Esitelmäsi aihepiiri on aika laaja, joten yhdestä kirjasta ei vastausta kysmyksiisi löydy.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa Lieksasta yleisesti:
FINLANDIA : Otavan iso maammekirja 4, 1985.
KARJALA 4., 1983.
SAVOLAINEN, MIKKO: Lieksa : erämaakaupunki, 1981.
Lieksan historiasta löytyy edellä mainittujen lisäksi mm. kirjoista:
KIISKINEN, Osmo: Pielisjärven historia 4 : 1865-1920, 1991.
PUROLA, Aarne: Lieksan kauppala 1936-1972 : historiikki Brahean kaupungista Lieksan kaupunkiin,
1989.
Seuraavista teoksista on varmaan hyötyä muihin etsimiisi aihealueisiin:
KARJALAN vaaroilta, 1984.
LIEKSAN luonto-opas, 1997.
KOKKONEN, Heikki: Vuoden kierto Pohjois-Karjalassa, 1996.
POTINKARA, Oiva: Erämaata ja koskien kohinaa : Ruunaan luonnonsuojelu- ja...
Voit tiedustella kyseistä ohjelmaa Suomen autokoululiitosta numerosta 09-4542300 (Opetustarvike Oy). Myös osoitteesta http://www.sompsa.fi löytyy tiedot
Ajokorttikoulu-nimisestä cdrompusta, joka on myös Helsingin kaupungikirjaston kokoelmissa.
Etsimäsi kirja on varmaankin tämä:
King, Stephen
Everything's eventual : 14 dark tales
London : New English Library, [2003]
ISBN 0-340-77074-0
Osoitteessa http://www.helmet.fi voit käydä tarkistamassa kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Helmet-haun kautta löytyy sanahaun kautta paljon kaunokirjallisia viitteitä kirjoittamalla "häät kaunokirjallisuus".
Mietelausekokoelmista löytyy paljon häihin liittyvää. Yksi esimerkki on kirja nimeltä Sanoista kauneimmat (WSOY 2003). Tässä kirjassa on oma lukunsa hääpuheen aineksista sekä hääparille tarkoitetuista mietteistä. Juhlaperinneluokassa on mm. Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat (Otava 1981), teos on n. 700-sivuinen.
Mainittu ote on A. Kiven ja ilmeisesti teoksesta Seitsemän veljestä. Aapon lause on kokonaisuudessaan seuraava:
"Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niinkuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöyään päässä asuu ikävyys kuin riutuva syksy-ilta."
Lisää tietoa mm: http://www.nurmijarvi.fi/kivi/...
Tietoa Tipuhoroskoopin alkuperästä ei ole löytynyt. Se näyttää esiintyvän netissä sekä yleiskielisenä että lounaismurteisena. Tuosta murteesta mieleen tuli kirjailija Heli Laaksonen, mutta ei hänen tuotannostaan kylläkään horoskooppia löytynyt. Tiedustelimme asiaa myös valtakunnallisella kirjastoväen sähköpostilistalla - mikäli sitä kautta tulee jotakin tietoa asiasta, lähetämme teille sähköpostia.
Kysymyksesi oli kovin yleinen, voit halutessasi täsmentää sitä, jotta voimme vastata kysymykseesi paremmin. Alustavasti etsin sinulle muutaman viitteen käytössämme olevista tietokannoista:
Melinda-yhteistietokannasta löytyi hakusanoilla sähköiset palvelut ja nuoret (tai lapset) ainakin seuraavat relevantin kuuloiset viitteet:
Vähätalo, Mervi : Tietojohtaminen hyvinvointialalla : nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen internet-pohjaisilla menetelmillä / Mervi Vähätalo & Tomi J. Kallio. -- Turku : Turkun kauppakorkeakoulu, 2013.
Hast, Sanna :"Mun elämä - miten siitä tuli näin vaikeaa?" : nuorten huolenaiheita Textari-Helpin valossa / Sanna Hast ja Anne Parkkinen. -- [Rovaniemi], 2007.
Romppanen, Mari.
Lasten ohjelmapalveluiden...
Aika monet kustantamot ovat julkaisseet. Ainakin nämä ovat julkaisseet yhden tai useampia kirjoja: Tekstitalli, Programmes KK & Co, Helsinki-kirjat, Otava, WSOY, Siltala ...
Hei,
Cmnd on lyhennelmä termistä command paper.
Sen tarkempi merkitys on seuraava:
"A command paper is a document issued by the UK Government and presented to Parliament.
White papers, green papers, treaties, government responses, draft bills, reports from Royal Commissions, reports from independent inquiries and various government organisations can be released as command papers, so called because they are presented to Parliament formally "By Her Majesty's Command".
B.C.C. on hankalampi lyhennelmä, sillä se voi viitata useisiin eri asioihin. Sen tarkempi merkitys riippuu siis kontekstista, jossa sitä käytetään.
Lyhennelmää voidaan käyttää esimerkiksi tarkoittamaan seuraavia asioita:
Bail Court Cases...
PlayStation pelejä hankitaan Espoossa lainattavaksi Selloon, Tapiolaan, Omenaan, Nöykkiöön ja Entresseen. Valikoima on vielä pieni, mutta kasvaa pikku hiljaa.
Tarkoitatko vuoden 1996 Disneyn animaatioelokuvaa? Tämän elokuvan The bells of notre dame -kappale on Salon pääkirjaston musiikkiosastolla nuotissa nimeltä Disney solos for flute.
http://www.salo.fi/kirjasto/
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pasila) on teokset
Två finskors lustvandringar. 1 : Europa och Afrika åren 1876-77 och 1884
ja
Två finskors lustvandringar. 2 : resor i Orienten
Kirjat voi lainata Pasilan kirjastosta tai ne voi tilata pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) kaupunginkirjastojen kaikkien toimintapisteiden kautta.
Varauksen voi tehdä myös netissä
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ebsco on käytettävissä HelMet-kirjastoissa paikan päällä asiakaspäätteillä. HelMet-verkkokirjaston kautta pääsee kuitenkin etäkäyttämään sen artikkelihakua.
HelMet-verkkokirjastossa hakukenttään kirjoitetaan esim. telephone wiring tester, minkä jälkeen kirjauduttuaan artikkelia pääsee lukemaan.
Suomen Virallisen lehden (myös nimellä Suomen Wirallinen lehti ja Virallinen lehti) 31.12.1920 asti digitoidut lehdet ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen esitysjärjestelmässä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322/data). Tämän jälkeen ilmestyneet lehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Lisätietoa vapaakappalekirjastoista löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/vapaakappaletoimisto#Palvelunkuvausjao….
Kappale löytyy CD-levyiltä Papit urkuparvella sekä Matti Tuloiselan Poijat ne kulkee. Nämä levyt löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Helmet-sivulla on käytetty ainakin termiä 'undervisning i biblioteksanvändning'.
Lähde:
https://www.helmet.fi/sv-FI/Barn/Skolor_och_daghem/Skolor(20675)
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa....
