Etsimäsi Lassi Nummen runo Jossakin on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Lähdössä tänään (1977. s 14.). Runo sisältyy myös esimerkiksi Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (1978).
Shoot the moon tarkoittaa verkon sanakirjojen mukaan sitä, että yrittää tavoittaa jotain, jolla saa suurimman mahdollisen menestyksen. Understanding Shoot the moon A Guide to English idioms -videossa kerrotaan, että sanonta olisi saanut alkunsa korttipelistä, jossa shoot the moon olisi tarkoittanut sitä, että otetaan riski ja tähdätään parhaaseen mahdolliseen tulokseen, https://www.youtube.com/watch?v=1EPkwKzS0doSanakirjoista löytyy muoto shoot for the moon, joka tarkoittaa myös sitä, että pyrkii siihen, mitä eniten toivoo ja pyytää sitä, mitä eniten haluaa, SHOOT FOR THE MOON | English meaning - Cambridge Dictionary. Englanti-suomi idiomisanakirjassa on esimerkki Shoot for the moon and ask them to pay your bills ja se on käännetty Pyydä...
Keravan kirjaston kokoelmista Uuden Suomen numeroita ei löydy.
Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista lehti löytyisi mikrofilmattuna. Voit käydä lukemassa (tai kopioimassa) artikkelin Pasilan kirjaston uutisalueella tai Leppävaaran kirjastossa.
Voit myös halutessasi tilata kopion artikkelista tai kaukolainata mikrofilmirullan kokonaisuudessaan. Artikkelikopiotilaus tai rullan kaukolainaus tulisi tehdä Keravan kirjaston kautta.
http://www.kerava.fi/kirjasto.asp
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteensä 230 turkinkielistä kuvakirjaa. Saat ne esille klikkaamalla HelMet aineistohaun http://www.helmet.fi etusivulla kohtaa tarkenna halua. Kirjoita hakuruutuun kuvakirjat ja valitse alasvetolaatikosta kieleksi turkin kieli.
Voit varata kuvakirjoja lähetettäväksi mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteeseen, jos niitä ei ole omassa lähikirjastossasi. Lastenkirjoista ei peritä varausmaksua.
Nyky-Venäjän oikeuskäytäntöä käsittelevä suomenkielinen kirjallisuus näyttää olevan suhteellisen niukkaa. Toivottavasti seuraavista teoksista on apua.
Rikosoikeudenkäynti, oikeusapu ja rikosvastuu Suomessa ja Venäjällä / Sanna Iskanius & Jarmo Koistinen (toim.)Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2008.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1886779
Honkanen, Matti : Onnistu Venäjällä : tunne lainsäädäntö ja kulttuuri. Lakimiesliiton kustannus, 2011. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2020723
Verkkoaineistona on Jarmo Koistinen & Sonja Kortelainen (toim.) Normit, käytännöt ja etiikka Suomen ja Venäjän tuomioistuimissa. University of Estern Finland. Aducate Reports and Books 1/2011. http://epublications.uef.fi/...
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyi muutama teos:
- Timur Pulatovin novellikokoelman Kanta-asiakas (ilmestyi suomeksi 1985) tapahtumapaikka on Buharan kaupunki Uzbekistanissa Neuvostoliitossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8638#.VVsDlPPyXct
- Päämäärä vie meitä ympyrää: uuden venäläisen avantgarderunouden antologia / toim. ja suom. Jukka Mallinen (1989). Antologiassa kirjoittajana mm. uzbekistanilainen runoilija Mohammed Salih:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8fa415a4-a6b2-412c-85e6-dd…
- Juri Trifonov, Alustava tilinpäätös ; Talo kumollaan (1989). Alustavassa tilinpäätöksessä päähenkilö on paennut perhe-elämän kriisiä Keski-Aasiaan, Turkmenistaniin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/...
Juuri tuollaista näytelmää en saanut jäljitettyä, mutta voisikohan kyseessä olla Aimo Vuorisen kirjoittama, Sakari Jurkan esittämä monologinäytelmä "Veteraani" (lähetetty 11.4.1993, Yle TV2), jossa mies pohtii elämänsä kulkua muistellen muun muassa sotaa ja sotatoveriaan Raatikaista?
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta voi selailla elokuvia ja tv-tuotantoja, joissa Sakari Jurkka on esiintynyt
(http://www.elonet.fi/fi/henkilo/117528). Lista ei kuitenkaan ole täysin kattava.
Hei,
Tuota kirjaa ei Etelä-Karjalan Heili-kirjastoista löydy.
Jos haluat sen kaukolainaksi jostakin muusta Suomen kirjastosta, voit tehdä kaukolainapyynnön Lappeenrantaan suoraan netissä osoitteessa https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Sahkoinen-asiointi/Kirjaston-kaukopalvelu
Kaukolainat maksavat 5 euroa / tilaus.
Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Kyseessä lienee Inger Sandbergin Sadan auton poika. Meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastolta kyseistä kirjaa ei valitettavasti enää löydy, mutta kaukolainaaminen onnistuu. Voitte jättää kaukolainapyynnön paikan päällä kirjastossa tai Internetin kautta, mikäli olette IntroActive -asiakas. Lisätietoja kaukopalvelusta osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopal.html
Hei!
Omakustannetta voi hyvin tarjota kirjastolle hankittavaksi. Olisiko sinun mahdollista tulla näyttämään teosta? Jos teos katsotaan sopivaksi ja yleisesti kiinnostavaksi, niin se voidaan hankkia. Sisällöstä riippuen teosta voidaan hankkia lainattavan kappaleen lisäksi myös kotiseutukokoelmaan, josta sitä ei lainata, mutta jossa se on asiakkaiden vapaasti tutkittavissa.
Voit myös lähettää sähköpostitse (kirjasto@rauma.fi) teoksestasi mahdollisimman tarkan kuvauksen, jos et pääse käymään kirjastossa.
Ei näytä löytyvän sähköisenä aineistona sen paremmin kaupunginkirjastoista kuin korkeakoulukirjastoistakaan. Yksi erikoiskirjasto kuitenkin löytyi. Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaston kokoelmista ST-kortisto löytyy painettuna versiona.
Tarkemmat lainauskäytännöt kannattaa vielä kysyä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastopalveluista. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta:
http://www.prh.fi/fi/prh_palvelut_ja_tietoa_prhsta/prh_kirjastopalvelut…
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä laulua ei ole koskaan julkaistu nuottina, eikä se näytä sisältyvän myöskään Oulun kaupunginkirjaston tarjoamiin digitoituihin Veikko Juntusen nuotteihin (http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/juntusen-nuotit), joissa on muuten monia julkaisemattomia lauluja. Kannattaa ehkä olla yhteydessä oululaisiin ja heidän kauttaan Veikko Juntuseen itseensä, jos laulun nuotit häneltä voisi saada. Puhelinnumero Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolle on 08 558 47352 ja sähköpostiosoite musiikki.kirjasto@ouka.fi.
Heikki Poroila
Kirjaston verkkosivuilla olevassa lehtiluettelossa https://www.ouka.fi/documents/78400/596635/lehtiluettelo17.pdf/20d2c24b… on sanomalehdet listattu omana osuutenaan (s. 39). Listalta löytyy nykyisin ilmestyvät sanomalehdet.
Hei!
Elizabeth Winthropin The Castle in the Attic -kirjasta ei tosiaan näyttäisi löytyvän suomennosta. Tutustuimme kirjan kuvaukseen Wikipediassa. Osittaisen samankaltaisuutensa vuoksi vaihtoehtoehdokkaiksi nousivat näin aluksi:
- Banks, Lynne Reid: Intiaani lipastossa (The Indian in the Cupboard)
- Jones, Diana Wynne: Leijuva linna (Castle in the air)
Intiaani lipastossa -kirjasta löytyy kuvaus Risingshadow-sivustolta. Leijuva linna on osa Liikkuva linna -sarjaa, josta myös löytyy tietoa tuolta samaiselta sivustolta.
Mikäli kumpikaan näistä kirjoista ei ole etsimänne, niin osaisitteko kuvailla kirjan sisältöä vielä lisää. Oliko esimerkiksi kirjassa joku päähenkilö, kuvattiinko kirjassa tapahtumien ympäristöä...
Runoa ei näytä suomennetun. FILIn (Finnish Literature Exchange) käännöstietokannan mukaan Hellaakoskea on englanninnettu neljään teokseen, jotka ovat Salt of Pleasure (1983), Finnish Odyssey (1975), Camera Poetica - Finland (2012) ja Whispering Birches (2014). Etsittyä runoa ei löytynyt niistä eikä Books from Finlandin numerosta 2/2007, johon Herbert Lomas on kääntänyt valikoiman Hellaakosken runoja.
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
