Tätä Fougstedtin romanssia "Sua vain yli kaiken mä rakastan" on levytetty ja julkaistu nuotteina monenlaisena versiona, mutta ainakaan HelMet-kirjastoista ei löydy sovitusta jousikvartetille. Viola-tietokannastakaan ei tällaista sovitusta löytynyt, joten sellaista ei kaupallisesti ole melkoisella varmuudella julkaistu. Myöskään musiikin kustantajia edustavan Music Finlandin verkkosivuilta ei löytynyt viitettä tällaiseen sovitukseen.
Joitakin kamarimusiikkisovituksia on olemassa, esimerkiksi pianolle, viululle ja sellolle (Fennica Gehrman M-55009-321-8), jonka voi lainata Sibelius-Akatemian tai Metropolian kirjastosta. Sibelius-Akatemian kirjastosta löytyy myös sovitus trumpetille, käyrätorvelle ja pasuunalle, mutta siinä ollaan tietysti jo...
Helmet-kirjastoissa on varsin paljon italiankielisiä lastenkirjoja. Saat niistä luettelon Helmetin tarkennetusta hausta näin: kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus, valitse aineistoksi kirja, kokoelmiksi lastenkirjat ja kaunokirjat ja kieleksi italia. Alla linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20l…
Kirjastoissa on myös jonkin verran italiankielistä lastenmusiikkia. Helmet-hausta ne löytyvät näin: valitse hakusanaksi katkaistu hakusana italia*, aineistoksi cd-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi italia. Joukossa on mukana myös joitakin useita kieliä sisältäviä levyjä. Alla linkki tulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28italia*%20-%C3%A4%C3%A4n…
Varaamalla...
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
Valitettavasti Petri Laaksosen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa kappaletta Rakastan tätä maata ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Monet kirjakauppasivustothan toimivat hieman tuolla tavalla. Kun hakee kirjaa, tulee tarjolle "muut katselivat näitä" tai "tahtoisit ehkä lukea" suosituksia.
Helmet-haku toimii hieman samaan tapaan. Kun klikkaa auki hakemansa kirjan tiedot, saa usein näkyville "Nämä teokset voivat myös olla kiinnostavia:" suosituksia oikealle.
esim. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578258__Ssinuhe%20egyptil%C3%A4inen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjan asiasanoilla saa myös esiin samankaltaisia kirjoja. esim.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistorialliset%20romaanit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Helmet...
Oodin digitointistudiossa voi muuttaa minidiscin paremmin toimivaan muotoon.
Studion kuvauksessa kerrotaan:
VIDEOFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•Normaalinopeudella kuvatut VHS- ja S-VHS-kasetit
•Normaalinopeudella kuvatut MiniDV-, DVCAM-, DVCPRO- ja HDV-kasetit
•Video8- ja Hi8 –kasetit (ei Digital 8)
•8 mm kaitafilmi ja Super8 –filmi
ÄÄNIFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•C-kasetti
•DCC
•DAT-nauha
•MiniDisc
•Vinyylilevyt
Linkki varaussivustolle
Yrityksistä mm. Digiaura tarjoaa verkkokaupassaan laitetta, jolla minidisc levyn saa digitoitua. Linkki sivulle
Netissä on useita sivustoja, joilta voi hakea Singer-ompelukoneiden valmistustietoja. Tässä yksi sivusto, josta voi hakea tietoa koneen sarjanumerolla:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmKoneesi on valmistettu tämän sivuston haun mukaan vuonna 1899.Tässä toinen sivusto, jonka avulla voi hakea koneen valmistusvuotta, kun sarjanumeron edessä ei ole kirjainta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Jos joku kirjain löytyykin sarjanumeron edestä, löytyvät tiedot täältä kirjaimen mukaan https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Singerin sivuilta saa lisätietoja vanhoista Singer-ompelukoneista:https://www.singermachines.co.uk/faq/...
Kun kuvaa vertaa perhoskirjoista ja verkosta kuvahaulla löytyviin kuviin, kysessä tosiaan voisi olla isonokkosperhonen.Isonokkosperhonen voi näyttää samantapaiselta kuin sen lähilajit nokkosperhonen tai harvinaisempi kirsikkaperhonen. Suomen perhoset -sivustolla on kuvattu näiden lajien tuntomerkkieroja: https://www.suomen-perhoset.fi/isonokkosperhonen/Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumilta löytyy asiantuntemusta lajien tunnistamiseen. https://foorumi.laji.fi/Myös Suomen yleisten kirjastojen tuottamasta valikoitujen tiedonlähteiden kokoelmasta Makupalat.fi saa apua perhosten tunnistamiseen. Hakusanalla perhoset löytyy seuraava linkkikokoelma: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=...
Matkalaulun on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls (1948-2022). Fenno musiikkiarkiston säveltäjähaun mukaan laulu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975.
1950-luvulla julkaistiin ainakin seuraavat aapiset:Kemilä, Dagmar: Luen ja kerron (1950), Suomen lasten aapinen (1951), Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956), Rajamaa, Matti: Aapinen (uusi p. 1954), Salo, Aukusti - Somerkivi, Urho: Meidän lasten aapinen (13.p. 1956), Salo, Aukusti: Uusi aapinen (16. p. 1955) ja Somerkivi, Urho: Lasten oma aapinen (1958).Hämeenlinnan kansakouluissa oli käytössä Salo - Somerkivi: Meidän lasten aapinen. Lukuvuonna 1959-1960 otettiin käyttöön myös Somerkivi-Tynell-Airola: Lasten oma lukukirja. (Lähteet: Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kansakoulujen toiminnasta lukuvuonna: 1957-1958, 1958-1959, 1959-1960)Täsmällistä tietoa Rengon kansakoulujen opetussuunitelmasta voisi tiedustella Hämeenlinnan...
Kokoelmasta ”Espanjalaisia satuja” , Weilin+Göös, 1973, löytyy satu nimeltä ”Tarina prinssistä ja taikuri Palermosta". Tuntuisiko tämä satu tutulta?
Sadussa kerrotaan huikentelevasta prinssistä, joka oli tuhlannut koko omaisuutensa uhkapelissä. Taikuri Palermo lupaa auttaa häntä, mutta vaatii prinssiä tulemaan linnaansa vuoden kuluttua. Säädettynä aikana prinssi lähtee etsimään Taikurin linnaa. Lopulta vanha harmaantunut kotka lennättää prinssin perille.
Prinssi saa suoritettavakseen kolme tehtävää, joiden ratkaisussa häntä auttaa Taikurin nuorin tytär. Prinssi ja nuorin tytär pakenevat linnasta ja vaikeuksien jälkeen saavat (luonnollisesti) toisensa.
Prinssi ei varsinaisesti pelasta prinsessaa ”lentämällä linnun selässä”, mutta...
Lähetimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Tässä ehdotuksia:
Vuorenpää, Eeva: Kotkansilmän perintö. Kotkansilmän kartanosta kertovan trilogian toisessa osassa päähenkilö Riitta naisarkkitehtinä raivaa tiensä merkittäviin tehtäviin.
Paksuniemi, Petteri: Maailman napa. Arkkitehti alkaa suunnitella temppeliä Väinämöläisille.
Paksuniemi, Petteri: Ammattimies. Novellikokoelmassa Ammattimies on novelli Maisteri Bakunin, jossa työtön arkkitehti törmää kaupungilla Maisteri Bakuniksi kutsuttuun anarkistiin, joka arvostelee arkkitehtien työtä ja kaavoitusta.
Jalonen, Olli: Yhdeksän pyramidia
Jenny Erpenbeck: Kodin ikävä. Yksi henkilöistä on arkkitehti. Myös arkkitehdin työtä sivutaan jonkin verran.
Romaaneja...
Kaverisi voi lainata varaamasi aineiston puolestasi. Hän voi lainata aineiston joko omalle kortilleen tai sinun kortillesi. Siinä tapauksessa, että hän lainaa aineiston sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, joka on voimassa vain tätä lainauskertaa varten.
Voit tarkastella kirjastojen internet-tarjontaa Mainio-kirjastotietokannassa. Osoite on http://mainio.kirjastot.fi/
Kirjastojen sähköpostiosoitteiden määrän perusteella on arvioitu, että n. 95%:ssa kirjastoja on internet-yhteydet. Käytännössä kaikki näistä kunnista tarjoavat internetin myös asiakaskäyttöön ainakin yhdessä toimipisteessä.
Voit pyytää e-aineistojen käyttöä varten tilapäisen e-kirjastokortin/asiointitunnuksen osoitteesta ekortti@helmetkirjasto.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Verotuskäytäntöjä uudistetaan aika ajoin, joten henkilökohtaiset verotustiedot on tarkistettava verohallinnosta. Verohallinnon sivusto on osoitteessa www.vero.fi. Ensi vuoden verokortit saavat käyttöönsä nopeimmin ne, joilla on sähköinen verokortti. Periaatteessa vuoden 2020 verokortti on voimassa vielä tammikuussa 2021, mutta mm. muutosverokortit aiheuttavat poikkeuksia tästä säännöstä.
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat teokset, joissa on tietoa Vexi Salmesta: Sanojen takana Vexi Salmi, 1997, Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997, Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Näiden teosten saatavuuden voit tarkastaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy sivulta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyvät mm. seuraavat artikkelit: Vexi Salmi : Rentun muusa (Anna 2001, nro 2, s. 20-23), Mies sanojen takana (Musa.fi 2000, nro 3, s. 44-45) sekä Vexi Salmen teksteissä virtaavat kyyneleet ja viina : surullisten tuntojen väsymätön tulkki (Rytmimusiikki 1994, nro 4, s. 14-15). Näitä lehtiä voit kysyä...
Torinon 2006 talviolympialaisten avajaisten ohjelmajärjestys kertoo seuraavaa ohjelmanumerosta Italian passion / Flag wawers:(Olen kääntänyt tämän vapaasti englanninkielisestä tekstistä. Katsoin itsekin avajaiset ja näin tämän ohjelmanumeron.):
Yhteenveto: Lipunheiluttajat (koreografia: Stefano Mosele)
(musiikki: traditionaalinen vanha musiikki, 48 muusikkoa, rummut ja trumpetit)(pukusuunnittelu Gabriella Pescucci).
"Lipunheiluttajat tulevat areenalle, he tulevat taitoineen eri puolilta Italiaa. He täyttävät soljuvalla taidollaan "lavan" samalla kun lippujen värikkyys ja vanhan musiikin rytmi rumpuineen ja trumpetteineen säestää heitä. He esittävät lipunheilutustyyliä, joka lähtee aivan keskiajalta renessanssiin ja siitä pienempimuotoisiin...
