Valitettavasti runon kirjoittajan jäljittäminen ei ole onnistunut. Kuten arvelet, kyseessä saattaa olla paikallinen jalasjärveläinen runoilija, jolloin jäljittäminen on hankalaa.
Jos runoilija todella on kotoisin Jalasjärveltä, kannattaa olla yhteyksissä suoraan sinne. Heillä saattaa olla jotain tietoa kotiseutuarkistoissa tms.
Jalasjärven kirjaston sähköposti on: kirjasto.jalasjarvi@kurikka.fi
Ja Jalasjärvi-Seuran sähköposti taas: jalasjarviseura@jalasjarvenmuseo.fi
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole koulujen vuosikertomuksia. Niitä voi tiedustella kaupunginarkistosta:
Käyntiosoite: Kansankatu 55 A, Oulu
Puhelin: 050 5627064
Sähköposti: arkisto(at)ouka.fi
Aukioloajat: ma-pe klo 10-15.30. Puhelinpalvelu on käytettävissä arkisin virka-aikana klo 8-16.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran FILI Finnish literature exchange -tietokannasta löytyvät suomalaisen kirjallisuuden käännökset. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Kannibalismia esiintyy myös lintumaailmassa. Havaintoja tästä on tehty esimerkiksi merilintuyhdyskunnissa, joissa aikuisten tiirojen, pelikaanien ja fregattilintujen on havaittu hyökkäävän pesimäyhdyskuntansa poikasten kimppuun ja syövän niitä. Linnuista luultavasti kaikkein useimmin näin käyttäytyy harmaalokki (Larus argentatus). Lintujen kannibalismi ei kuitenkaan rajoitu vain merilintuihin: myös haikaran, tuulihaukan, västäräkin ja lepinkäisen on nähty syövän pesäpoikasia.
Monet eläimet syövät satunnaisesti oman lajinsa munia ja poikasia, vieläpä aikuisiakin. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun populaation tiheys on liian suuri, mutta on havaittu myös monia sellaisia tapauksia, joissa tietyt yksilöt ovat hyökänneet omien...
Juonikuvauksessa on aika paljon yhtymäkohtia amerikkalaisen Secrets and Lies -sarjan kanssa. Suomessa MTV3 esitti ensimmäisen tuotantokauden kesällä 2015 nimellä Salaisuuksia ja valheita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Secrets_and_Lies_(American_TV_series)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salaisuuksia_ja_valheita_(televisiosarja)
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. Mainitsemallasi sarjanumerolla oleva ompelukone on valmistettu vuonna 1935.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,...
Elokuva löytyy Finna.fi haulla kahdesta kirjastosta. Kavista eli kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja videokasettina Lahden pääkirjastosta. Linkki hakutulokseen. Vielä filmi ei ole nähtävissä kavin Elonet palvelussa.
Ilmar Talven kirja "Finnish folk culture", jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaisi v. 1997, saattaisi olla juuri hakemasi teos. Kirja on ilmestynyt sarjassa: Studia Fennica. Ethnologica. Toinen niinikään SKS:n kustantama kirja saattaisi olla sopiva: Leea Virtasen "Finnish folklore", vuodelta 2000. Tämä teos ilmestyi sarjassa Studia Fennica. Folkloristica.
Tilkkutöistä löytyy paljon kirjoja. Pelkästään tilkkupeitteistä löytyy muutama suomenkielinen kirja.
Tilkkuja: upeimmat tilkkupeitot (2007)
Tilkkupeitteitä perheen pienimmille (2006)
Tilkkutöistä yleensä löytyy Vaski-tietokannasta paljon teoksia, joista voi selaamalla löytää lisää tilkkupeitteitä
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&…
Varkauden kirjastossa on kaksi videokasettia, joissa susikoira Roi seikkailee. Videoiden nimet ovat "Susikoira Roi" ja "Susikoira Roi - seikkailu saaristossa".
Aiheesta löytyy vähän suomenkielistä tietokirjallisuutta, mutta Internetin eri keskustelupalstoilla käsitellään asiaa.
Psykologi Jorma Myllärniemeltä löytyy kirja "Miehekasi ilman isää".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28is%C3%A4tt%C3%B6myys%29%…
Tässä joitain hyvät arvostelut saaneita englanninkielisiä kirjoja:
Donna Griffin: Fatherless Women: What Every Daughter Needs from a Father (1998)
Pamela Thomas: Fatherless Daughters: Turning the Pain of Loss Into the Power of Forgiveness (2009)
Denna Babul & Karen Luise: The Fatherless Daughter Project: Understanding Our Losses and Reclaiming Our Lives (2016)
Angela Carr Patterson: I'm Not That Woman: A Fatherless Daughter's Journey to Being (2012)
Kun kirjoitat Helmet-hakuun "...
Turun kaupunginkirjastossa Jamaikasta kertovat tietokirjat löytyvät hyllyluokasta 48.356 . Suomeksi tosin vain Annie Wilsonin Jamaika (1992), siksi kannattaakin aiheesta hakea hieman laajemmin eli etsiä tietokirjoja jotka käsittelevät koko Karibianmeren aluetta, esimerkiksi Maailma tänään 4: Meksiko, Keski-Amerikka, Karibianmeri (1996) (hyllyluokka 40).
Netistä etsiessänne katsokaa Monikulttuurisen kirjaston maailma-info sivut http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Jamaikan kohdalta, sieltä löytyy hyviä linkkejä eteenpäin, suurin osa tosin englanniksi.
Hei
Joko olette lukeneet Timo Parvelan Ella ja Pate kirjasarjat? Kiva sarja on myös Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto. Oma suosikkini on Jukka Parkkisen Karhukirjeitä-sarja. Aikuiselle lukijallekin hauskaa luettavaa.
Savonlinnan kirjastosta voit tilata YLLÄTYS!-kirjakassin. https://www.savonlinna.fi/kirjasto/savonlinnan-kaupunginkirjasto-lapset-ja-nuoret/yllatys-kirjakassit/
Lukemo.fi:ssä on myös lukuvinkkejä eri teemoissa: https://lukemo.fi/kirjavinkit/lastenkirjat/
Kannattaa vierailla myös eri kirjastojen sivuilla. Niistä löytyy vinkkejä ja suosituksia myös lapsille.
Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Mukavia lukuhetkiä.
Kyseessä on varmaankin Titiyo-nimisen ruotsalaisen artistin Come Along -kappale, joka on julkaistu vuonna 2001 samannimisellä albumilla.
Kappaleen voi kuunnella Youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=yLsVGwNWOA4
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun laitteen teho on tiedossa. Ennen kulutuksen laskemista on laitteen ilmoitettu teho aina muutettava kilowateiksi (1000 wattia = 1 kilowatti) ja laitteen käyttöaika tunneiksi (30 minuuttia = 0,5 tuntia). Sähkölaitteen energiankulutus (kWh) lasketaan kertomalla laitteen teho (kW) sen käyttöajalla (h).
Lämpöpatterin mallinumerolla saattaa verkosta löytyä tietoa laitteen sähkönkulutuksesta.
Seinäjoen pääkirjastossa on sähkönkulutusmittari lainattavissa, mutta käsittääksemme sitä ei voi liittää asennettuun lämpöpatteriin. Kulutusmittaria voi käyttää kodinkoneiden sähkönkulutuksen mittaamiseen.
Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan toisin kuin kirjojen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
http://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Hautojen sijaintia voi tiedustella kunkin Keski-Suomen kunnan seurakunnan hautauspalvelujen toimistosta, esim. Jyväskylässä: https://www.jyvaskylanseurakunta.fi/haudan-etsiminen
Tuore kirja, jossa suomalainen huippumalli kertoo elämästään on Emilia Salorannan kirjoittama kirja Anne Kukkohovista. Heli Vaarasen kirja Sunnuntaina Manhattanilla, Eija Pokkisen Kiiltokuvatyttö ja Kati Lepistön Silmänräpäys ovat myös valokuvamallien muistelmakirjoja. Suurin osa kirjoista, jotka kertovat valokuvamallien ja missien työstä ja elämästä on jonkun muun kirjoittamia ja niissä käsitellään paljon muutakin kuin varsinaisia työtehtäviä. Aina voi tietysti myös pohtia missä menee raja valokuvamallien ja varsinaisten huippumallien välillä.
Videoita aiheesta en löytänyt, mutta televisiosta voi seurata Suomen huippumalli haussa -ohjelmaa. Siitä saa ainakin jonkinlaisen käsityksen mallin työstä....
Järeä Patteristo 3 perustettiin Tapanilassa, pääosin helsinkiläisistä ja Helsingissä asuvista siirtoväkeen kuuluvista. Sen 2. Patteri sijoitettiin heinäkuussa 1941 Laikon Väärämäkeen, josta se siirrettiin elokuun alussa Rautjärven Vähikkälän kylään, ja sieltä Aunuksen suunnalle, jossa patteri otti osaa Tuulosjoen taisteluun 4.9. 2. Patteri siirrettiin 13.9. VII AK:aan Prääzän ja Petroskoin suunnalle, ja marraskuussa patteri asettui lopullisesti Lotinanpeltoon, jossa se oli aina 21.6.1944 saakka.
Järeä Patteristo 3:n ja sen 2. Patterin säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Niistä selviää tarkemmin patterin sotatie ja arki.
Lisätietoja löytyy myös patteriston historiikista...
