Hei,
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi punaisten muistopatsaan paljastuksen lehdessään nro 125, 22.6.1949. Kuva uutisesta liitteenä.
Parinpellossa sijaitsevasta muistomerkistä emme valitettavasti löytäneet tietoja. Mikäli haluatte tutkia aihetta lisää, voitte kaukolainata Lahden kaupunginkirjastolta Etelä-Suomen sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kuntakirjaston kautta. Kaukolainoista kuntakirjasto veloittaa hinnastonsa mukaisen maksun.
Olisikohan kyseessä Marisha Rasi-koskisen Pudonneet? Kirjan takakansi kuvailee sitä näin:"Kolme nuorta etsii elämänsä suuntaa ja unelmiaan romaanissa, jossa kaikki ei ole sitä miltä aluksi näyttää. Sattuma sitoo nuoret merkillisillä langoillaan yhteen.Kadun nimi on Turnaround ja se näyttää aivan tavalliselta englantilaiselta pikkukadulta. Viimeisessä talossa tapahtunut onnettomuus on kuitenkin sysännyt liikkeelle asioita, joita ei voi pysäyttää. Teini-ikäinen Ian asuu yksin ja tekee konemusiikkia. Suomeen adoptoitu Elias perii kadulta talon biologiselta isältään ja unelmoi täydellisen roolipelin kehittämisestä. Kun samalle kadulle ilmaantuu salaperäinen hupparipäinen K, nuorten kohtalot kietoutuvat toisiinsa yllättävällä tavalla." Linkki...
"Rakkautta on..." -piirrosaforismeja on ilmeisesti julkaistu useissakin lehdissä, mutta en valitettavasti pystynyt selvittämään missä.
Kim Casalin "Rakkautta on..." piirrosaforismeja on julkaistu nyt myös kirjoina. Kouvolan kirjastossa on nämä kolme: "Rakkautta on..."
"Rakkautta on... ... yhteinen sävel"
"Rakkautta on... ... kaikkialla"
Aiheesta on etätietopalvelussa kysytty aiemminkin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9d85…
tai hae Kysy kirjastonhoitajalta palvelun Arkistosta hakusanalla Kim Casali.
Vistasta löytyy paljonkin kirjoja:
tässä yksi esimerkki: Malmirae, Pekka, Windows Vista -pikaopas. Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007([Saarijärvi] : Saarijärven Offset). Visual-sarja. 978-951-0-32936-8 (nid.).
Vastausta kysymykseesi on haettu kirjastojen välisillä listoilla, mutta vielä ei kenelläkään ole ollut antaa vihjettä. Yritin tutkia kirjastojen kirjallisuuskuvauksia kirjastojen nuorten ja lasten sivuilta, mutta sieltäkään tällaista juonta ei löytynyt. Käyn vielä selailemassa teoksia tuolla varastossa, josko sieltä tärppäisi.
Seuraavilta verkkosivuilta voisit ehkä yrittää kysyä, tuntuisiko sisältö tutulta, sivujen pitäjät ovat ilmoittautuneet Neiti Etsivän lukijoiksi
http://siri08.blogit.fi/tyttokirjallisuusprojekti-neiti-etsiva-sarja/
http://neitietsiva.suntuubi.com/?cat=1
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Sari Mikkonen on kirjoittanut neljä novellikokoelmaa (Naistenpyörä 1995, Pakkasyön odottaja 1997, Yönseutuun 2006 ja Pääkatkaisija 2008) sekä yhden romaanin (Ihmisen poikaset 2000) ja kaksi kuunnelmaa (Eläinkumppani 2000 ja Täyttä herkkua eli Vegaanidystopia 2002).
Teoksessa Suomalaisia nykykertojia 3, Btj kirjastopalvelu 2000, hänen tuotantoaan luonnehditaan mm. seuraavasti: " Sari Mikkonen on novellisti, jonka teoksissa hönkäilee perinteinen suomalainen maalaismaisema. Hänen tarinoidensa keskipisteenä ovat ihmiset, joiden ongelmana on moderni yksinäisyys ja toisen kohtaaminen."
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löydät esimerkiksi Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961722820
Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy tietoja seuraavista kirjoista:
- Kansanmusiikki / toim. Anneli Asplund, Matti Hako
- Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri
- Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia
kertomalauluja
- Kansanmusiikki- ja tanssitieto 2003-2004 / toim. Pävi
Utriainen, Riitta Huttunen
- Kukkonen, Pirjo: Ilon ja surun sointu : folkloresta
poploreen
Uusinta tietoa kansanmusiikista löytyy lehtien artikkeleista. Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi ja Arto -tietokannoista, jotka ovat käytettävissä kirjastossa.
Internetistä löytyy yksi suomenkielinen dokumentti, jossa käsitellään aihetta http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/mielenterveyshankkeet/lapsi_nuor…
Yritin googlata internetistä englanninkielisillä hakusanoilla, mutta käsitteen englanninkielinen vastine ei oikein selvinnyt. Andolfi Maurizion nimellä ei myöskään löytynyt mitään mainittavaa. Voit yrittää vielä itse googlata esimerkiksi hakusanoilla family therapy generations. Kirjastoissa on mahdollista käyttää Ebsco-tietokantaa, josta löytyy myös kokotekstiartikkeleita. Ebscosta löytyy mm. artikkeli "Family Approach with Grandchildren of Holocaust Survivors" (American Journal of Psychotherapy; 2003, Vol. 57 Issue 4, p519-527, 9p) Artikkeli on siis suoraan luettavissa ja tulostettavissa...
Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
Tietoa mistä runon aihe on tullut en valitettavasti löytänyt. Runo on Eino Leinon ja sen on säveltänyt Toivi Kuula. Laulu löytyy usealta cd-levyltä, saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=virta+venhett%C3%A4+vie**&sear…
Eino Leino seuralta voisi asiaa vielä kysellä http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/palaute_tilauslomake_jaseneksi_l/
Valitettavasti ihan tällaista laulua ei ole löytynyt, vaikka sekä aihepiiri ja myös sanoituksen tunnelma viittaa kovasti Matti Eskon tunnetuksi tekemään Esa Niemisen sävellykseen Juha Tapanisen sanoihin "Rekkamies". Kysyjän muistamaa säettä ei juuri sellaisenaan laulussa kuitenkaan ole (ks. esimerkiksi http://lyricsfi.com/matti-esko/rekkamies), joten ehkä jotain muuta laulua kuitenkin tavoitellaan. Nuo "Rekkamiehen" sanat kannattaisi ehkä kuitenkin tarkistaa, jos se kuitenkin olisi se etsitty laulu.
Jussi Raittisen levytetty tuotanto on niin suuri, että ellei joku tätä suoraan muista, on sen systemaattinen etsiminen varsin työläs operaatio. Kansallisdiskografia VIOLA ei tällaista säettä tunnista, mutta toisaalta se ei sisällä suinkaan...
Keski-Häme-lehteä voi lukea Helmet-kirjastojen tarjoamassa ePress-palvelussa, joka on käytettävissa Helmet-kirjastojen asiakaskoneilla. Etäkäyttöä palvelussa ei ole. Keski-Häme-lehti ei tule paperisena mihinkään Helmet-kirjastoon.
ePress-palvelussa on luettavissa yli 200 kotimaista sanomalehteä. Lehden hakemistosta voit tarkistaa helposti, onko etsimäsi lehti mukana palvelussa.
http://www.epress.fi/
Moniin kirjastoihin tulee paikallislehtiä. Lehtiä on kuitenkin niin paljon, ettei niistä ole järkevää tehdä listaa. Voit tarkistaa helposti Helmet-haulla, tuleeko etsimäsi lehti johonkin pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(...
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
Kuulutuksista ei seurakunnilla ole velvoitetta pitää kirjaa, vastattiin Töölön seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Kannattaa ottaa ýhteyttä seurakuntaan, jonka jumalanpalveluksessa kuulutus luettiin ja kysyä heiltä, onko heillä tietoa asiasta.
David Kirschnerin kirjassa Sivujen valtias on hyvin samantapainen juonikuvio. Pelokas Richard-poika pakenee myrskyä kirjastoon ja kohtaa siellä Pagemasterin, Sivujen valtiaan. Hän joutuu mukaan seikkailuun, jossa kirjat ja niiden henkilöt muuttuvat eläviksi.
Olisikohan kyseessä siis tämä Tammen vuonna 1995 kustantama teos? Se perustuu elokuvan Riku Kirjamaassa (The Pagemaster) käsikirjoitukseen.
https://www.risingshadow.fi/library/book/3574-the-pagemaster--sivujen-v…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4eaf963a-80e8-42e2-a789-e…
