Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… on useampia teoksia, jotka käsittelevät video-opetusta. Tässä voi mainita Raili Hildénin teoksen Videovinkkejä vieraiden kielten opiskelussa (1988), mutta on muita, jotka laajemmin kuvaavat videoavusteista opetusta tai uutta opetusteknologiaa.
Uudempaa tutkimusta edustaa esim. teos "Multimediamateriaalin tutkimuspohjaista arviointia ja suunnittelun suuntaviivoja" (2001), jossa lähinnä tarkastellaan interaktiivista oppimista. Perinteistä etäopetusta ja median mahdollisuuksia ja käyttöä opetuksessa selostetaan myös teoksessa Pantzar: "Oppimisympäristöjä etsimässä" (1998).
Lehtiartikkeleita aiheesta löydät kotimaisesta...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2001 uusia kirjoja seuraavasti:
nimekkeitä 14 764 ja niteitä 98 996 kappaletta.
Täydennyshankintoja, kirjoja joista hankittiin lisäkappaleita, tehtiin 4 824 nimekkeestä, yhteensä 21 358 kappaletta.
Kuukausittainen kirjojen hankinta vaihtelee; kesä kuukaudet ovat hiljaisempia ja syksyn uutuuksien ilmestyessä hankinta on vilkkaimmillaan.
Lähde: Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto, Tilastoja- Statistik 2001, Helsinki, 2002.
Matti Grönroosin Internet-sivuilla on selvitys nelostiestä ja myös sen osien rakentamisesta moottoritieksi:
http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm .
Suomen moottoriteiden historiaa löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie
Tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex keräävät tekijänoikeuslain vaatimat korvaukset ja maksavat ne musiikin tekijöille. Tietoa Teostosta ja Gramexista näiltä sivuilta:
http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf
http://www.gramex.fi/?mid=382
Maksetut summat vaihtelevat huomattavasti. Gramexin sivuilla kerrotaan, että Gramexin 2006 maksamien taiteilijakorvausten keskiarvo on 568 euroa. Lisää tietoa korvausten määristä mm. täältä:
http://www.gramex.fi/index.php?mid=209
HelMetin arvostelujen yhteyteen ei tule käyttäjän nimeä, jollei sitä erikseen kirjoita arvosteluun mukaan. Kirjautuminen on tarpeen siksi, ettei arvosteluiksi kirjoitettaisi asiattomia tekstejä tai suoranaisia mainoksia, joiden poistamisessa ylläpidolla olisi riesaa. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2011123~S9*fin sivun alareunasta voit katsoa esimerkin, millaiselta arvostelu näyttää HelMetissä.
Kysymykseen ei voi vastata tiedon pohjalta, koska sellaista päätöstä, että shakkia ei näytetä televisiossa, tuskin on koskaan tehty. Useimmiten jonkin asian puuttuminen ohjelmista johtuu siitä, että kukaan ei ole tehnyt myönteistä päätöstä. Uskoakseni näin on myös shakin kohdalla.
Toisaalta on selvää, että shakki on varsinkin suorana lähetyksenä äärimmäisen hankala haaste. Pelirytmi voi olla erittäin verkkainen, eikä kukaan tiedä pelin kestoa. Voi myös olla, että pelistä tulee hyvin tylsä rutiinitasapeli, mutta sitäkään ei ohjaaja voi etukäteen tietää.
Mikään ei kuitenkaan estäisi näyttämästä televisiossa pikashakkia tai editoituja eli varsinaisiin tapahtumiin keskittyvää ohjelmaa. Näinhän tehdään monien urheilulajien kohdalla siksi, ettei...
Olet aivan oikeassa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan 'viite' seuraavasti:
viite48*C
1. viittausmerkintä kirjeen alussa, kirjoituksen sisässä t. alareunassa. Alaviite. Kirjallisuus-, lähdeviite. Kirjeen viitteessä mainittu puhelinkeskustelu. Numeroidut ja petiitillä painetut viitteet.
2. vihje. Taudin aiheuttajasta on saatu viitteitä.
Kuvailemassasi tilanteessa siis tulee kyseeseen ykköskohdassa selitetty merkitys ja siitä varsinkin kohta "kirjallisuus-, lähdeviite". Kirjastojen tietokannat ovat yleensä ns. viitetietokantoja eli niistä löytyvät viitteet aineistoon, mutta itse varsinainen aineisto löytyy kirjaston hyllystä. Viite siis kertoo, mikä tiedon lähde on. Kun et mainitse, missä yhteydessä (esim. minkä tasoisiin...
Linda-tietokannasta löytyi kaksi viitettä, joissa näyttäisi käytetyn etnometodologista tutkimusmenetelmää. Lisenssiaattitutkielma: Psykodraaman vuorovaikutuksen rakentuminen : etnometodologinen tarkastelu/Vehviläinen Sanna (1996), löytyy useista yliopistojen kirjastoista, myös Tampereen yliopiston kirjastosta. Sekä Kuopion yliopistossa tehty opinnäyte: Out of normal life : etnometodologinen tutkimus Harjamäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa/Lahti, Jukka S. (1994), on ainoastaan Kuopion yliopiston kirjastossa. Kysy kirjastostasi mahdollisuutta kaukolainata kyseiset tutkimukset, jos ne tuntuvat olevan sopivia tarkoitukseesi.
Sinun kannattaa tiedustella asiaa Rönkköjen sukuseuralta. On hyvä muistaa, että vaakunakin on todennäköisesti tekijänoikeuslan suojaama teos, jonka julkiseen käyttöön täytyy hankkia lupa. Luultavasti sukuseurat yleensä sopivat vaakunan suunnittelijan kanssa, että heillä on oikeus päättää vaakunan käytöstä, joten siksi sukuseura olisi todennäköisesti oikea osoite luvan kysymiseen.
Isompiin kirjastoihin soittaessa on suurempi todennäköisyys saada joku langan päähän nyt kun kirjastot on suljettu. Pyrimme kyllä vastaamaan puheluihin ennen kuin puhelu ohjautuu automaattiseen ääniviestiin.
Kysytyn maksuttoman Wordin (mutta onkohan siinäkin vain se koekäyttöaika maksuton?) voinee ladata täältä https://products.office.com/fi-fi/free-office-online-for-the-web mutta emme osaa sen käytössä neuvoa - varsinkaan etänä - koska meillä ei ole tuosta ohjemasta käyttökokemusta.
Monet turvaohjelmat varoittavat kun koneeseen ollaan lataamassa jotain, joka ei ole koneen omasta sovelluskaupasta hankittu. Hyvä harkinta on tässäkin aina tarpeen.
Jos haluaa kokeilla jotain muuta maksutonta mahdollisuutta, esim. Apachen...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy asiasanalla "oppilasarviointi" useita viitteitä aihetta käsitteleviin teoksiin. Esim. Silta uuteen opiskelija-arviointiin (1996) tai Portfolio arvioinnin ja oppisen tukena (1994) sekä Opiskelijan arviointi työssäoppimisessa (1999) ja Virta, Arja:
Uudistuva oppimisen arviointi: mahdollisuuksia ja varauksia (1999). Myös CD-ROM-viitetietokanta Aleksista löytyy viittauksia aiheesta kirjoitettuihin aikauslehtiartikkeleihin. Aleksia on mahdollisuus käyttää käsikirjastossa (2. krs.).
Jos lähdette hakemaan kyseistä teosta, on suositeltavaa, että soitatte ensin Pasilan kirjaston yhteydessä olemaan kirjavarastoon (puh. 09 3108 5230) ja pyydätte tarkistamaan, että kyseinen teos on paikalla. Samalla voitte pyytää varamaan teoksen nimellänne. Teos toimitetaan saman tien Pasilan kirjaston lainaustoimistoon, josta voitte noutaa sen.
Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Erittäin näppärä apuväline on Finto.fi, http://finto.fi, siellä voi hakea suomenkielistä sanaa ja katsoa, mikä termi on ruotsin kielellä. Myös Helmet-haussa voit hakea suomeksi ja löytää samalla ruotsinkielisen asiasanan, jota tarvitset hakiessasi tietoa samasta aiheesta ruotsiksi. Asiasana löytyy rullaamalla hakua alaspäin - vasemmassa sivupalkissa - hakusanaan liittyviä hakuja.
Tietoa pronssikaudesta löydät siis ruotsiksi asiasanalla bronsåldern.
Haulla löytyy esimerkiksi Arkeologi i Norden. 1-2 / Göran Burenhult (red.). Natur och Kultur 1999-2000.
Stockholm före Stockholm : från äldsta tid fram till 1300 / redaktörer: Susanne Thedéen & Torun Zachrisson. Stockholmia 2016.
Lasten...
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Saljut! 1 Opettajan materiaalia ei ole saatavana HelMet-kirjastoissa, vaikka se näkyykin nimekkeenä HelMet-aineistotietokannassa. Nide lienee jossain vaiheessa poistettu kadonneena tai huonokuntoisena rekisteristä, mutta nimeketiedot näkyvät edelleen. Myöskään pääkaupunkiseudun yliopistokirjastojen tai erikoiskirjastojen kokoelmiin kysymäsi teos ei kuulu.
Kyseistä opettajan materiaalia on kuitenkin saatavana kaukolainaamalla muualta Suomesta, sitä näyttää Frank-monihaun mukaan olevan saatavilla esimerkiksi Kuopiossa, Mikkelissä ja Varastokirjastossa sekä Turun yliopiston kirjastossa.
Kaukolainan hinta kotimaan sisällä on 4 euroa.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä käymällä kirjastossa tai täyttämällä lomakkeen internetissä osoitteessa
http://...
Kirjastoista löytyy useita Roomaa käsitteleviä matkaoppaita. Kirjojen tiedot ja saatavuustiedot löytyvät Helmet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Haku kannattaa tehdä sanahaulla ja käyttää asiasanoja: rooma matkaoppaat. Jotta saadaan uudempia matkaoppaita Roomasta, kannattaa Julkaisuvuosi -kohtaan laittaa vaikka jälkeen: 2005. Jos haluaa, hakua voi rajata vielä aineistolla ja kielellä.
Suomenkielisiä uudempia Rooman matkaoppaita haetaessa, hakutuloksena tuli seuraavat teokset:
Ercoli, Olivia : Rooma (Helsinki : WSOY, 2007, 5. p.)
Tuomisto, Pekka : Kävelyretkiä antiikin Roomassa (Helsinki : Tammi, 2006 2. p. 2006)
Schultz, Patricia : Rooma (Helsinki : Tammi, 2006,
3. tark. p)
Hintzen-Bohlen, Brigitte : Rooma ([Königswinter] :...
