Lähestyin Suomen Pankin rahamuseota ja intendentti Jaakko Koskentola vastaa seuraavaa:"Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuona aikana Suomen Pankista lähetettiin setelit 100 kappaleen nipuissa. Tässä yhteydessä on hyvä myös ottaa huomioon, että mikäli teatteriesityksessä käytetään markkasetelien kopioita kuvaamaan aitoja seteleitä niin kopioiden on oltava 50 % suurempia tai pienempiä kuin alkuperäiset setelit ja niiden on oltava yksipuolisia. Kopioiden käyttöön on myös aina kysyttävä erikseen lupa Suomen Pankilta (info@bof.fi). Tämä siitä huolimatta, etteivät markat enää ole virallisia maksuvälineitä."Suomen pankin rahamuseon verkkosivut: https://www.rahamuseo.fi/
Tässä joitakin ehdotuksia:
Krohn, Leena: Ihmisen vaatteissa
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet
Twain, Mark: Prinssi ja kerjäläispoika
Conlon-Mckenna, Marita: En liten hattaffär på hörnet
Roberts, Nora: Jotain uutta
Roberts, Nora: Jotain lainattua
Roberts, Nora: Jotain sinistä
Jansson, Tove: Taikurin hattu
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Vimma, Tuomas: Helsinki 12
Weisberger, Lauren: Paholainen pukeutuu Pradaan
Jerome K: Joutilaita mietteitä
Tuure, Leila: Hatuntekijä
Runo sisältyy kokoelmaan Wordsworth: Runoja (1949, suom. Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen). Sitä on saatavilla useista kirjastoista.LinkkiFinna.fi: https://finna.fi/Record/helle.88325?sid=4880745021
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa...
Seamk:n MUOTOILUN YKSIKKÖKIRJASTO sijaitsee Jurvassa.
(Seamk:n muotoilun yksikössä voi opiskella myös käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksessa ja suorittaa toisen asteen artesaanin perustutkinto) OsoiteHirveläntie 2
66300 JURVA, E-mail muotoilu.kirjasto@seamk.fi
TERVEYSALAN YKSIKKÖKIRJASTO on Seinäjoella, Osoite: Koskenalantie 16, 60220 SEINÄJOKI, E-mail terveys.kirjasto@seamk.fi
Molemmissa kirjastoissa käytetään Seitti -korttia.
Tiedot löytyvät Seamkin sivuilta http://kirjasto.seamk.fi/?deptid=1075 .
Osa varmaan löytyy teoksesta teoksessa Albert Edelfelt och Ryssland : brev från åren 1875-1905, josta saatavuustiedot:
http://www.helmet.fi/search*fin/++ftlist/++ftlist/1,1,1,B/frameset~1694…^bib165,1,3,41
Svenska littertursällskapet i Finland on se instanssi, josta Edelfeltin kirjeet.
Katso tiedot:
http://www.sls.fi/HLA.htm
Sukunimi Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai piispa Henrikiin (kuoli 1156). Samasta nimestä on useita muunnoksia, mm. Hentunen, Hentula ja Henttinen.
Tarkempia tietoja saa sukunimikirjoista, esimerkiksi Pirjo Mikkosen teoksesta Sukunimet (2000). Sukunimikirjoja voi etsiä Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… asiasanalla sukunimet.
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin peruskoulun yläkoulun matematiikan kirjoja:
- Kuutio yksilölliseen opetukseen. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kuutio. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kolmio : matematiikan tietokirja / Olli Latva, Aulis Tolvanen, Tuulikki Tuomaala, Rita Järvinen, Jari-Pekka Makkonen
- Laskutaito. 8 / Teuvo Laurinolli, Raija Lindroos-Heinänen, Erkki Luoma-aho, Timo Sankilampi, Kirsi Talvitie, Outi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smatematiikka%20peruskoulu%2…
Tässä kemian kirjoja:
- Avain. Kemia. 1 / Jarmo Happonen, Martti Heinonen, Helena Muilu, Kimmo Nyrhinen, Hanna Saarinen
- Aine ja energia. Kemia. 2 : Yksilölliseen oppimiseen...
Valitettavasti Hyrynsalmen ala-asteella ei näytä olevan internetissä kotisivuja, mutta ehkä voit ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyä asiaa sieltä. Kunnan kotisivut löytyvät osoitteessa: http://www.hyrynsalmi.fi
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sadun. Ilmoitamme heti mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista kyseistä satua?
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
"Pakko käyttää miehen sukunimeä poistui Suomessa vuonna 1986". https://www.kielikello.fi/-/puolison-nimi-vai-oma-nimi-
Nimilautakunta käsittelee nimiasioita http://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.minilex.fi/a/maistraatti-ja-nimilautakunta-nimiviranomaisina
Kielitoimiston sivuilla on lyhyesti tietoa nimilaista https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/nimilaki_lyhyesti . Lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Tammikuussa on käsitelty nimilain uudistamista https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
Tässä joitakin lukuvinkkeja.
Romaanisarjoja:
Bradley, Alan: Piiraan maku makea
1950-luvun Englantiin sijoittuvan viihdyttävän ja kepeän dekkarisarjan avausosa. Salapoliisina sarjassa toimii melko epätavallinen sankaritar, älykäs ja nenäkäs 11-vuotias Flavia de Luce. Vanhassa sukukartanossa asuvan Flavian salapoliisileikki muuttuu todeksi, kun kukkapenkistä löytyy kuollut mies.
Karon, Jan: Pappila keskellä elämää -sarja
Kymmenosaiseksi kasvanut sarja Mitfordin pikkukaupungin elämästä ja värikkäistä asukkaista. Ensimmäisessä osassa Ovet auki pappilaan pastori Tim kaipaa elämäänsä muutosta. Kun se saapuu - kaksin kappalein - hän huomaa saaneensa enemmän kuin pyysi… Hyväntahtoista huumoria ja elämäniloista kerrontaa.
Mustonen, Enni:...
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Matrikkeliin Spes Patriae on vuosittain koottu ylioppilaiden kuvia (niiden, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen) sekä nimiluettelot kyseisen vuoden ylioppilaista. Hain Finnasta vuoden 1974 Spes Patriaen tiedot, lähtisin tutkimaan Käpylän yhteiskoulun ylioppilaita tästä niteestä. Voit katsoa Saatavuustiedoista haluamasi kirjaston kokoelmaa, missä kirja olisi paikalla. Spes patriae. 1974 | Helmet-kirjastot | Finna.fi
