Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Nykyään Kansallisarkiston ylläpitämästä Karjala-tietokannasta löytää luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Käyttöliittymässä voi tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa. Tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja voi tutkia kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Sen voi tehdä asioinnin aluksi valitsemansa toimipaikan tutkijasalissa.Karjala-tietokanta ja Katiha - Kansallisarkisto | Katiha
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" tai sen jouluversiosta "Joulun kuurasydän" ei ole julkaistu nuottia. "Kuurasydän" alkaa: "Kesä kaunein, kun viimein hänet saa". "Joulun kuurasydän" alkaa: "Mitä toivoo, kun on sysimusta maa". Soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/kuurasydan-saija-tuupanen-topicLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Maximuksen nimipäivää voidaan viettää 18.11., Sebastianin taas 20.1. Ruotsalaisen Karin Johanssonin Namnbokenin (1991) mukaan Maxin päivä on 1.2. ja Sebastianin 27.10. Vuoden 2010 suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin uusiksi nimiksi on valittu mm. juuri Sebastian ja Max, jonka yksi pidempi muoto Maximuskin on. Ennakkotietoa tulevasta nimipäiväuudistuksesta löytyy Yliopiston almanakasta vuodeksi 2009.
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Voit etsiä kirjallisuutta ko. asiasta Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://www.turku.fi/kirjasto/ asiasanoilla valokuvat sekä tekijänoikeus. Löydät mm. seuraavat teokset: Valokuvaajan tekijänoikeusopas ja Mikko Hoikka: Oikeus omaan kuvaan.
Kuvasto, joka on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys, opastaa sinua eteenpäin nettiosoitteessa http://www.kuvastory.fi/oikeus.htm
Helmet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään e-aineistopalveluun: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Kotimaisia äänikirjoja löytyy Ellibs-palvelusta, ruotsinkielisiä Biblio-palvelusta, ulkomaisia (lähinnä englanninkielisiä) Overdrivestä ja Naxos Spoken Word Librarystä. Kaikista näistä neljästä palvelusta löytyy klassikkoteoksia äänikirjoina.
Yritin etsiä tätä kirjaa useilla eri hakusanayhdistelmillä niin meidän aineistotietokannastamme kuin myös laajemmin Finnasta (finna.fi), mutta en löytänyt mitään täysin tuntomerkkeihin sopivaa. Vahvin veikkaukseni on, että kyseessä saattaisi olla Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri (Tammi, 2013), joka on ilmestynyt myös ruotsiksi (Röd som blod, 2014). Siinä kuvaukseen sopii tapahtumapaikka, huumerikollisuus ja nuori (Lumikki Andersson), joka alkaa itsekseen ottaa asiasta selvää.
Kirja on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa.
Kaukolainamaksu on noin 30 mk riippuen lähettäjäkirjastosta.
Kannattaa tarkistaa saatavuus Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta puh. 43138422 ja noutaa kirja sieltä.
Pahoittelemme palvelukatkosten aiheuttamaa haittaa. Tutkimme tilannetta ja parannamme palvelun hyvälle tasolle mahdollisimman nopeasti. Välitän tiedustelunne eteen päin. HelMet -palveluun tehtiin hiljattain isoja uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa palveluita, näiden palvelujen käyttöön otossa on ollut yllättäviä viiveitä.
Hei,
äänikirjat ovat vielä tällä hetkellä CD-muodossa mutta tilanne on muuttumassa ihan lähipäivinä koska Kouvolan kirjastot ovat mukana Celiakirjaston Kirjasto kaikille-projektissa.
Kirjasto kaikille –projektin pilottikirjastot ovat kevään 2014 aikana suunnitelleet tulevaa äänikirjojen lainauspalvelua. Asiakkaille Celian tuottamia äänikirjoja tarjotaan laajasti syyskuussa 2014, jolloin pilottikirjastoista voi lainata äänikirjoja ja saada opastusta niiden käyttöön. Tarjolle tulee myös mainio kattaus tapahtumia.
Pilottikirjastoista asiakas saa halutessaan tunnukset Celian verkkopalveluun. Verkkopalvelussa on käytettävissä Celian koko äänikirjakokoelma, tällä hetkellä n. 40 000 kirjaa. Lainattavana ovat parhaat uutuudet ja vanhat klassikot....
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan eteläafrikkalaiselta kirjailijalta Bessie Headilta (1937 - 2007) on luettavissa suomeksi ainoastaan yksi teos, Maru (suom. Kristiina Drews, Kääntöpiiri, 1988).
Teoksessa Ellen Kuzwayo: Sano minua naiseksi (suom. Kaija Anttonen, Naistenkulttuuriyhdistys, 1987) on Bessie Headin kirjoittama esipuhe.
https://finna.fi
http://thuto.org/bhead/html/
