“Kehotuksen” takana oli valtioneuvoston asettama Itsenäisyyden 40-vuotisjuhlatoimikunta, joka Suomen Kaupunkiliitolle lähettämässään kirjeessä esitti, että ”Kaupunkiliitto kirjeessä tahi muulla tavoin kehottaisi Suomen kaupunkeja ja kauppaloita tulevien itsenäisyyden 40-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä esim. periaatepäätöksin ryhtymään toimenpiteisiin jonkin keskeisen torin tai kadun nimeämiseksi Itsenäisyydentoriksi tahi Vapaudenkaduksi”.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Puolimatkankadun nimimuutoksen Itsenäisyydenkaduksi marraskuussa.
Lähteet:
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1957. I : Valtuuston kertomus ; Talousarvio. Tampereen kaupunki, 1957
Viljo Rasila, Tampereen historia. IV : vuodesta 1944 vuoteen...
Kirjojen aakkostuksessa on tosiaan tapana jättää artikkelit huomioimatta. Aakkostus perustuu kansalliseen standardiin, jota Jukka Korpela käy läpi selostuksessaan osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html. Korpela toteaa, että artikkeli ”vieraskielisisissä [sic] ilmaisuissa jätetään huomiotta, elleivät ne kuulu kiinteästi ihmisen, paikan tms. nimeen”. Vähän artikkelien tapaisia ovat myös henkilöiden nimissä esiintyvät etuliitteet ”af”, ”von” ja muut vastaavat, joista on olemassa aika mutkikkaat säännöt, jotka Korpela listaa taulukoiksi.
Kirjastossa kirjoja hyllyyn laittavaa työntekijää helpottaa se, että tarvittaessa kirjaston tietokannasta voi yleensä katsoa, pitääkö artikkeli tai nimen etuliite huomioida aakkostuksessa....
Antikvariaatti-sana voidaan katsoa kuuluvan ns. vierassanoihin. Tulkitsen, että tässä sanassa yhdysosien raja on hämärtynyt. Silloin hyväksytään kahtalainen tavutus:
joko an-ti-kva-ri-aat-ti tai an-tik-va-ri-aat-ti
Jos yhdysosat olisivat selvästi tunnistettavissa, tavunraja kulkisi näiden yhdysosien välissä.
LÄHDE: Pirkko Leino: Pilkulleen! : opas välimerkkien käyttöön. 2006, s. 134.
Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kari Kinnunen lähetti minulle Spetroliittituotteista kirjoittamansa artikkelin Kivi-lehdestä ja antoi luvan välittää sen teille pdf:nä. Tuo artikkeli kiteyttää asian aika hyvin. Kirjallisuusviitteitä on tekstin seassa.
Tässä tulisi sitten erillinen lista kirjallisuusviittetä spektroliitteihin liittyen (kaikki artikkelit löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta kirjastostamme)
1: Kinnunen, Kari 1969. Spektroliitti. Elanto 54 (5), 12-13.
2: Kasso, Tapani 1980. Ylämaan spektroliitti. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 142-145, 156.
3: Virkkunen, Marjatta 1980. Spektroliitin ABC. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 145-146.
4: Koski, Karl; Koski, Daniel 1980. Spectrolite : Finland's gem labradorite. Lapidary Journal 34 (7), 1476-1480, 1484.
5...
Korona-rajoitusten tähden emme pääse tarkastamaan kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia. Tämä kuitenkin tiedetään:
eduskunnassa on ollut äänestyskone käytössä syksystä 1927 lähtien. Kone maksoi 171. 000 silloista markkaa ja sen valmisti osakeyhtiö L.M. Ericsson.
Tämä äänestyskone ei näyttänyt, miten yksittäinen kansanedustaja äänesti, vaan ilmoitti ainoastaan äänestyksen kokonaistuloksen. Käytännössä koneen avulla voitiin korvata silloin käytössä usein olleet huutoäänestykset. Kansliatoimikunta esitti arvion, että vastaavaa äänestyskonetta ei ole missään muualla käytössä.
Valitettavasti en pääse tarkastamaan, milloin käyttöön otettiin äänestyskone, joka näytti myös yksittäisten kansanedustajien äänen. Muistitiedon...
Kotijoukkojen Esikunnan kesäkuussa 1941 laatima koulutusohjelma edellytti 8 viikon koulutusta. Yleensä alokkaiden aika koulutuskeskuksissa venyi suunniteltua pitemmäksi. Kotijoukkojen Esikunta esitti 1942 Päämajalle alokkaiden koulutusajan jatkamista kolmeen kuukauteen, jonka jälkeen koulutusaika oli 1942 kokonaisuudessaan 3 + 3 kuukautta. Miehet voitiin tarvittaessa siirtää rintamalle jo kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen. Sotatoimiyhtymien henkilötäydennyskeskusten täydennyspataljoonissa voitiin koulutusta jatkaa siltä tasolta, mihin koulutuskeskuksissa oli päästy. Erityisryhmien koulutuksessa noudatettiin erikseen laadittuja ohjelmia.
Koulutuskeskukset sijoitettiin maaseudulle hajaryhmitykseen. Majoituspaikkoina olivat kasarmien...
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Kyseessä on länsisaksalainen 5-osainen tv-sarja Mustan lohikäärmeen salaisuus (Jenseits der Morgenröte 1984/85). Ohjaaja oli Sigi Rothemund ja sarjassa näytteli Suomesta Åke Lindman. MTV toimi osatuottajana. Sarja on esitetty Suomessa MTV1-kanavalla syksyllä 1985.Sarjan täydet tiedot löytyvät täältä:Jenseits der Morgenröte | filmportal.de
Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen...
Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä.
Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016...
Pentti Lempiäisen kirjassa " Suuri etunimikirja" kerrotaan, että Manda, Mandi ovat Amandan lyhentymiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda viettää nimipäivänsä 26.10 suomenkielisen almanakan mukaa.
Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa.
Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006)...
Elokuvan käsikirjoitus on Spede Pasasen, Jukka Virtasen ja Ere Kokkosen työtä. Virtanen toteaa elokuvan DVD-julkaisun kommenttiraidalla virnuillen: "Miksi luotinkaan Yrjänään - se on avainrepliikki meillä aina". Kysymys lienee käsikirjoittajien sisäpiirivitsistä. Kolmikon edesmentyä voi olla, että sen merkitys jää arvoitukseksi.
Enea on tytön tai pojan nimi löytyneiden lähteiden valossa. Se on nimen Aeneas muunnos. Aeneas oli roomalaisen myyttisen historian mukaan troijalainen, joka pelastautui pakenemalla Troijan tuhosta ja saapui lopuksi Italian maaperälle, jossa hänen jälkeläisensä perustivat Rooman kaupungin. Roomalaisten peruseepokseksi tarinan muokkasi Vergilius. Enea on harvinainen nimi.
Nettilähteitä:
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Enea
http://en.wikipedia.org/wiki/ENEA
Beata pohjautuu latinan sanaan beatus = onnellinen, siunattu. Beata voi myös olla lyhennös nimestä Beatrix tai Beatrice.
Muunnelmia ovat Beáta, Bea, Beade, Beate.
Nettilähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Beata
Käytössäsi oleva UDK-taulukko on tieteellisten kirjastojen käyttämä luokitusjärjestelmä, esim. suurin osa yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista luokittaa teoksensa sen mukaan. Internetistä löytyy UDK-luokituskaavio, osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm . Yleiset kirjastot Suomessa käyttävät pääsääntöisesti YKL-luokitusta, mutta Helsingillä on käytössään aivan oma luokituksensa HKLJ. Sekä YKL:stä että Helsingin luokitusjärjestelmästä on olemassa verkkoversiot, YKL http://ykl.kirjastot.fi/ , HKLJ http://hklj.kirjastot.fi/ .
Sanakirjojen luokituksesta YKL-järjestelmässä:
- jos kyseessä on yleinen monikielinen sanakirja, niin se luokitetaan 87.038, tähän luokkaan tulevat myös julkaisun kielestä riippumatta...
Tänään kirjastonhoitajan vaikein tehtävä on vastata tähän kysymykseen, koska eri kirjastossa on erilaisia tehtäviä ja samassakin kirjastossa teemme erilaisia töitä. Samakin työ on toiselle tosi helppoa ja toisen mielestä ihan kaikkein vaikeinta. Joten ei ole yhtään oikeata tai väärää vastausta. Tässä pari ehdotusta:
miten saada työaika riittämään, kerätä vinkkauskirjat ja ehtiä vielä niitä lukemaan sekä tehdä niistä mielenkiintoiset vinkit
ymmärtää asiakkaan kysymys eli mitä hän oikeastaan tarkoittaa kysymyksellään. Joskus joutuu tekemään paljonkin tarkentavia kysymyksiä.
Saada rahat riittämään, kun tilataan uusia kirjoja, lehtiä ja muuta lainattavaa/luettavaa kirjastoon
Joskus on vaikea arvioida kirjoja tilatessa, että kuinka...
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Suomennokset ovat ilmestyneet samassa järjestyksessä kuin alkuperäisetkin, mutta useasta suomennoksesta on ilmestynyt uusia painoksia myöhempinä vuosina. Alla on luettelo Anna Janssonin aikuisten dekkareista ilmestymisvuosineen. Luettelo on peräisin palvelun aiemmasta vastauksesta vuodelta 2013 (https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4780f3f1-b…). Siihen on lisätty vuonna 2014 suomennettu Tuhopolttaja:
Stum sitter guden, 2000 suomennos Vaitelias jumala 2002
Alla de stillsamma döda, 2001 suomennos Kalpeat ja kuolleet 2003
Må döden sova, 2002 suomennos Loputon uni 2004
Silverkronan, 2003 suomennos Hopealantti 2005
Drömmar ur snö, 2004 suomennos Jäljet lumessa 2006
Svart fjäril, 2005
Främmande fågel, 2006 suomennos...
5 markan setelit painettiin v. 1963 ja niiden käyttö laillisina maksuvälineinä lakkautettiin 1.1.1994 ks. http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/markat/Pages/markkaset… Olet siis hyvinkin voinut maksaa pienenä näillä seteleillä, mikäli niitä on ollut tallessa. Suurimmaksi osaksi 5 markan kolikko lienee kuitenkin jo korvannut tuohon aikaan setelit.
