AltaVistan käännösohjelman avulla voit valita joko yksinkertaistetun tai perinteisen tavan kirjoittaa "Memories of Life" kiinan kielellä:
http://babelfish.altavista.com/
Seuraavat opinnäytetyöt liittyvät ravitsemustieteeseen ja hävikkiin: Pöntinen, Ritva:Henkilöstöravintoloiden hävikistä, 1987; Hammer, Karin: Tutkimus kouluruoan hävikistä ja hyväksyttävyydestä Helsingin kaupungissa, 1989; Forsblom, Susanna: Viipaloitavien leikkelemakkaroiden hävikkimääritys, 1999. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa LINDASTA, ( yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta ). LINDAa voi käyttää useimmissa yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa. Suurtalouksien jätehuoltoa ja talousjätteiden käsittelyä yleensä koskevat seuraavat teokset: Pinnioja-Saarinen, Tarja ja Knuutinen, Virpi : Sairaaloiden ruokajätteen käsittelyvaihtoehdot, 1995 ja samoilta tekijöiltä Suurkeittiöiden ruokajätteen käsittelymenetelmät, 1996...
Hevoshoitolan sisarukset on ilmestynyt aikanaan Pollux-hevoskerhokirjana ja ollut suunnattu n. 11-13-vuotiaille. Kirjasta voisivat olla kiinnostuneita myös tätä hiukan nuoremmat ja vanhemmat lukijat. Paras kohderyhmä löytynee 9-14-vuotiaista.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sarjan/elokuvan. Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä sarjaa/elokuvaa?
"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut...
Ohjeet tien lisäämiseen tai korjaamiseen Google Mapsissa löytyvät tältä sivulta: https://support.google.com/maps/answer/10271004?hl=FI&ref_topic=3093612
Teoksesta Sapfon runoja (WSOY 1966, kreikan kielestä suomentanut Aapo Junkola) löytyy seuraava runo:
Hän on minusta jumalan kaltainen/
mies, joka istuu sinua vastapäätä/
ja lähelläsi kuuntelee suloista/
ääntäsi//
ja tarttuvaa nauruasi, joka on saanut/
sydämen lepattamaan rinnassani./
Kun vain katsonkin sinua, puheeni/
katkeaa//
kieleni salpautuu, ohut liekki/
kiitää ihoni alle, silmäni/
eivät näe, korvani/
soivat//
tuska valuu ylitseni, vavistus/
valtaa minut, olen ruohoakin/
kalpeampi ja kuolemakaan ei näytä/
olevan kaukana///
Toivottavasti kyseessä on sama runo; en pysty tarkastamaan asiaa, koska kysymyksessäsi oli vain yksi säe, eikä runoilla ole nimiä. Kysymyksesi lisätiedoista oli jostakin syystä pudonnut loppuosa pois: "Olen myös...
Lääkintöhallituksen yleiskirjeen (n:o 1621, 6.10.1976) mukaan siittämisaikalausuntoa annettaessa rajataan 95%:n ja 99%n varmuudella se ajanjakso, jolloin lapsi on voinut tulla siitetyksi. Yli 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla 95%:n varmuusraja on ±23 vuorokautta ja 99%:n varmuusraja ±30 vuorokautta raskauden todennäköisimmän keston molemmin puolin. Lapsen siittämisajankohta saadaan siten rajatuksi 95%:n varmuudella 47 vuorokauden ja 99%:n varmuudella 61 vuorokauden eli parin kuukauden puitteisiin. Alle 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla varmuusrajat ovat jonkin verran väljemmät eli ±32 vrk (95%:n varmuudella) ja ±42,5 vrk (99% varmuudella).
1980-luvun alussa täysiaikaisen raskauden pituudeksi määriteltiin keskimäärin 268 päivää, keston...
Aiheestasi löytyy melko paljon tutkimustietoa. Tässä joidenkin tuoreimpien nimiä:
- Erityislapsenavustajan osaamisen rakentuminen päiväkodin moniammatillisessa toiminnassa / Arja Hyvärinen (pro gradu –työ, 2005, Lapin yliopisto)
- Lasten yhteinen varhaiskasvatus : erityisestä moninaisuuteen / Kaisu Viittala (2006)
- Moniammatillinen yhteistyö lastenneuvolan ja päiväkodin toiminnassa / Tuija Huovinen (Pro gradu –työ, 2004, Oulun ylipisto)
- Sosiaalinen pääoma varhaiskasvatuksen verkostoissa : työntekijöiden kokemuksia moniammatillisen yhteistyön ehdoista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista / Sanna Ojala (Pro gradu –työ, 2006, Helsingin yliopisto)
- Kokonaisvaltaisista toimintahetkistä oppia ja elämyksiä kaikille [Elektroninen aineisto...
Näistä voisit aloittaa: Isä ja tyttö: Riikka Alaharjan teos Tom Tom Tom (1998), Monika Fagerholmin Diiva (1998) - Lähiölapsi: Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita (2003. Latvala, Riitta: Tytöt (2001). Lisää aiheista löytyy kotimaista kaunokirjallisuutta esim. Sanojen aika -kirjallisuushakemistosta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI. Myös Lapin kirjaston sivulta http://lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku voit hakea esim. sanoilla isät, tytöt, luokka 84.2 ja kirja. Tai sanoilla lähiöt, luokka 84.2, kirja. Täältä löytyy ulkomaistakin kaunokirjallisuutta.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa, osoitteessa
http://www.turku.fi/kirjasto/
voit hakea asiasanalla: Kupittaan savi.
Osut mm. teokseen Kupittaan saviosakeyhtiö (1963).
Samalla asiasanalla voit hakea netistä, mutta netti tarjonnee pirstaileisempaa tietoa. Muutama kuva löytyy esim. seuraavasta
http://www.wanhatkonstit.fi/Kupittaan_savi_lajitelma.htm
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Valkealalaisen käsityöperinteen tallentaminen-teos koostuu 22 erillisestä alueittain kootusta kansiosta. Kansiot löytyvät Kouvolassa ainoastaan Valkealan kirjaston kotiseutuaineistohyllystä. Kansiot ovat luettavissa vain kirjastossa, niitä ei voi lainata kotiin.
Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
En onnistunut löytämään tuota sitaattia fyysikko Lawrence M. Kraussin Universumi tyhjyydestä -kirjasta. Joidenkin lähteiden mukaan se on hänen puheestaan. Näin kerrotaan mm. Se elää sittenkin -opettajan jonkinlaista sielunelämää -blogissa. Blogista löytyy myös bloginpitäjän suomennos sitaatista. Se on luettavissa alta:
https://oversti.org/so-forget-jesus-the-stars-died-so-you-could-be-here-today/
Kansikuvan oikeassa alalaidassa on nimikirjaimet E. T., jotka kertovat, että kannen on tehnyt Erkki Tanttu. Hän on suunnitellut kannet myös useisiin muihin Sillanpään teoksiin. Tanttu oli hyvin tuottelias kuvittaja ja merkittävä taidegraafikko.
Lisätietoa:
Wikipedia: Erkki Tanttu
Markku Tanttu: Päällys: Erkki Tanttu: kirjankansitaidetta seitsemältä vuosikymmenneltä (2015)
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Tommi Aition Lajinsa paras: 176 tapaa viettää ylettömän hienoa elämää (Avain, 2008). Kirjaan on koottu hänen Kauppalehteen kirjoittamansa Lajinsa paras -kolumnit yhteen.
