Pääkirjaston hyllystä 65.424 Lastenvaatteiden valmistus käsityönä löytyvät esimerkiksi nämä kirjat:
Honkimaa, Outi: Vauvan vaatekaappi
Hetemäki, Hanna Katri : Tyylikäs taapero
Sandström Hallberg, Nina: Veikeät vauvanvaatteet : ompele vanhasta uutta.
Ottobre Design -lehden numeroista löytyy kaavoja monenlaisiin vauvan bodyihin ja housuihin.
William Shakespearea on tutkittu paljon. Esim. kirjat
Peck, John "How to study a Shakespeare play" tai Kott,
Jan "Shakespeare tänään" löytyvät englantilaisen kirjallisuuden
tutkimuksen luokasta (Helsingissä 828). Anna-Leena Härköstäkin on
tutkittu jonkin verran, lähinnä yliopistojen pro gradu lopputöissä,
ja sielläkin pääosin hänen romaaniensa kieltä.
Tutkielmaasi vastaavaa vertailevaa tutkimusta näiden kahden
teoksen välillä ei ole siis tehty, mikä onkin oman tutkimuksesi
kannalta hyvä asia. Sillä mielestäni tärkein "tiedon lähde" on
kyseisten teosten huolellinen mutta samalla ennakkoluuloton
lukeminen ja sen perusteella päätelmien tekeminen. Ehkä olisi
hyödyllistä tutustua johonkin kirjallisuudentutkimuksen
oppikirjaan tai teoriakirjaan...
Kuten kysyjäkin mainitsee, aforismista on kysytty palvelussamme aiemminkin eikä sen alkuperää tuolloinkaan pystytty selvittämään.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme nyt kyseisen aforismin alkuperän?
https://www.kirjastot.fi/kysy/elama-on-arvaamatonta-koska-tahansa?langu…
Kirjastossa Lopotin tiedoissa ei tosiaan ole asiasanaa homoseksuaalisuus. En usko, että kyse on kiertelystä, pikemminkin asioiden painotuksesta kirjassa. Kirjastojen asiasanoituksia voit vertailla esim. Monihaun tuloksissa, monihaku.kirjastot.fi. Monissa muissa teoksissa asiasanaa homoseksuaalisuus käytetään, esim. Fredrika-kirjastojen aineistohaussa löytyy 69 osumaa kaunokirjallisuutta, jossa on käytetty asiasanaa homoseksuaalisuus. Neljäntien risteys -kirjassa homoseksuaalisuus löytyy asiasanana.
Suomalaisen musiikin arvosteluja löytyy ARTO- ja ALEKSI-viitetietokannoista. Niiden indeksoitavien lehtien luettelot löytyvät yleisten kirjastojen kotisivun kautta: http://www.kirjastot.fi/ kohdasta tietokannat. Joensuun kaupunginkirjastossa ALEKSI-CD-ROM on käytössä myös asiakkaille. WWW-ALEKSISSA on myös sanomalehtiartikkeleita.
Joensuun kaupunginkirjaston Käkönen-viitetietokannasta löytyy aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joihin sisältyy joitakin arvostelujakin pohjoiskarjalaisesta musiikista. Mm. sanomalehti Karjalainen kuuluu indeksoitaviin lehtiin. Systemaattisesti ei musiikkiarvosteluja ole kuitenkaan kerätty, mutta nykyisin tietokantaan viedään myös musiikkiin liittyviä artikkeleita systemaattisemmin kuin aikaisemmin. Käkösen...
Asiakastietokoneissa ei lähtökohtaisesti ole kortinlukijoita, mutta osassa kirjastoista sellaisen saa käyttöönsä pyydettäessä asiakastiloissa käytettäväksi, joistakin (harvemmista) kirjastoista saa sellaisen myös lainaan. Kortinlukijoita tarjoavat kirjastot saat näkyviisi hakemalla HelMet-tietokannasta hakusanalla Muistikortinlukija:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuistikortinlukija__Oright…
Helsingin puolella näyttäisi useammassakin kirjastossa olevan, suosittelen vielä soittamaan ja varmistamaan kun tiedät mihin kirjastoon haluat mennä.
Monimuotokoulutus on tosiaan tarkoitettu niille, joilla on jo työpaikka kirjastoalalla. Palkkauspäätökset tekee kukin kunta resurssiensa ja avointen työpaikkojensa puitteissa. Toinen vaihtoehto on suorittaa kirjastoalan tutkinto Turun tai Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tai opiskella informaatiotutkimusta Tampereen tai Oulun yliopistossa.
Turun ammattikorkeakoulun avoimessa AMK:ssa voi suorittaa myös 60 opintopisteen kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin, joka pätevöittää hakemaan useimpiin kirjastonhoitajan tehtäviin, jos on jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon. Lisätietoja koulutuksesta: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/korkeakoulud…. Seuraava koulutus alkaa vuonna 2024.
Myös Tampereen,...
Tekijänoikeus kuuluu teoksen luoneelle henkilölle, jota kutsutaan tekijäksi. Tekijänoikeussuoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta tämän kuoleman jälkeen. Teoksen, eli tässä tapauksessa lehtijutun käyttöoikeuteen voi kuitenkin vaikuttaa lisäksi myös journalistin ja lehden välinen sopimus. Kopioston asiantuntija kertoo: "Tässä tapauksessa tekijä on lehtijutun kirjoittaja. Tekijä voi kuitenkin luovuttaa oikeutensa osittain tai kokonaan. Usein kustannussopimuksissa on sovittu ainakin tietyiltä osin oikeuksien luovutuksesta lehtikustantajalle. Se tarvitaanko uudelleenjulkaisuun lehden lupa riippuu siis siitä, mitä tekijä ja lehtikustantaja ovat sopineet. Tämän vuoksi suosittelisin pyytämään luvan uudelleenjulkaisuun myös...
Tätä kysymääsi kirjaa (Johda yhdistyksesi menestykseen: puheenjohtajan käsikirja / Kari Loimu) on ilmestynyt vain tämä vuoden 2005 painos. Johtamisesta järjestöissä ylensä on ilmestynyt joitakin uudempiakin kirjoja:
- Palveleva johtajuus : miten johdan itseäni ja muita / E. Olavi Salminen & Teuvo Toivanen (2011)
- Johtajana järjestössä / Pirjo Somerkivi (2011)
- Miten johdan? : yhdistystoiminnan johtamisopas / Anne Ilvonen (2011)
Kaikki nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Kyseessä lienee Torbjörn Holmqvistin teos "Konalan seudun historiikki : muistiinpanoja Konalasta ja sen ympäristöstä menneinä aikoina". Tämä Holmqvist on Helsingin sanomien mukaan arkkitehti Selim Arvid Lindqvistin tyttärenpoika.
Kirja löytyy kaupunginkirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1299759~S9*fin
Ko. teosta ei ole Hämeenlinnan kirjastoissa, mutta joissakin muissa yleisissä kirjastoissa sitä on saatavilla. Kaukolainatilauksen voi tehdä kaukolainatilauslomakkeella, joka löytyy kirjaston etusivun alalaidasta otsikon Palaute ja lomakkeet alta. Kaukolainatilauslomakkeen täyttämällä ja lähettämällä tilaus menee suoraan kaukopalvelua hoitavalle kirjastonhoitajalle. Kaukopalvelun hinta on 6 €.
Hei
Helmet-aineistotietokannasta löytyy seuraavat sanakirjat, joissa on erityisesti seksuaalisuuteen liittyvää sanastoa:
- Sexicon : a sexual dictionary / [text: Jaclyn Bond].
- Smut : down & dirty with the filthiest words.
- Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi = Harder than rock : a sexy lexicon Finnish-English-Finnish.
- Reissaajan kieliopas rietasteluun, eli, kuinka saan seksiä vieraalla kielellä.
Saatavuustiedot löytyvät linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1909937__Ssanakirjat%20sek…
Helsinkiläisestä säveltäjästä Veli-Pekka Bäckmanista ei löydy kokoelmistamme todellakaan muuta kuin mainitsemanne CD-levy. Se on omakustanne (Marras-Workshop) ja niin ollen sen kautta ei löydy edes levy-yhtiötä.
"Kirkko ja kaupunki" -lehden kotisivuilla http://www.kotimaa.fi/ on arkistossa vain vuoden numerot. Toimitukseen soittamalla saattaa selvitä missä numerossa ja minä vuonna mainitsemanne artikkeli on ollut. Yliopiston kirjasto säilyttää kotimaisia lehtiä, osaa mikrofilmeinä ja niitä voi tilata lukusalikäyttöön. -
Säveltäjän muu levytetty tuotanto on mitä todennäköisimmin omakustanteina julkaistua. TEOSTOsta http://www.teosto.fi/ voi kysyä säveltäjän yhteystietoja puhelitmitse, mikäli niitä ei ole ilmoitettu salaisiksi. Suomalaisen...
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.
