pohjautua muuhun kuin Kirjastolakiin, joka säätelee yleisten kirjastojen toimintaa. Sen toinen pykälä kuuluu seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä."
Kirjastojen käytännöllisiin tavoitteisiin voi tutustua parhaiten aihepiiriä käsittelevän verkkosivun kautta: http://www.kirjastot.fi/fi/...
Katsoin Kallion kirjaston Satukortistosta ( http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ) ja Tampereen kaupunginkirjaston Satuhakemistosta ( http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/ ), mutta kummastakaan ei löytynyt Halloween-aiheista satua.
Kirjastojen aineistotietokannoista tehty haku antoi myös laihan tuloksen. Richard Scarryn touhukas maailma -sarjassa on ilmestynyt kuvakirja Kaikkien aikojen naamiaiset! ( Helsinki Media, 2000).
Kuopion yliopistossa on ilm. vuonna 2000 Tiina Kirmasen väitöskirja Lapsi ja pelko: sosiaalipsykologinen tutkimus 5-6-vuotiaiden lasten peloista ja pelon hallinnasta. Vuonna 1995 Kuopion yliopiston julkaisissa ilm. Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa: 5-12-vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus. Molemmat on saatavissa Lapin yliopiston kirjastossa. - Lisäksi kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta voi hakea esim.hammaslääkäripelosta tms. spesifimmästä pelosta.
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Lisäksi kohtaamispaikka@lasipalatsi tarjoaa LAN- ja WLAN-yhteyksiä. Asiakkaat voivat tuoda omat kannettavat tietokoneensa, ja yhdistää ne nettiin, ilman salasanoja. Yhteydet ovat DHCP-yhteyksiä, joten niiden pitäisi toimia plug- & play-hengessä.
Yhteystiedot: kohtaamispaikka@lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2. krs,...
Vuoksenmaa-lehteä ei tule mihinkään kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Tapiolaan tulevat vain Karjala ja Karjalainen, Etelä-Saimaa -lehti tulee Leppävaaraan ja Kirjasto Omenaan.
Pääkaupunkiseudun lehtivalikoimaa voi selata osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Kaukopalveluna voi tilata kopioita lehtiartikkeleista. Lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
YSA tulee sanoista yleinen suomalainen asiasanasto. YSA löytyy internetistä esimerkiksi osoitteesta: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html YSA on suomenkielinen, kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto, joka sisältää eri alojen yleisimmät termit ja se toimii apuvälineenä sekä asiasanoituksessa että tiedonhaussa. YSA:a ylläpitää Kansalliskirjasto.
Huutokauppakamarit kuten Hagelstam ja Bukowski arvioivat taide-esineitä. Hagelstamin sivuilla kuitenkin kerrotaan, että se anna arvioita 1900-luvun yksittäisistä käyttöposliiniesineistä, mutta voisit kokeilla Bukowskin verkkoarviointilomaketta:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
Bukowskis Market käsittelee arvoltaan vaatimattomien esineiden kyselyt: http://www.bukowskismarket.com/ Rekisteröityneenä asiakkaana voit mm. tehdä ilmaisen arkistohaun.
Helmet-tietokannasta löytyy myös kirja, josta voisi olla sinulle apua: Designlasin hintakirja (Poolring 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1723537~S9*fin
Entä oletko jo katsonut nämä sivut:
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
Katso myös huuto.netin suljetut kohteet:...
Hei!
Eduskunnan kirjaston ELKI-linkkitietokannan kautta saat maksuttomia luotettavia linkkejä eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon alueelta. Säädöksistä pääset esimerkiksi hakemaan Ruotsin lakeja, oikeuskirjallisuuskohdasta etsimään viitteitä kirjallisuudesta, oikeustapauksia kohdastaan jne.
Tässä on linkki ELKI:iin.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain
Eduskunnan kirjaston SELMA-kokoelmatietokanta on käytettävissä vapaasti internetin kautta.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Kirjaston ja sen aukioloajat kesällä ovat sivustolla.
Kyseinen puuveistos voisi olla saksalaisen Veit Stossin veistämä Krakovan Pyhän Marian kirkon alttarikaappi, jonka natsit ryöstivät 1941:
https://en.wikipedia.org/wiki/Veit_Stoss_altarpiece_in_Krak%C3%B3w
Ryöstö on mainittu ainakin Robert K. Wittmannin ja David Kinneyn tuoreessa teoksessa Paholaisen päiväkirja: Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet (Tammi 2017).
Painosmääristä ei ole erillistä rekisteriä. Asiaa voi tiedustella suoraan teoksen kustantajalta.
Tekijänoikeuslain mukaan yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta, ellei painosmäärästä ei ole toisin sovittu.
