Sopisiko jokin näistä haastekohtaasi? Johanna Venhon Syyskirjassa (2021) päähenkilö tapaa Tove Janssonin. Ville Eerolan ja Eeva Konikoffin romaani Rakkaudella Tove (2022) on dokumenttiromaani Toven kirjeenvaihdosta. Lilian Kallion lastenromaanissa Puumajakesä (1977) lapset lukevat Tove Janssonin kirjoja kesälomalla. Tai olisiko jollakulla lukijoistamme vinkkejä Tove Janssonia käsittelevästä kaunokirjallisuudesta?
Hei, löysitkin Finnasta tiedon, että Mina Loyn runoja on ilmestynyt suomeksi runouslehdessä Tuli&Savu (4/2006, sivut 10-12). Teemu Manninen ja J.P. Sipilä ovat suomentaneet Loyn runot "Kuun Baedeker" ja "Nerouden puolustus". Mainittu Tuli&Savun numero on lainattavissa useista Vaski-kirjastoista, muun muassa Turun pääkirjastosta, jonne voi tehdä verkkokirjastossa varauksen tai tulla käymään kirjaston neuvontatiskillä. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.639670?sid=5209917146
Kiinan kirjainmerkeistä löytyy tietoa kiinan kielen oppikirjoista esim. Hai Guo: Matka kiinan kieleen ja kulttuuriin. Myös Cecilia Lindqvistin kirja ”Merkkien valtakunta” kertoo kiinalaisista kirjainmerkeistä ja niiden historiasta. Merkit eivät vastaa länsimaisia kirjaimia vaan ne ovat kokonaisia tavuja tai sanoja.
Plussa-tietokannasta löytyi 4 Dunen CD:tä, joita on saatavilla Helsingin
kirjastoistakin. Lisäksi vielä Dunen yksittäisiä kappaleita löytyi
useammastakin kokoelma-CD:stä. Tee haku niin, että valitset tekijäksi
Dune ja aineistotyypiksi CD-levy.
Kaikkia tiedustelemiasi teoksia löytyy useista HelMet (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastoista. Teosten saatavuuden kustakin kirjastosta voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi . Samasta osoitteesta voit myös varata kirjoja.
Tarkoittamasi kirja on todennäköisesti Suomen lasten satuaarteet. Sen on kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin ja toimittanut Marja Kemppinen. Kirjan on julkaissut Otava v. 1992 ja se sisältää tunnettuja satuja eri maista sekä Grimmin ja Andersenin satuja.
Mitään yleisiä, kaikkia Suomen kirjastoja koskevia käyttösääntöjä ei ole olemassa. Kukin kirjasto tai kirjastokimppa määrittelee esimerkiksi aineistonsa laina-ajat ja huomautusmaksujen suuruudet itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunkin kirjaston tai kirjastokimpan käyttösäännöt selviävät joko kyseisen kirjaston nettisivuilta tai suoraan kirjastosta kysymällä.
Suomalaista koululauperinnettä käsittelee ansiokkaasti viime vuonna ilmestynyt Reijo Pajamon "Lehti puusta variseepi - suomalainen koululauluperinne" ISBN 9510234478. Teoksesta löytyy keskeisimmät koululaulumme nuotteina ja lisäksi katsaus niiden taustoihin ja koululauluperinteeseen. Teoksen saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on runsaasti ko. lauluja sisältäviä vanhoja laulukirjoja. Koska suurin osa niistä on sijoitettu kirjavarastoon, kannattaa niistä kiinnostuneiden hakeutua pääkirjaston musiikkiosastolle.
FONO-tietokanta on kirjastoissa käytettävissä verkon kautta, mutta juuri nyt yhteydensaanti on ainakin Itäkeskuksesta käsin...
Kiitos mielenkiinnosta! Valitettavasti ainakaan tällä hetkellä Seinäjoen kirjastoissa ei ole Novellikoukkua. Laitamme ehdotuksesi mieleen. Meillä on kuitenkin paljon muita kirjallisuustapahtumia. Esimerkiksi kirjavinkkipiiri kokoontuu säännöllisesti pääkirjastossa talvikaudella. Sinne voi aivan hyvin ottaa oman käsityönkin mukaan, jos haluaa tekemistä kuuntelun lisäksi. Pääkirjastossa kokoontuu myös kaksi lukupiiriä, joihin voi tulla kirjallisuudesta keskustelemaan.
Tarkemmat tiedot kirjaston tapahtumista saat kirjaston kotisivulta ja Facebookista http://kirjasto.seinajoki.fi/tapahtumat/.
Kyseessä on Ensio Rislakin eli Valentinin pakina, joka sisältyy mm. kokoelmiin Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944) Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1950-luvulle (1955).
Teokset kuuluvat verkkokirjastoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/outi.62565
https://finna.fi/Record/outi.62564
https://outi.finna.fi/
Roomalaisten vastine maaäiti Gaialle oli Tellus. Telluksen vastaparina oli yleensä Caelus, joka henkilöi taivasta. Caelus vastaa Gaian puolisoa Uranosta.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Tellus_(jumalatar)https://en.wikipedia.org/wiki/Caelushttps://historycooperative.org/roman-gods-family-tree/
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tarkastella Suomen väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien määriä. Sami-nimisten määrät syntymävuosikymmenen mukaan näkee täältä: https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Sami. Tulokset eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni Sami-nimen saaneista on edelleen elossa. Yksityiskohtaisempien tietojen saatavuutta voi kysyä Digi- ja väestötietovirastolta.
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Kysyimme kansallisella tasolla kollegoilta ilman tulosta. Kukaan ei tunnu tietävän vastausta tähän kysymykseen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme? Helmet -haussa https://www.helmet.fi voi toki etsiä Kajavan teoksia, tilata ne itselleen ja asian tarkistaminen näin on mahdollista varsin kattavasti.
Hei! Aivan uusi kirja on
Tekijä(t): WILSON, EVA
Nimeke: 8000 years of ornament : an illustrated handbook of motifs / Eva Wilson
Julkaistu: London : British Museum Press, cop. 1994
Ulkoasu: 208 s. : kuv.
Aineisto: kirja
ISBN: 0-7141-1712-9 (sid.)
Teos löytyy seuraavista maakuntakirjastoista:
Kirjastot: Em He Jm Km Lam Rm Tm
Oman kirjastosi virkailija auttaa sen hankkimisessa.
Epäilisin, että kirjojen on katsottu olevan vaikutuksiltaan lievempiä kuin pelit ja elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat ja pelit tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan tai pelin hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa...
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Poliisin ajoneuvoista on yleisölle suunnattua tietoa Poliisin sivulla, https://poliisi.fi/ajoneuvot. Siellä ei puhuta tehoista mitään, ehkä tarkoituksella. Poliisiammattikorkeakoulun kirjastosta, https://polamk.fi/kirjasto, kerrottiin, että "Maijat" on ihan vakiotehoisia. Uusissa maijoissa tehoja on Vw T6.1 110kw (etuveto) ja koira-autoissa (4x4) on 146kw, Mersu Vito 120kw.
