Uusimpia joulrunoja löytyy esim. Jukka Itkosen Lumilyhdyn valossa ( Kirjapaja, 2011). Runot ovat melko lyhyitä ja " hauskoja". Hyvä kokoelma joulurunoista, vanhemmista ja uudemmistakin on Satu Koskimiehen ja Juha Virkkusen kokoama Lapsuuden joulu ( Tammi, 2005)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2014358__Slumilyhdyn%20val…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joul…
Aivan kuvaustasi vastaavaa ei löytynyt. Tsehovin novellissa Koteloitunut ihminen on katkelma, jossa kerrotaan Belikov-nimisestä miehestä näin:
"Paaston noudattaminen on terveydelle haitallista, mutta liharuokiakaan ei voi syödä, sillä ihmiset saattaisivat ruveta
puhumaan, että Belikov ei noudata paastoja, ja siksi
hän söi voissa paistettua kuhaa - se ei ollut varsinaista paastoruokaa, mutta eihän sitä voinut sanoa liharuoaksikaan.
Naispalvelijaa hän ei ottanut pelosta, että hänestä
voitaisiin ajatella pahaa, vaan piti Afanasi-kokkia, kuusissakymmenissä olevaa juoppoa ja puolihöperöä ukkoa,
joka oli joskus ollut sotilaspalvelijana ja tällöin oppinut miten
kuten valmistamaan ruokaa." (Tsehov, Anton : Valitut novellit 2.- 1963. s. 238-239.)...
Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta.
Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka.
Nimikirjoja on useita. Muutamia esimerkkejä:
Patjas, Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön
Nummelin, Teerijoki: Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Nummelin, Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Lehtonen, Nummelin, Teerijoki: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi.
Nummelinin teoksissa ei ollut nimeä Saida.
Suomalaisista etunimikirjoista suosittujat ovat mm. seuraavat: Kiviniemi: Suomalaisten etunimet ja Vilkuna: Etunimet
Lisää nimikirjoja löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=etunimet&type=Subject&dfAp…
Saida nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www...
Kun puhutaan kehonosien tai muiden orgaanisten kokonaisuuksien 3D-tulostamisesta, ei tarkoiteta samanlaista prosessia eikä samanlaisia materiaaleja (muovia), jota perinteiset 3D-tulostimet käyttävät. Elinten "printtaaminen" on niin sanottua bioprinttausta, jossa kantasolut ja niiden sisältämä geeniperimä toimivat "musteena". Varsinaisten kantasolujen lisäksi tässä mallinnustavassa tarvitaan rakennusaineeksi biomassaa, joka toimii ikäänkuin rakennusaineena siinä, missä kantasolujen DNA, "muste", toimii informaationa ja mallina sille, kuinka lopputulos rakentuu.
Ihmisen omasta solukosta tuotettujen kantasolujen erikoistuminen tietyntyyppisiksi soluiksi vaatii erikoistunutta muuntelua laboratorio-olosuhteissa. Ilmeisesti...
Löytämämme termospullojen puhdistusohjeet koskevat vanhemman, jo kahvista pinttyneen termoksen pesemistä. Näissä ohjeissa termospullo neuvotaan tehostetun puhdistuksen jälkeen huuhtelemaan normaalisti. Kuivaamaan ei neuvottu. Mainintaa veteen upottamisen vahingollisuudesta ei löytynyt. Alla linkit Marttojen ja siivous.info-sivujen ohjeisiin:
Isoäidin siivousvinkit | Martat
Termospullo puhdistus | Miten termoskannun saa puhtaaksi (siivous.info)
Olisiko kyseessä jokin erityistermos?
Hei!
Monet suomalaiset yritykset ovat tehneet lahjoituksia ukrainalaisten hyväksi. Kaupanalalta mm. S-ryhmä, monet yksittäiset K-kauppiaat, Partioaitta ja Finlayson. Tarkemmin asiasta Kaupan liiton sivulla https://kauppa.fi/uutishuone/2022/03/04/kaupan-alan-yritykset-mukana-uk…. Myös useat Suomen kaupungit ovat avustamassa ukrainalaisia.
Tekijällä on luotuun teokseen tekijänoikeus. Tekijanoikeus.fi-sivustoon on koottu olennainen tieto tekijänoikeudesta. Erityisesti kirjallisuuden kannalta tekijänoikeudesta löytyy tietoa Sanastosta.
Tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä. Sanastosta löytyy tietoa siitä, missä yhteydessä kirjallisuuden lainaamisessa ja esittämisessä tarvitaan lupa osassa Tarvitsenko luvan?
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata kirjallista teosta ilman lupaa. Sitaatti on kuitenkin tarkkaan määritelty. Sitaatille tulee olla asiallnen syy ja perustelu sen käyttöön. Sitä voi käyttää esimerkiksi oman esityksensä...
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
VHS-kasetit voi siirtää DVD-levylle Lasipalatsissa sijaitsevassa Kohtaamispaikassa. Ajan voi varata etukäteen p. 09-31085900. Mukana pitäisi olla DVD-R -levy. Niitä voi myös ostaa paikan päältä 2€:n kappalehintaan.
Kannattaa tutustua yhdistystoiminnasta julkaistuun kirjallisuuteen:
Yhdistysoikeus / Heikki Halila, Lauri Tarasti
Yhdistyksen ABC : opas suomalaiseen yhdistystoimintaan / Kari Loimu
Yhdistystoiminnan käsikirja / Kari Loimu
Yhdistystoimintaa säätelee yhdistyslaki. Lain 13 § käsittelee yhdistyksestä eroamista.
Lain 5 luku käsittelee päätöksentekoa ja muun muassa yhdistyksen kokousta ja kokouskutsua.
Yhdistyslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Kappale vaikuttaisi sellaiselta, että tekijänoikeuksien omistajaa ehkä ole. Sitä ei löytynyt esimerkiksi Visarkivetistä, https://katalog.visarkiv.se/lib/Default.aspx?item=14. Tekijänoikeuksista kannattaa kuitenkin kysyä Tekijänoikeusjärjestöiltä, https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/. Kysymyksen pystyy lähettämään kohdasta Etkö löydä etsimääsi?
Suuressa sitaattisanakirjassa (toim. Jarkko Laine, 1989) löytyy työtä koskevien sitaattien joukosta "Työ aateloi ihmisen". Sanakirjassa ei kuitenkaan anneta tietoa, kenen sitaatti on alunperin. Toisaalta Vissarion Belinskin, venäläisen kirjallisuusarvostelijan, toimittajan ja filosofin kerrotaan sanoneen "Work ennobles man", joka myös saattaa olla pohjana tälle suomennokselle.
https://statusmind.com/work-quotes-60/
Suuressa sitaattisanakirjassa on myös Thomas Carlylen (1795-1881) sitaatti, joka viittaa työn jalouteen "Kaikki työ, puuvillan kehruukin; on jaloa; työ sinänsä on jaloa".
Sanastoa:
dignify: to give distinction to : ennoble https://www.merriam-webster.com/dictionary/dignify
dignify 1..antaa jllek arvokkuutta,...
Finna ei palvellut minua täysin, joten käännyin helmetin puoleen. -hae helmet.fi-tarkennettu haku novelleja-aineistotyyppi : kirja-kieli suomi-alkuteoksen kieli suomi suomiNäillä eväillä sain 2205 tulosta.
Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti...
Voit hakea esim. Googlesta "Agatha Christie" ja valitset ruksilla, että haluat ainoastaan suomenkielisiä sivuja. Tuloksena on esim. DekkariNetin sivut http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm tai Wikipedian sivut http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie. Näiltä sivuilta löytyy tietoja Agatha Christien elämästä ja tuotannosta.
Agatha Christiesta löytyy myös kirjoja, esim. hänen omaelämäkertansa, ja lehtiartikkeleita. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Tarkoitatko intarsiaa? Intarsia on puun upotekoristelu, kuvioiden muodostaminen vars. eri puulajeja, mutta myös norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan upottamalla. Euroopaan Aasiasta omaksuttu intarsia oli suosittua erityisesti 1400- ja 1500-luvulla Italiassa, missä sitä käytettiin etenkin huonekalujen, seinäpaneelien ja lattioiden koristelussa. Intarsia säilyi suosittuna huonekalujen koristeluna aina 1800-luvun alkuun saakka.
Lähde:
WSOY iso tietosanakirja. Porvoo 1995.
Seuraavassa lisää tietoa intarsiasta:
http://www.arsnet.net/ANK.asp?viewID=222&writeID=702&peopleID=674
