Senja Penttisen pro gradun mukaan vuodesta 1947 Rajajääkärikoulun nimellä kulkeneen koulun arkisto on tallennettu Kansallisarkistoon, joten myös vanhemman aineiston voisi olettaa olevan siellä. Aarre-arkistorekisteristä tai Astia-palvelusta en kuitenkaan paikantanut varhaisempia aineistoja, joten on mahdollista että ne ovat muualla tai eivät ole säilyneet. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde:
Penttinen, S. (2021). Lieksan rajajääkärikoulun koulutustoiminta 1947–1956. Itä-Suomen yliopisto.
Jukka Kuoppamäen säveltämään, sanoittamaan ja esittämään lauluun "Lippu salkoon" ei ole olemassa nuottia. Tämä isänmaallishenkinen laulu alkaa "Käytän puheenvuoron laulaen.." ja kertosäe alkaa "Lippu salkoon nyt nostakaa". Kyseessä ei ole siis käännösiskelmä "Nosta lippu salkoon" ("Tie a yellow ribbon", säv. Levine & Brown)
Internetistä löysin Ylen artikkelin, missä sanotaan näin: Lännensarja Smith ja Jones pyöri Suomessa MTV:llä vuosina 1972-73 ja se uusittiin vuonna 1980. Tämä tieto on vuodelta 2008.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/vanhoja-sarjoja-janosik-smith-ja-jones-painajainen.htmTarkempia tietoja voisi kysyä Kansalliselta audiovisuaaliselta insituutilta. Heillä on asiakaspalvelu:https://kavi.fi/erikoiskirjasto/yhteystiedot/
Kyseessä on Liken julkaisema teos Error - Mielen häiriöitä, johon tarinansa on kirjoittanut muiden ohella Milana Misic.
http://like.fi/kirjat/error/
http://bit.ly/2ukOIdD
Yrjö Jylhän suomennos kuuluu näin:
"Niin tuo seutu näyn arvokkaan ja vaihtelevan tarjos:" ja jatkuu:
"puut tuoksuvaista pihkaa hersyvät, hedelmin kultakuorisin taas toiset luo houkuttivat maistamaan - vain täällä on Hesperian tarut toteen käyneet."
Kyseessä on Laura Järvisen lasten runokirja Kukkalapsia vuodelta 1944.
Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Helmet-kirjastojen varastosta Pasilasta. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa alla olevasta linkistä Helmetiin.
Kukkalapsia Helmetissä
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Aiheet kuulostavat johdatukselta yliopiston matematiikkaan. Kaikkia aiheita ei kenties löydy suoraan yhdestä kirjasta. Finna.fi haku löytää varmimmin kaikentasoista materiaalia aiheista.
Jyväskylän yliopistolla on verkossa luentomateriaalia aiheesta. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/opiskelu/yleista-opiskelusta/luentomonisteita/matp100_ak vuosilta 2003-2004
sekä Mikko Salon luento 3, 2017 Johdatus matematiikkaan https://koppa.jyu.fi/kurssit/214890/materiaalikansio/Luento3_handout.pdf
Perusteellinen suomenkielinen kirja matematiikasta on Juhani Pitkärannan Calculus Fennicus. Finna.fi
Pulmasi ratkeaa parhaiten käymällä lähikirjastossasi paikan päällä. Tietoturvasyistä tunnuslukua tai muita rekisteritietoja ei voi muuttaa verkon kautta tai puhelimitse(osoitteenmuutosta lukuunottamatta). Ota kirjastokäynnille kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin.
Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä.
Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt,...
Kannattaa ottaa yhteyttä Museoviraston kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot linkistä:
http://www.nba.fi/
tai alan koulutusta järjestävään Taideteollisen korkeakouluun, kirjasto ja tietopalvelut osoitteessa http://www.aralis.fi/
Linnea-hausta, asiasanoilla kaavat and historia tuli esimerkiksi seuraava viite:
Tekijä(t): Hammar, Britta
Nimeke: Kvinnligt mode under två sekel / Britta Hammar och Pernilla Rasmussen
Aineisto: kirja
Julkaistu: Lund : Signum, 2001
Marc-tietueen mukaan kirjassa olisi liitteenä kaavoja ja sitä on Museoviraston kirjastossa.
Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/
https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Saat päiväkotiryhmällesi kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Päiväkotiryhmille tehdään yhteisökortti, joka on aina vuoden kerrallaan voimassa. Kun tulet kirjastoon, ota henkilöllisyystodistus mukaasi. Yhteisökorttiin merkitään aina päiväkotiryhmän vastuuhenkilö takaajaksi. Kortin tiedot ja etenkin takaajan tiedot tarkistetaan aina vuoden välein. Yhteisö korteilla lainatuista kirjoista ei peritä myöhästymismaksuja.
Näistä aiheista löytyy kirjallisuutta eri ikäisille lapsille. Verkkokirjastosta voi hakea esimerkiksi hakusanoilla vuoroasuminen, erolapset tai hakusanayhdistelmällä ero* ja lastenkirjallisuus. Ikävästä kertovia lastenkirjoja voi etsiä hakusanayhdistelmällä ikävä ja lastenkirjallisuus. Hakutuloksiin tuli paljon etenkin kuvakirjoja, ja kannattaa tutustua niihinkin (kirjastoluokka 85.22), sillä niissä on monesti hyviä löytöjä isommillekin lapsille. Omassa lähikirjastossasi saattaa olla myös teemahylly tai valmiita kirjalistoja tästä aiheesta, joten kannattaa kysyä heiltä tarvittaessa lisäapua.
Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Turkka Malin sanoittama "Haaveiden laiva" sisältyy kirjaan Kasper, Eira: Amadeus : johdatus musiikin maailmaan (Eira Kasper, Raija Lampila; Otava, 1999; sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu alkaa: "Oon vanki ollut kyyneleiden".Mika Toivasen säveltämään ja Anna Erikssonin sanoittamaan kappaleeseen "Kaiken antanut" en löytänyt nuottia (Finna-hakupalvelu: https://finna.fi). Laulu alkaa: "Mihin yöt katoaa". Verkosta löytyvät laulun sanat ja soinnut, esimerkiksi:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/paula-koivuniemi/kaiken-antanut-chords-1981147https://chordify.net/chords/paula-koivuniemi-songs/kaiken-antanut-chords
Syntetisaattori on elektroninen laite, jonka avulla tuotetaan erilaisia ääniä. SEKO - Suomalainen esityskokoonpanosanasto määrittelee syntetisaattorin näin:https://finto.fi/seko/fi/page/01016Wikipedian artikkelissa kerrotaan erilaisista syntetisaattoreista ja laitteen historiasta:https://fi.wikipedia.org/wiki/SyntetisaattoriEsa Kotilainen esittelee syntetisaattoreita Tuubi-ohjelmassa jaksossa "Nostalgiaa ja joulutunnelmaa" 19.12.1979 (alkaa kohdasta 11:19):https://areena.yle.fi/1-4132361Tämä esittely löytyy myös Youtubesta:https://www.youtube.com/watch?v=Lz9AjtnoYsM
