Nauhassa kulkevat jäljet voivat olla esimerkiksi ketun. Eläinten jälkiä löytyy Riistakolmion Lumijälkioppaasta ja Riistakeskuksen Lumijälkien tunnistaminen -oppaasta.
Tietoa ei löydy esim. Kansallisbiografiasta tai Kasken sävellysten arkistoluettelosta, joten tarkkaa tietoa ei liene saatavissa. Laulun sanoitus on Kirsi Kunnaksen, ja on ilmeisesti ilmestynyt ensimmäistä kertaa Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä vuonna 1946. Kaski puolestaan kuoli 1957, eli laulu on sävelletty näiden vuosien välillä. Ensimmäiset maininnat Illalla-laulusta sanomalehdissä osuvat vuoteen 1954, mikä vaikuttaa mahdolliselta sävellys- tai ensiesitysvuodelta, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut runokokoelmaa vinkkien perusteella. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista teoksen?
Suomen rintamamiehet -kirjasarjaa on useassa Suomen kirjastossa. Tosin joitain osia voi puuttua.
Kirjoja voisi yrittää tarjota antikvariaatteihin. Kouvolan keskustassa niitä on ainakin kaksi. Sieltä voisi ehkä saada vähän korvaustakin, kun taas kirjastot ottaisivat ne lahjoituksena.
Kuvia saattaa löytyä Museoviraston kuvakokoelmista. Pikahaku ei tuota tuoksia, mutta kaikkia Museovirastojen kuvia ei ole rekisteröity. Voit halutessasi mennä selaamaan historia kuvakokoelmien henkilökortistoa. Mikäli etsit jonkun tietyn henkilön kuvaa, voit tiedustella asiaa puhelimitse tai sähköpostilla.
https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home
Asiaa on mahdotonta tietää varmasti, koska oikeusprosessi jäi kesken. Milošević olisi voitu todeta syylliseksi tai syyttömäksi, joten voimme vain jossitella.
Mikäli syytteet olisivat menneet läpi, Milošević olisi voinut saada elinkautisen vankeustuomion ja viettänyt todennäköisesti loppuelämänsä vankeudessa. Toisaalta jos kaikki syyteet eivät olisi menneet läpi, hän olisi saattanut saada määräaikaisen vankeusrangaistuksen. Silloin asia olisi riippunut siitä, kuinka pitkään Milošević olisi elänyt. Jos taas syytteet olisi kokonaisuudessaan hylätty, Milošević olisi luonnollisesti vapautunut.
Tässä aiheesta lähteitä:
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Slobodan_Milo%C5%A1evi%C4%87
MTV:n uutinen: https://www.mtv.fi/uutiset/...
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. ...
Salme Saure on toimittanut kirjan Minun Helsinkini, jossa on Helvi Hämäläisen puheenvuoro Kaupunki jota rakastan. Kirjailija kertoo artikkelissa seuraavasti:
"Topeliuksenkadun perspektiivissä on usein kauniita pilviä, kauneimmat löydän kuitenkin Tuomiokirkon yltä. On kuin pilvet olisivat siellä saaneet kirkon
kupolin muodon; ne ovat henkevämpiä, juhlallisempia, pilvikatedraaleja."
Kirjaa löytyy useimmasta Helsingin kirjastosta pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaulla, osoite http://www.helmet.fi/
Köyliön kunnankirjaston kokoelmissa Elvi Sinervon Pilvet-runokokoelmaa ei ole, mutta useiden kirjastojen kokoelmissa eri puolella Suomea se on. Käy lähikirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö, niin kirja voidaan tilata muualta Suomesta.
Kysymys osoittautui sen verran vaikeaksi, että siihen ei löytynyt vastausta. Kyselin kirjastojen väliseltä tietopalvelulistalta, tunnistaisiko joku teosta. Lopussa kuvailemanne teoksen tunnisti muutama Helen DeWittin Viimeinen Samurai -teokseksi. Taidekokoelmia on kuvattu teoksessa Hitchchock, Jane Stanton: Silmänlumetta ja Manuel Vicentin Matissen morsian. Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Vastaus koskee "Lex Nokiaa"
Lex Nokia liittyy hallituksen esitykseen 48/2008 "Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta".
Hallituksen esitykseen liittyvät lakiehdotkset on hyväksytty. Ne ovat:
1. Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Säädöskokoelma 125/2009
2. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 2 ja 21 §:n muuttamisesta. Säädöskokelma 126/2009
3. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 127/2009
4. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta. Säädöskokoelma 128/2009.
Hallituksen esitys ja säädökset löytyvät osoitteesta
www.eduskunt.fi >...
Maalinauhan käytön lopettaminen liittyy siihen, että yleisurheilukisoissa siirryttiin sähköiseen ajanottoon. Sähköisen ajanoton avuksi kehiteltiin maalikamerat, joiden avulla pystyttiin huomattavasti tarkempaan aikojen erotteluun kuin käsiajanotolla. Maalikamerat yleistyivät voimakkaasti 60-70-luvun taitteessa. Meidän lähteistämme ei valitettavasti löytynyt tarkkaa tietoa siitä, milloin maalinauhan käyttö suurimmissa arvokisoissa lopetettiin. Eri lähteistä käy ilmi, että maalinauha oli käytössä vielä Meksikon olympialaisissa sekä 1971 Helsingissa pidetyissä em-kisoissa. Sen sijaan nauhaa ei enää käytetty vuoden 1972 Münchenin kesäolympialaisissa. Tarkempia tietoja aiheesta voi tiedustella Helisingin olympiastadionilla toimivasta urheiluun...
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,...
Suomen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan Arto Paasilinnalta on käännetty ranskaksi seuraavat teokset:
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (La cavale du géomètre, kääntäjä Chalvin, Antoine)
Hirtettyjen kettujen metsä (La forêt des renards pendus, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Hirttämättömien lurjusten yrttitarha (Le potager des malfaiteurs …, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Hurmaava joukkoitsemurha (Petits suicides entre amis, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Jäniksen vuosi (Le lièvre de Vatanen, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Jäniksen vuosi (Le lièvre de Vatanen : résum... [osa teosta], käänt. Winand, J.)
Kylmät hermot, kuuma veri (Sang chaud, nerfs d'acier, käänt. Colin...
Pääkaupunkiseudulla Tennessee Williamsin (1911 - 1983) näytelmän A Streetcar Named Desire (1947) suomennos Viettelyksen vaunu löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Maijaliisa Auterisen ja Simo Konsalan suomennos on vuodelta 1979. Reita Lounatvuori suomensi näytelmän vuonna 2004.
Näytelmän ruotsinnos Linje lusta (ruots. Sven Barthel, 1949) on lainattavissa HelMet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Teatterikorkeakoulun kirjastosta löytyy myös Jurek Sawkan Wasa Teaterille muokkaama laitos ruotsinnoksesta vuodelta 1983.
Englanninkielinen alkuteos on lainattavissa useampanakin eri painoksena HelMet-kirjastoista.
Teatterikorkeakoulun kirjasto on kaikille avoin kirjasto.
https://finna.fi
https://lib.uniarts.fi/tietoa-kirjastosta
http://...
Matilda Roslin-Kalliolan arkisto löytyy Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistosta eli Linna-kirjastosta.
https://libguides.uta.fi/c.php?g=486408&p=3364799
Arkiston ohjeissa kerrotaan: "Käsikirjoitusarkiston kokoelmat ovat suljetussa varastossa. Asiakkaan tilaama aineisto noudetaan sieltä käytettäväksi lukusaliin.
Käsikirjoitusarkiston kokoelmien käyttöön tarvitaan lupa.
Osassa aineistoa on lahjoittajien asettamia käyttörajoituksia.
Käyttöluvan myöntämisestä asiakas saa ilmoituksen puhelimitse tai sähköpostiin.
Useimmat käsikirjoitusarkiston kokoelmat löytyvät kohdehenkilön nimellä luetteloista Kohdehenkilöt A-L ja Kohdehenkilöt M-Y. Näihin kuulumaton muu aineisto on järjestetty sisällön...
Brittiläiseltä kirjailijalta Emily Brontelta (eli 1818-1848) on julkaistu Humiseva harju -romaanin (Wuthering Heights, 1847)lisäksi runoja yhdessä hänen sisartensa kanssa. Emily Brontesta ja hänen kirjailijasisaristaan Charlottesta ja Annesta sekä veljestä Branwellestä on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja. Ne ovat englanninkielisiä. The Brontes -nimisiä kirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Juliet Barker, Phyllis Beatley ja Christopher Martin. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy vähemmän, mutta ainakin Kansojen kirjallisuus -kirjasarjan osassa 8 on luku Bronten sisaruksista. Et osoittanut kysymystäsi millekään kunnankirjastolle, mutta uskon että useimpien kaupunkien kirjastoista ainakin joku kirja Bronten sisaruksista löytyy....
