Hei!
Ruokatieto.fi-sivuston artikkelin mukaan ensimmäisiä mainintoja kaalista Suomessa löytyy jo 1500-luvulta. Alkuun kaalia viljeltiin lähinnä paikallisissa luostareissa, mutta 1600-luvulla viljely oli jo huomattavasti laajempaa. (Ruokatieto.fi, viitattu 25.4.2022)
Omenoiden viljely on alkanut samoihin aikoihin. Viherrinki.fi-sivuston mukaan omenaa olisi viljelty aikaisintaan 1400-luvulta lähtien ja 1600-luvulle tultaessa se oli jo tuttu näky Suomen varakkaamman väestön (esimerkiksi papit, virkamiehet ja aateliset) puutarhoissa. 1700-luvun katovuodet kuitenkin tuhosivat valtaosan Suomen hedelmäpuista, joten omenan taival pääsi jatkumaan vasta 1800-luvulla, jolloin uusia taimia tuotiin esimerkiksi Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja...
Kyseessä näyttäisi olevan Iloinen äitienpäivälaulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Äidille nyt laulamme, laulun ikioman..." Kolmas säskeistö alkaa: "Äitiä nyt vetäkää, huolten kuorman alta.." Melodia ja sanat ovat ainakin teoksessa Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten / Ahti Sonninen - Martti Räisänen - Olga Naukkarinen, 1972 (11. painos), ja epäilemättä monessa muussakin koulun laulukirjassa.
Keisarillisen Venäjän armeijassa upseereilla ei oikeastaan ollut yhtä "virallista" revolveria ennen 1870-luvun alkua. Venäjä ei varsinaisesti hyväksynyt nallilukkorevolvereita sotilaskäyttöön eikä siten ryhtynyt niitä suuressa mitassa valtion toimesta hankkimaan. Aseita kuitenkin hankittiin ulkomailta ja valmistettiin sekä valtion omistamalla Tulan tehtaalla että useiden yksityisten asepajojen toimesta. Upseerit kustansivat itse omat pistoolinsa ja revolverinsa, ja nallilukkorevolverit - esimerkiksi Coltin ja Adamsin mallit - tulivat yleisiksi.
Vasta vuonna 1871 tehtiin valtiollinen päätös hankkia Smith & Wessonin 4.2 linjan revolvereita vuodelta 1869. Nämä jakautuivat kolmeen päämalliin, I (1871), II (1872) ja III (1874). Smith &...
Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille.
Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kameralainausjärjestelmässä kuvattiin samaan kuvaan lainaajakortti, tiedot kirjasta (jotka oli yleensä kirjoitettu kirjan takakannen toiselle puolelle liimattuun paperitaskuun) sekä numerojärjestyksessä eräpäivälipuke, joka asetettin paperitaskuun. Kun lainat palautettiin, eräpäivälipukkeet otettiin talteen ja järjestettiin numerojärjestykseen. Mikäli joku numero puuttui, katsottiin, että laina oli palauttamatta. Filmit luettiin puuttuvien numeroiden osalta, jolloin saatiin selville puuttuva kirja ja voitiin lukea vastaavat lainaajatiedot. Karhut kirjoitettiin käsin saatujen tietojen perusteella. Tärkeätä siis oli, että lainaajat palauttivat lainojensa mukana myös eräpäivälipukkeet. Joissakin kirjastoissa niiden hukkaamisesta saatettiin...
Varastokirjastosta saa lainoja ns. kaukolainauksen avulla. Mene siihen yleiseen kirjastoon, josta haluat kirjan noutaa ja pyydä heitä tekemään tästä kirjasta kaukolaina. Kerro samalla, että se löytyy Varastokirjastosta. Palvelu on maksutonta.
Jos alkuperäinen pesä ei enää tarjoa tarkoituksenmukaisia elinolosuhteita, muurahaiset alkavat etsiä paikkaa uudelle pesälle. Väärät lämpö- ja kosteusolosuhteet ja huono ravintotilanne voivat vähentää jälkikasvun tuotantoa tai aiheuttaa muurahaisten kuoriutumisen alimittaisina.
Lähde:
Armin Schieb, Koko perheen muurahaiskirja
Ulottuvillani olevien kirjojen Leino-englanninnoksista en Rauhaa löytänyt, mutta verkkohaku tuotti tulokseksi Lola Rogersin tulkinnan runosta. Rogers on tunnettu ja päteväksi havaittu suomenkielisen kirjallisuuden kääntäjä, joten tämä kelvannee.
Rauha | Song Texts, Lyrics & Translations | Oxford Song
Lola Rogers – FILI
Hei.
Kiisseli on Itä-Eurooppalainen perinneruoka, jota on syöty satoja vuosia, eikä sillä ole tunnettua keksijää. Ensimmäiset maininnat kiisselistä tulevat jo 1000-luvun Venäjältä. Myöskään maitokiisselille ei löydy varsinaista keksijää. Kotitalous aikakausilehdet, kuten kotiliesi ja kotitalousjärjestöt, kuten Martat tekivät monet jälkiruuat Suomessa tunnetuiksi toimiensa kautta.
Nykymuotoinen kiisseli tehdään liivatelehtiä tai peruna- ja maissijauhoja käyttäen.
Sanakirjoissa viitataan ranskalaiseen ilmaukseen canard, "ankka", jolla on myös merkitys väärä uutinen, "uutisankka". Ilmauksen pohjalla on vanha sanonta "vendre un canard à moitié" puoliksi myydä ankka, joka merkitsee huijaamista, koska "puoliksi" ei mitään voi myydä. Esimerkiksi Suomalaisessa Fraasisanakirjassa (toim. Sakari Virkkunen) viitataan tähän ranskalaiseen ilmaukseen, joka on ollut käytössä jo 1500-luvulla. Ilmaus canard esiintyy tuossa muodossa myös englannin kielessä samassa merkityksessä. Suomeen se on näiden lähteiden mukaan siirtynyt käännöslainana.
Sanojen merkityksiä ja jonkin verran alkuperästä:
The Oxford English Dictionary
Le Petit Robert
Suomen kielen perussanakirja
Suomalainen fraasikirja
Kirjastoissa työskentelevien kirjastoammattilaisten tehtäväkenttä laajenee ja tulee koko ajan entistä vaativammaksi. Kirjastoissa työskentelevien ammattinimikkeistöä on siksi haluttu eriyttää. Taustalla on myös halu parantaa palkkausta töiden vaativuuden mukaan.
Erikoiskirjastovirkailijan työtehtävät ja –vastuut ovat tavanomaista kirjastovirkailijan tehtävää vaativammat. Erikoiskirjastovirkailija voi esimerkiksi työskennellä lasten ja nuorten parissa ja hänen tehtäviään voivat olla mediakasvatus, kirjastonkäytön- ja tiedonhallinnanopetus, kirjavinkkaus jne.
Laulaja Meikku on Merja Hanell-Lihr, ja vuonna 1978 julkaistu LP on hänen ainoansa. Samana vuonna julkaistiin myös single, joka sisältää kappaleet "Ihana Anelma" ja "Ootan aamuun aikaiseen".
Meikku osallistui myös vuoden 1978 viisukarsintoihin Timo Kalaojan säveltämällä ja Katri-Helena Kalaojan sanoittamalla kappaleella "Ystävä".
Kansallisdiskografia Viola ja YLE:n äänitearkiston tietokanta Fono sisältävät tiedot kappaleista ja niiden tekijöistä, mutta levyllä soittaneista muusikoista ei ole julkaisuissa tarkempaa tietoa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?esittaja=meikku
LP:t Ihana Anelma sekä euro- ja intervisiokarsintojen kokoelma
Viisut 78 ovat kuunneltavissa Spotify-palvelussa.
Ihana Anelma
https://play....
Kielteisellä suhtautumisella itsetyydytykseen on länsimaissa pitkät perinteet. Kirkko on tuominnut sen synniksi ainakin keskiajalta lähtien, mikä liittyi laajempaan seksuaalisuutta säätelevään oppiin: hyväksyttävää oli vain avioliitossa tapahtuva, lisääntymiseen tähtäävä seksi.
Käsitys itsetyydytyksen terveysvaikutuksista on sen sijaan uudempaa perua. Kirjassaan Masturboimisen ylistys psykiatri ja antropologi Philippe Brenot jäljittää sen 1700-luvulle. Sveitsiläinen lääkäri Samuel Tissot julkaisi vuonna 1758 laajaa huomiota herättäneen kirjan "Masturbaation aiheuttamista sairauksista", ja vastaavia teoksia ilmestyi muissakin Euroopan maissa. Taustalla Brenot näkee kohun, joka syntyi, kun siittiöiden olemassaolo havaittiin vuonna 1677....
Camilla Mickwitzin (1937-1989) Jason-kirjat ilmestyivät 1970-luvulla. Jason vuonna 1975 ensin piirroselokuvana. Camilla Mickwitz sai Rudolf Koivu -palkinnon vuonna 1984 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1987.
Seuraavissa teoksissa käsitellään Camilla Mickwitzin tuotantoa:
Koivumäki, Riitta, Alle kouluikäisten kirjallisuudesta, kahden kuvakirjan analyysi, Kotimaisen kirjallisuuden laudaturtutkielma. Tampereen yliopisto (1981)
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja 4 (1981 ja 1987)
Turkka-Mällinen, Riitta, Kuvan ja tekstin vastaavuus Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Jason, Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopisto (1987)
De översätts för barn, porträtt av sjutton utländska barnboksförfattare (1985)
Mielikuvia,...
Molemmissa mainitsemissasi sairaaloissa oli synnytysosasto syntymäsi aikaan. Helsingin sanomat 23.8.1969 kertoo synnytyssairaaloiden tilanteesta Helsingissä ja mainitsee myös Eiran sairaalan, jossa tuohon aikaan vielä oli 19 synnytyspaikkaa. Myös Mehiläisessä oli tuolloin vielä hyvin vilkas synnytysosasto. Osasto hiljeni 1970-luvulla ja lakkautettiin 1980. Aiemmin vilkkaan Boijen sairaalan synnytysosasto oli tuolloin jo suljettu. Diakonissalaitoksen sairaalassa ei ollut synnytysosastoa.
Lähde: Pesonen, Hannu : Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009
Pro patria tarkoittaa isänmaan puolesta. Tämän ja muitakin latinankielisiä sanontoja löydät kirjasta: Kivimäki Arto, Summa summarum : latinankielisiä termejä, luokka 89.82.
Hei,Kappale oli Jo Moutetin sävellys "Tämä maa" ja sen esitti tanskalainen Gitte (Gitte Henning). Oli single vuodelta 1961, jonka B-puolena Stormy weather.Levytyksen tiedot Fono-musiikkitietokannassa:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?tekija=moutet+jo&ID=6364e17d-8464-44…
Huutolaisuus eli elätehoito oli Suomessa käytössä eräänä vaivaishoidon muotona 1800-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Lopullisesti se kiellettiin vuoden 1922 köyhäinhuoltolaissa. Huutolaiset olivat yleensä orpolapsia, mielisairaita ja vaikeavammaisia. Keisari Nikolai I:n vuonna 1852 antamassa vaivaishoitoasetuksessa "turvattomaksi" eli köyhäinapuun oikeutetuiksi katsottiin alle 16-vuotiaat lapset. Alaikärajaa ei siis ollut, koska tarkoituksena oli sijoittaa orpolapset uusiin koteihin.
Lähteet ja lisätietoja:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514271289/html/c78.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturv…
