Georges Simenon kirjoissa komisario Maigret´n Louise-rouva tarjoilee miehelleen ranskalaisen keittiön parhaita paloja. Rex Stoutin kirjassa kirjassa Liian monta kokkia (1972) Nero Wolfen paljastaa muutaman ruokaohjeen, joilla on leuhkinut jo pitkään.Monissa uudemmissa dekkareissa on myös ruoka keskeisessä roolissa. Dekkarigulinaristi on esimerkiksi Donna Leonin kirjojen Guido Brunetti. Kirjojen pohjalta on koottu keittokirja ”Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan”. Samoin Outi Pakkasen dekkareiden Anna Laine on tunnettu ruoanlaittaja. Hänen ruokajutuistaan on myös julkaistu reseptikirja. Dekkareita, joissa on ruokaohjeita voi hakea Kirjasammon avulla. https://www.kirjasampo.fi/
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Kyseessä voisi olla Elizabeth McGregorin Jäälapsi (The ice child, suom. Anu Niroma, 2003).
Voit lukea tarkemman kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä kirjallisuuspalvelu Kirjasampoon.
Jäälapsi Kirjasammossa
https://www.finna.fi/Record/piki.494657?sid=4183542219
Kirjassa Sopulisilppuri:mediakritiikin näkökulmia on Esa Sirkkusen artikkeli Yksi uutinen - monta puntaria s. 61-82. Näistä kirjoista voisi löytyä lisää valittavaksi:Anu Mustonen: Mediapsykologia; Ignacio Ramonet: Median tyrannia. Lisäksi Tiedotustutkimus-lehden numerossa 1993:2, s.46-58 on Veikko Pietilän kirja-arvostelussa esitelty kulttuurilähtöisen uutisutkimuksen lähtökohtia.
Niin & näin-lehden numerossa 2000:4 Erkki Karvosen artikkeli Kaupallisuus journalismietiikan uhkana.
Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
Pekka Lepikön Yleisradiolle ohjaamista Tarkkis- ja Kaatis-sarjoista (1986-87 ja 1990) on tehty VHS-tallenteet. DVD-tallenteita sarjoista ei ole.
HelMet-kirjastoista tai Lappeenrannan seudun kirjastoista tallenteita ei löydy, mutta muutamassa muussa Suomen yleisessä kirjastossa niitä on vielä lainattavissa. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Voit tehdä oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön tallenteista.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Ymmärtääkseni lähteittesi luettelossa on juuri tekijöiden nimet, ja niistä puuttuvatkin lähteenä olevan kirjan tai artikkelin nimi. Pelkän sukunimen ja vuosiluvun perusteella lähteiden bibliografisten tietojen selvittäminen on vaikeaa tai mahdotontakin.
Jos lähteenä käytetyt kirjat tai artikkelit ovat suomalaisten kirjastojen kokoelmista, voisit löytää niiden tiedot Melinda-tietokannan kautta, josta löytyvät yliopistokirjastojen, monien ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston, Tilastokirjaston kokoelmatiedot ja myös osa yleisten kirjastojen kokoelmatiedoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
WorldCat taas on maailmanlaajuinen, 10 000 kirjaston tietokanta:
http...
Olisiko kyseessä jokin Herukoiden tuholainen esim. Herukanvarsisääski? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
vaiko jokin vain sattumalta Herukkapuskaan eksynyt laji? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf
Kenties noista linkeistä löytyy tunnistusapua.
Lukijapalautteen mukaan tämä on leppäkertun toukka.
Hyönteisten tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
Tuo dekkarikerho oli tosiaan ainoa, joka reippaasti tunnustaa keskittyvänsä vain yhteen aiheeseen.
Varmasti muitakin kerhoja saattaa olla, mutta ne eivät löydy kovin helposti netistä.
Kenties lukupiirit voivat ilmoittautua tämän vastauksen kommenteissa?
Kannattaa myös harkita oman lukupiirin perustamista. Siihen on tarjolla myös kirjallisuutta esim.
Lukupiiri : kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika / Kirsi Ranin,
Lukupiirikirja / toim. Johanna Matero, Ritva Hapuli & Nina Koskivaara tai
Hoitava lukeminen : teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön / Päivi Kosonen & Juhani Ihanus (toim.). Helmet.fi
Kirjastot ottavat riemumielin uusia lukupiirejä tiloihinsa. Kysy rohkeasti! https...
Tekijällä on luotuun teokseen tekijänoikeus. Tekijanoikeus.fi-sivustoon on koottu olennainen tieto tekijänoikeudesta. Erityisesti kirjallisuuden kannalta tekijänoikeudesta löytyy tietoa Sanastosta.
Tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä. Sanastosta löytyy tietoa siitä, missä yhteydessä kirjallisuuden lainaamisessa ja esittämisessä tarvitaan lupa osassa Tarvitsenko luvan?
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata kirjallista teosta ilman lupaa. Sitaatti on kuitenkin tarkkaan määritelty. Sitaatille tulee olla asiallnen syy ja perustelu sen käyttöön. Sitä voi käyttää esimerkiksi oman esityksensä...
Benjamin Spockin lastenhoitokirjat olivat suosittuja 50- ja 60-luvulla.Samoja kirjoja on vieläkin saatavilla
kirjastoissa, mutta uusina painoksina. Tervettä järkeä lastenhoitoon, Järkevää lastenhoitoa.
Suomalaisista tekijöistä mainittakoon Kalle Österlund:Vauva ja sen hoito sekä Leikki-ikäinen lapsi.
Turun kaupunginkirjaston tietokannassa asiasana "Paimionjoki" tuo 7 viitettä, mutta ne eivät liity kalastukseen. Kannattaa kuitenkin tarkistaa. Asiasanat "kalastus" ja "varsinais-suomi" yhdessä tuovat esiin muun muassa kaksi lehteä: "Kalahaavi" sekä "Tuulisolmu", joihin varmaan on hyvä perehtyä.
Näitä asiasanoja voi käyttää myös yliopistojen yhteistietokanta Lindassa, kansallisbibliografia Fennicassa ja Arto-artikkelitietokannassa, joita kaikkia voi käyttää esim. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa.
Lindasta löytyy hakusanalla Paimionjoki seuraava teos: Katajamäki, Arto: Paimionjoen alajuoksun kalaston ja ravuston inventointi ja kehittäminen / Arto Katajamäki, Eeva Nuotio ; [julk.] Lounais-Suomen kalastusalue [ja] Paimion...
Etsin tällaista luetteloa/matrikkelia useasta eri kirjastotietokannasta sekä internetistä, mutta en löytänyt mitään vuodelta 1940. Ehkäpä sotavuosina sellaista ei ole tehty. Kenties paras paikka etsiä kyseistä henkilöä olisi kyseisen kunnan arkisto.
Kustantaja lienee paras kanava. Kontion kirjojaan ovat julkaisseet ainakin Tammi (http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/18) ja Teos (http://www.teos.fi/kirjailijat.php?id=6). Sivuilla on palauteosoite, yhteystietoja ja vinkkejä yleisötilaisuuksista, joissa kirjailija mahdollisesti on tavattavissa.
Kallion kirjasto on suljettu remontin takia ja avataan tammikuun loppupuolella. Tämän takia sieltä lainatuilla kirjoilla on näin pitkä laina-aika. Samoin on remontissa Kannelmäen kirjasto: eräpäivä on 2.2.2010.
Uutinen sulkemisista löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Matti A. Pohjolalta löytyy kirja Paperitiikerin hampaissa vuodelta 1983. Kirja löytyy Pasilan varastosta ja on sieltä tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomalaisesta journalisimista ovat kirjoittaneet esim. Unto Hämäläinen, Risto Uimonen, Erkka Lehtola, Ville Pernaa ja Turo Uskali. Heidän kirjojaan on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista ja kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=uimonen+risto&searchscope=9
Lasten kasvusta ja kehityksestä on paljon kirjallisuutta.
Jotta löydät aiheesta juuri sinua kiinnostavaa kirjallisuutta niin voit hakea sitä itse kyytikirjastojen aineistohausta (tarkennettu haku): http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Kirjoita kohtaan Asiasanat/Aihe lapset ja kasvu tai lapset ja kehitys sekä klikkaa Luokka-valikosta Tietokirjallisuus ja sitten Haku. Tuloksena on 37 (lapset ja kasvu) ja 145 (lapset ja kehitys) teosta. Klikkaa Haun tulos -listalta sinistä teoksen nimeä niin näet Asiasanat/Aihe -kohdasta mitä teos käsittelee. Alempana on Saatavuustiedot, josta Kouvolan kaupunginkirjastoa klikkamalla näet missä Kouvolan kirjastossa teos on.
Koulunkäyntiavustajista on myös kirjallisuutta. Toimi kuten edellä mutta hae asiasanalla...
