Ranskalaisen runoilijan Jean Cocteaun päiväkirjoista on suomennettu vain kirja nimeltä Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (suomentaja Sirkka Suomi, 1987).
Tässä kirjassa Cocteau käsittelee muutamassa kohdassa unia ja unta, mutta kysymäsi kaltaista katkelmaa siitä ei löytynyt.
Cocteaulta on julkaistu useita päiväkirjoja, joista löytyvät tiedot alla olevasta bibliografiasta:
http://www.jeancocteau.net/oeuvre_bibliographie_en.php
Kysymäsi Cocteaun päiväkirjan katkelma löytyy englanniksi myös Jonathan Carrollin romaanista Outside the Dog Museum, mutta tätäkään teosta ei ole suomennettu:
http://books.google.fi/books?id=bZ14pa_B3RYC&pg=PA28&dq=And+then+I+real…
PIN-koodia ei voida antaa sähköpostitse eikä puhelimitse tietoturvasyistä. Saat PIN-koodin henkilökohtaisesti kirjastosta. Lainat voi uusia myös soittamalla kirjastoon (p. 06 416 2326 tai 06 416 2318) tai laittamalla sähköpostia kirjasto(at)seinajoki.fi. Jos lähetät uusintapyynnön sähköpostitse, mainitse mielellään kirjastokortin numero tai ainakin asiakkaan koko nimi ja osoite, jotta löydämme oikean asiakkaan.
Tällaista tietoa emme onnistuneet löytämään. Minäkertojaa eli ensimmäisessä persoonassa esiintyvää kertojaa on tutkittu jonkin verran. Alla linkki Finna-hakupalvelun kautta saatuun aineistoon, joissa käsitellään minäkertojaa. Tuloksen voi halutessaan rajata sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=min%C3%A4kertoja&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Valitettavasti ei enää. Varaamossa kerrotaan Itäkeskuksen, Pasilan ja Vuosaaren digitointilaitteista, mutta ne käyvät VHS- ja C-kaseteille. Linkki Varaamoon.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyvät suomenkielisinä mm. seuraavat teokset:
Berriedale-Johnson, Michelle:
Historian herkkuja : British Museumin keittokirja,
Wilson, Anne:
Herkkuja Meksikosta,
Telegin, Marie Louise:
Helppoa ja hyvää Meksikosta,
Dehnel, Carolyn:
Pieni meksikolainen keittokirja,
Nuuttila, Mirjaliisa:
Elämäniloisia ruokia Louisianasta ja Meksikosta,
Ferguson, Judith:
Tex-mex-ruokien parhaat,
Rytioja,Juhana Kr:Texmex-keittokirja.
Etsimme aiheesta tietoa useista eri lähteistä, mutta valitettavasti emme suoraan löytäneet vastausta kysymykseen "symposium-aiheisesta figuuriryhmästä". Löysimme kuitenkin muutamia kirjoja, joissa ehkä on tietoa aiheesta.
Oulaisten kaupunginkirjastossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide.
Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1996.
Harris, Nathaniel:
Antiikin Kreikka.
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 2001
Helsingin yliopiston kirjastossa olisivat seuraavat julkaisut, joita voi kysyä kaukolainoiksi oman kirjaston kautta:
Tuukkanen, Tiina:
Antiikin mustakuvioista ja mustaa keramiikkaa suomalaisista kokoelmista.
Helsinki : Helsingin yliopisto , 1996
Pro gradu -työ , Taidehistoria
Boardman, John
Athenian...
Kyseessä on Vilho Rantasen runo Ihmisen tie. Se löytyy hänen runoteoksestaan Runot. Kirja löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta ja sitä voit käydä kysymässä kirjaston neuvonnasta.
Hei!
Delfiineistä ei löydy mitään kattavaa yleisteosta.
Tampereen kaupunginkirjastossa on seuraava teos:
Meret: delfiinit ryhävalas, hait...jne. luokassa 58.9
Tietoa joutuu siis kokoamaan useasta eri lähteestä, kirjoista,
lehdistä ja internetistä. Oletko kokeillut etsiä netistä
esim. sanahakupalvelujen avulla (Ihmemaa, Evreka, Alta Vista).
Makupalat-hakemistosta osoitteessa
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kun lähtee etenemään kohdasta
eläimet -> nisäkkäät näkyi löytyvän linkkejä delfiineihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy cd-levy nimeltään
The Underwater world of dolphins and whales.
Heikki Hietamies on kirjoittanut toisenkin sotaan liittyvän romaanin, elokuvanakin tunnetun Äideistä parhain ( Otava, 1992). Laila Hietamiehen Lappeenranta- sarjaan kuuluvat romaanit Unohduksen lumet, Kukkivat kummut, Syksyksi kotiin, Koivu ja tähti sekä Siellä jossakin kertovat talvi-ja jatkosodasta. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut sodan ajasta Kuopiossa kirjoissaan Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet ja Neidonkenkä. Sodan ajasta rajantakaisessa Karjalassa on Eeva Kilpi kuvannut muistelmissaan Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. Samasta aiheesta on kirjoittanut myös Raisa Lardot kirjassaan Ripaskalinnut (WSOY,1978) . Kotirintamanelämästä kertoo esim. Ulla-Lena Lundbergin kirja Marsipaanisotilas (...
Lepakoita on ollut ainakin 55 miljoonaa vuotta, eoseenikaudelta saakka. Lisätietoa lepakoista löydät esimerkiksi alla olevasta kirjasta.Lähde ja lisätietoa: Markku Lappalainen: Lepakot : salaperäiset nahkasiivet (2002)
Kirjastotietokannoista kannattaa ehkä hakea sanoilla Internet (ja) sääntely, Internet (ja) sisältö. Kyllä tästä aiheesta on yleisissä kirjastoissa ainakin kotikirjaston kautta kaukolainattavaa materiaalia. Esimerkiksi seuraavat:
1)Itsesääntely - haitalliset verkkosisällöt / [Jukka Kemppinen] 2001
2) Wirzenius, Arno : Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä / Arno Wirzelius, Tommi Mustonen
Julktiedot Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000
Helsingin kaupunginkirjastossa toimistotekniikkaa käsittelevät kirjat ovat luokassa 674.4. Voit selata aiheesta olevaa aineistoa antamalla Plussa-tietokantaan (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkki) hakusanaksi toimistotekniikka tai suoraan luokan 674.4. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytössä lehtiartikkelitietokanta Aleksi josta voit hakea esim. hakusanalla toimistotekniikka lehtiartikkeleita. Uudistuva konttori- niminen lehti, joka käsittelee mm. toimistotekniikkaa ja toimistotyötä tulee pääkirjastoon Pasilaan ja Rikhardinkadulle.
Omatoimikirjastotkaan eivät ole käytettävissä sulkuaikana. Voit katsoa täältä Vanamo-kirjastojen kotisivuilta sulkuajan vaikutukset kirjastoasiointiin: https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/kirjastot-suljetaan .
Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:...
1. Voit tehdä varauksen itse www.helmet.fi-sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
2. Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin hän tarvitsee kirjastokorttisi tai sen numeron.
3. Voit myös soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen varausohje löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
