Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortin saat menemällä mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Ota henkilötodistus mukaan. Tarkemmat ohjeet löytyvät Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kaiken kattavaa yhtenäistä tutkimusluetteloa ei valitettavasti löydy. Suomen tieteellisillä kirjastoilla on yhteinen Linda-tietokanta, joka sisältää muun aineiston ohella myös tutkimukset ja tutkielmat.
Tietokannasta voidaan asiasanoilla hakea eri aiheista tehtyjä graduja ja tutkielmia. Linda-tietokanta
vaatii käyttäjatunnuksen ja on maksullinen.
Tieteellisillä kirjastoilla on kullakin myös omat tietokantansa Internetissä, joista voi etsiä myös tutkielmia
( http://www.lib.helsinki.fi/tilke ). Samoin eri yliopistojen kotisivuilla on mahdollisia tutkimusluetteloita
( http://www.helsinki.fi/linkit/suomi-yliopistot.html ). Esim. Helsingin yliopiston sivu:
( http://www.helsinki.fi/tutkimus/linkit1.html ) tai Tampereen yliopiston sivu: ( http://...
Ehkä etsit kappaletta Only you https://www.youtube.com/watch?v=qgDKtLPp46s Tuossa esittäjänä on Flying Pickets. Mieleen tulee myös Edith Piafin Padam padam, https://www.youtube.com/watch?v=OjY9IDlhFUk.
Ainakin Runosto-sivustolta kategoriasta Hääkansan lauluja löytyy Kantelettaren kaaso-aiheisia runoja. Englanniksi kaasoista (engl. bridesmaid) lauluja ovat julkaisseet ainakin Kylie Morgan (Bridesmaids), Lauren Spencer Smith (Bridesmaid), Leanne Pearson (Stand By Me (The Bridesmaid Song)) sekä Tyra Madison (Bridesmaids), löytyivät Youtubesta hakusanoilla bridesmaid ja song.Lähteet:Hääkansan lauluja. Runosto.net. https://runosto.net/category/kanteletar/haakansan-lauluja/ (Viitattu 8.12.2025)Youtube.com. https://www.youtube.com/ (Viitattu 8.12.2025)
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
Näillä näkymin näyttäisi siltä, että kirjastot ovat auki. Helsingin kaupunginkirjastossa suurin ammattiliitto JHL kertoo sivuillaan osoitteessa http://www.jhl.fi/portal/fi/jhl-tieto/uutisarkisto/?bid=5486 seuraavaa: ”Mielenilmaukseen osallistutaan vapaa-ajalla, ellei omasta yhdistyksestä ole muuta tietoa tullut.”
Kirjaston ollessa auki myös langaton verkko on käytettävissä.
Kirjat jotka käsittelevät muotia ja muodin historiaa ovat hyllyssä luokassa 90.21 ja pääkirjastossa sijoitettu koonsa mukaan joko normaalikokoisiin tai isokokoisiin kirjoihin. Materiaalia lainataan paljon. Vastaushetkellä hyllystä löytyi esim. muutama laajempi katsaus 1900-luvun muotiin sekä yksittäisten vuosikymmenten kuten 1920-,1930- ja 1940-luvun muotia.
Kirjastossa on myös paljon käsityölehtiä ja esim. Suuri Käsityölehti on joskus sisältänyt kaavoja ja työohjeita vanhaintanssipukuihin.
Yhdistämällä asiasanat muoti ja historia voit tarkistaa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta (http://borzoi.kirja.turku.fi:8001/Intro?formid=form.html), mitä aiheesta löytyy. Haun tuloksena ovat mm. seuraavat kirjat: Nunn, Joan: Fashion in...
Kysymyksestäsi ei selvinnyt oletko kiinnostunut vanhoista karttapostikorteista vai uudemmista. Yritin löytää etsimääsi kirjaa Amazon.com verkkokaupasta. Löysin englanninkielisen kirjan nimeltä Antique Maps: Postcard Book. Yksinkertaisella haulla (map postcard) sai vastaukseksi myös mm. tämän peltipurkin, jossa karttapostikortteja (Cavallini Vintage World Map Carte Postale, 18 Postcards per Tin).
Kirjaston tietokannasta löysin Apollo-postikorttilehden, joka on Suomen postikorttiyhdistyksen jäsenlehti. Lehteä pääsee lukemaan Pasilan kirjaston lehtialueella. Valitettavasti lehteä ei voi lainata kotiin. Oletan, että tuollaisessa harrastelijoiden lehdessä olisi postikorttikauppojen ja muiden sellaisten tahojen yhteystietoja, jotka voisivat...
Etsimäsi kirja on Ralf Butschkowin Hotakin jassua! : jotakin hassua? (2002). Alla olevista linkeistä voit lukea kuvauksen kirjasta ja näet myös sen kansikuvan.
Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Hotakin jassua! : jotakin hassua? -kirjasta on valitettavasti jouduttu poistamaan. Muualla Suomessa kirjaa on saatavana, joten voit halutessasi tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515672430&qtype=b
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1616728__Shotakin%20jassua__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9515672430#.WmdjCmAUnSc
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Kansikuvan oikeassa alalaidassa on nimikirjaimet E. T., jotka kertovat, että kannen on tehnyt Erkki Tanttu. Hän on suunnitellut kannet myös useisiin muihin Sillanpään teoksiin. Tanttu oli hyvin tuottelias kuvittaja ja merkittävä taidegraafikko.
Lisätietoa:
Wikipedia: Erkki Tanttu
Markku Tanttu: Päällys: Erkki Tanttu: kirjankansitaidetta seitsemältä vuosikymmenneltä (2015)
Hei,
Juuri tämän version suunnittelijasta ja suunnitteluajankohdasta en tiedä, mutta kyseisen patsaan esikuvana lienee "Seinen tuntematon". Tämä 1880-luvulla joesta löydetyn tytön kasvot on monistettu lukuisiin eri versioihin, jopa elvytysnukelle. Tällä haulla löytyy netistä kovasti tuon näköisiä naispäitä.
Ehkä näillä tiedoilla pääsee eteenpäin.
Merkinnät vaihtelevat hieman vuodesta riippuen, mutta esimerkiksi vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä luokan 16 merkitys on seuraava:
16. Yksipuolisen, virheellisen ravinnon aiheuttamat taudit (Avitaminosus: Scorbutus etc.)
B-luokalla viitataan eräin rajoituksin sotapalvelukseen kelpaaviin, tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättäviin.
Säkeet ovat Maila Pylkkösen. Ne ovat peräisin vuonna 1960 julkaistun Ilmaa : monologi ; Kaikuu : runoja -kokoelman Kaikuu-osaston runosta. Sisällysluetteloon runon nimeksi on merkitty Olen yksinomaan runoilija sen ensimmäisen säkeen mukaan; varsinaista nimeä sillä ei ole.
Kappale on tunnussävelmä 1980-luvun tv-sarjasta "Ritari Ässä" eli "Knight Rider". Sen säveltäjä on Stu Phillips, oikealta nimeltään Stuart Phillips. Joissakin lähteissä säveltäjäksi on merkitty myös Glen A. Larson. Kappaleessa on havaittu samankaltaisuutta Léo Delibesin "Sylvia"-balettimusiikin osan "Cortège de Bacchus" kanssa.Lähteitä:Discogs-äänitetietokanta:https://www.discogs.comFräntilä, Jarkko: Ritari Ässä saapui televisioon tasan 40 vuotta sitten - tätä et tiennyt sarjan ikonisesta tunnussävelmästä (Rumba, 26.09.2022):https://www.rumba.fi/uutiset/ritari-assa-saapui-televisioon-tasan-40-vuotta-sitten-tata-et-tiennyt-sarjan-ikonisesta-tunnussavelmasta
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
Mikkelin kaupunginkirjastolla on käytössään Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannat sekä Etelä-Savon artikkelitietokanta. Tietoa tietokantojen käytöstä löytyy täältä: http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/06_tiedonhaku/04_tietokannat
Tietokannat ovat kaikki viitetietokantoja, mikä tarkoittaa, että niiden kautta löytyy tietoa siitä, missä lehdessä tietty artikkeli on, mutta ei itse artikkelin tekstiä. Kannattaa kysyä lisää kirjastosta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/docs/index
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
