"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun...
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000...
Elokuva on pitkä animaatio The Steam-Driven Adventures of Riverboat Bill = Täydellä höyryllä seikkailuun (televisioesityksessä käytetty nimi).
Paul Williams, ohjaaja. Vuodelta 1986. Clifford Green, käsikirjoittaja.
Televisioesitys: TV2, 15.12.1990. Kesto: 73 min.
Finna-tietokannan mukaan elokuvaa e ole Suomessa kirjastoissa saatavissa.
Käsikirjoittaja Cliff Greenin teos The incredible steam-driven adventures of riverboat Bill.
(Knight Books/Hodder & Stoughton 1979) on lainattavissa Varastokirjasrtosta.
ISBN 0-340-24697-9
Lähde: Finna https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_199334
https://finna.fi/Record/vaari.567803
...
Kirjoja, joihin on koottuna yhteen yksittäisiä eläinsatuhahmoja ovat muun muassa Karhuherra Paddington, Nalle Puh, Uppo-Nalle, Mimmi-lehmä, Pupu Tupuna, Ruohometsän kansa ja Kaislikossa suhisee
Perusteoksia ovat Aisopoksen ja La Fontainen eläintarinat.
Tässä vielä joitakin muita eläinsatukokoelmia , jotka saadaan Helmet-haulla eläinsatuja: Grimmin eläinsatuja, ja Hanhi, joka muni kultamunia & muita eläinsatuja, Suomen kansan eläinsatuja, Iloisia eläinsatuja, Maatilan eläinsatuja, Tarinoita metsän eläimistä ja Rakkaimmat eläinsadut
Epäselvissä maksuasioissa kannattaa ottaa yhteyttä läheiseen kirjastoon ja selvittää asia paikan päällä.
Kun maksuasia siirtyy perittäväksi perintätoimiston kautta, kyseisen maksun ei pitäisi enää näkyä kirjaston asiakastiedoissa vaan maksuasia on sen jälkeen perintätoimiston ja asiakkaan välinen.
Voisivatko omissa asiakastiedoissa mahdollisesti vielä näkyvät maksut olla muita maksuja kuin kyseinen jo maksettu perintämaksu?
.
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Uusin julkaistu matrikkeli kuvataiteilijoista on Suomen taiteilijaseuran julkaisema KUVATAITEILIJAT 2004, joka on myös internetissä verkkoaineistona sivulla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Joensuun seutukirjastossa kirjaa on vain käsikirjastossa lukusalikäytössä.
Kuvataiteilijat-matrikkelia on olemassa myös aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Näistä on lainattavia kappaleita seutukirjastossa.
Suomen taiteilijat ry:n julkaisemaa matrikkelia:
SUOMEN taiteilijat - Finlands konstnärer r.y. 35 vuotta : matrikkeli 2003, on saatavissa myös lainaksi samoin aikaisempia vuosilta 1988 ja 1998.
Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
Krokotiili Genan syntymäpäivälaulun (Minä soitan harmonikkaa) säveltäjän Vladimir Šainskin Kogda moi druzja so mnoi (Kun ystävät ovat kanssani) –laulun esitystä tai sanoitusta suomen kielellä ei valitettavasti löytynyt käytettävissämme olevista musiikkitietokannoista eikä muista tiedonlähteistä.
Sierra Leonen kansallislaulu löytyy puhallinorkesteriesityksenä cd-levyltä COLLECTIONS of national anthems 2. Tavallisena nuottisovituksena sävelmä löytyy mm. kokoelmasta NATIONAL anthems of the world : [1997]. Sijainti- ja saatavuustiedot HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Eero Salola on kirjoittanut teoksen Helsinkiä oppimassa (Otava, 1957, toinen uusittu painos). Alkusanoissa kerrotaan, että teos on tarkoitettu kouluopetuksen rungoksi kotiseutuun tutustuttaessa. Aiemmin oli ilmestynyt Helsinki-Seuran toimesta vastaava kirja, Helsingin kuva-aapinen.
Helsinkiä oppimassa -kirjan kannessa on valokuva, jossa tyttö ja poika juttelevat poliisin kanssa, kenties Mannerheimintiellä. Takana häämöttää torni kelloineen. Kannen yläosan valokuva on mustavalkoinen, rusehtava. Kannen alaosa on turkoosinsininen ja siinä lukee valkoisin tikkukirjaimin HELSINKIÄ OPPIMASSA, OTAVA. Kirjaa on saatavilla ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta lainaksi. Ensimmäinen kappale nimeltä Helsinkiin alkaa sanoin: "Tiedätkö, Anneli, että...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miltä www-sivulta löysit tiedon ympärivuorokauden auki olevasta lukusalista. Helsingin kaupungin kirjaston lukusalit ovat avoinna vain ko. kirjaston aukioloajan mukaisesti, yleensä arkisin 10-20 ja la 10-16. Aukioloajat ja lukusalien sijainnin voit tarkistaa kotisivultamme http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla kirjastopalveluiden opas.
Helsingin yliopiston opiskelijakirjastolla on Leppäsuonkadulla lukusali, joka on avoinna 8 - 1.30. Lukusali on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille. Tarkemmat tiedot löydät sivulta http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/kirjasto/.
Jos Helmet antaa seuraavan ilmoituksen:
"Hyväksy evästeet. Jotta voit käsitellä omia tietojasi (varata aineistoa, uusia lainoja jne.), selaimesi on hyväksyttävä evästeet sivustolta (luettelo.helmet.fi, haku.helmet.fi, www.helmet.fi). Tietoa sivustosta.",
niin näet sen oikealla puolella painikkeen "OK". Kun klikkaat tätä painiketta, hyväksyt evästeet. (Tosinhan Helmet - kuten sivustot yleensäkin - käyttää evästeitä ihan riippumatta siitä, hyväksytkö ne erikseen vai et.)
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelusta aikaisemminkin.
Seuraava lehti löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista :
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
"Kipakan akan kehtolaulu" on mukana nuottikokoelmilla Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1968 ja 1974) ja Keski-Pohjanmaa laulaa: uusia keskipohjalaisia lauluja (Keskipohjanmaan kansanmusiikkiyhdistys, 1990). Ainakin jälkimmäisestä pitäisi löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kappaleeseen.
