Tutkimalla pääkaupunkiseudun kokoelmia osoitteessa www.libplussa.fi esim. asiasanoilla ruokaperinne ja Karjala voit löytää useita teoksia, joita voit tarpeen tullen tilata lähimpään kirjastoon.
Netistä löytyi myös pari sultsinaohjetta:
http://www.wsoy.fi/koulu/kotitalous/hyvaapataa/ruokaohje/joulukuu.htm
http://www.onego.ru/win/pages/keitto/piirat_f.htm
Mielestäni ei ole mitään tyhmää siinä, jos puhutaan syömisestä ja siinä yhteydessä kertoo, miten itse nauttii blinit - tai mitä muuta tahansa. Syömiseen liittyvät asiat kiinnostavat ihmisiä ja joskus sitä sanoo ääneen sellaista, josta joku toinen saa mielenkiintoisen idean. Mikäs sen mukavampaa?
Sen sijaan minusta olisi vähän tyhmää ruveta väittämään, että makuasioissa on vain yksi totuus. Jos joku toinen syö blininsä smetanan ja suolakurkun kera, hän on aivan yhtä "oikeassa" kuin se, joka valitsee täytteeksi jotain muuta. Usein perinteiset yhdistelmät ovat melko onnistuneita, siksi ne ovatkin jääneet käyttöön. Mutta mikään ei estä kokeilemasta makuja. Itse esimerkiksi valmistin vastikään uunissa haudutettua turskanfilettä, jonka olin...
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset...
Kyseiset Kainuun sanomat löytyvät meiltä sekä mikrofilmeinä että lehtimuodossa sidottuina vuosikertoina. Tietojen tallentaminen niistä ei valitettavasti onnistu missään muodossa, mutta kopioita niistä on mahdollista ottaa.
Mikrofilmihuoneeseen voi varata ajan soittamalla pääkirjaston neuvontaan, puh. 08-6155 2423, tällöin pääsee lukemaan lehtiä silloin kuin haluaa. Ruuhkaa noilla laitteilla ei tosin viime aikoina ole juuri ollut. Sidottujen vuosikertojen lukemiseen ei ajanvarausta tarvitse vaan niitä voi lukea kirjaston aukioloaikoina.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista kaupunginkirjaston musiikkiosastolla ja tallennus tapahtuu DVD-levylle. Asiakas voi varata ajan digitointiin joko musiikkiosastolla käydessään
tai puhelimitse...
Punaisen ristin sivuilta löysin vinkin, että peittoja on tehty jo 30 vuotta. https://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avust…
Ihan tarkkaa alkamisaikaa en saanut selville.
Jos joku on ollut mukana jo 1980-luvulla, hän voisi kommentoida.
Nämä tänä vuonna ilmestyneet voisivat olla mukavia keskivertokaksivuotiaalle:
Kristiina Louhi: Tomppa ja tohtori Korva
Cousins: Maisa tutkii ja touhuaa
Hill: Puppe käy paloasemalla
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Raija Uosikkinen suunnitteli 1978–1983 valmistetut vuosittaiset joululautaset. Tutkin kuitenkin netin myynti-ilmoituksia, ja havaitsin että myös vuosien 1984 –1989 joululautasissa on Uosikkisen signeeraus.
Lähde:
Helsingin Sanomat 15.1.2004 https://www.hs.fi/muistot/art-2000002625944.html
Etsimäsi kirja näyttäisi olevan Kirsti Mannisen Suuri tipujahti (1995). Kirja sisältää myös tarinan Pietarin ja Petronellan uudet seikkailut. Kirjaa on muutama kappale Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. joten voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei
Epävirallista lippua käytettiin ensimmäisen kerran
"Maakunnassa oli epä -
virallisesti käytetty 1922
laulujuhlilta alkaen Ruot-
sin lipun värien mukaista
poikittain jaettua sinikel -
tasinistä lippua."
Lähde: Pohjoismaat_Baltia_PA.pdf (hamina.fi)
Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut tällaista romaania. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mielenterveyspotilaiden kuntoutumisesta avohoidossa löytyy sekä kirjallisuutta että aikakauslehtiartikkeleita. Aivan suoraan työhönne liittyvää aineistoa, jossa asiaa tarkasteltaisiin potilaan näkökulmasta, sen sijaan on vaikea löytää. Toisaalta teidän kannattaa kahlata aineistoa läpi hyödyllisten lähdeviitteiden ja vinkkien toivossa.
Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy tiedot mm. seuraavista teoksista:
1) Leppänen, Jorma: "Mistä eheyttä mielen maisemiin? : tutkimus psykiatristen pitkäaikaispotilaiden selviytymisestä avohoidosta Kajaanissa." 1997. ISBN 951-800-243-6.
2) Nikkonen, Merja: "Piiriltä siviiliin : etnografinen tutkimus hoitamisesta psykiatristen pitkäaikaispotilaiden avohoitovalmennuksessa ja...
Tässä olisi muutama vaihtoehto.
Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri-sarja
Richard Scarryn kuvakirjat
Sinikka & Tiina Nopola: Heinähattu ja vilttitossu -sarja
Dav Pilkey: Kapteeni Kalsari -sarja
Elias & Agnes Våhlund: Käsikirja supersankareille -sarja
Alex Milway: Hotelli Flamingo -sarja
Miina Supinen & Anni Nykänen: Rosmariini-sarja
Alex Smith: Kaarle-sarja (helppolukuinen)
Sinun kannattaa tutustua teoksiin Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa (Erkki Wessman, Pertti Huusari, Veikko Lintinen, Pilot-kustannus, 2004) ja Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset Suomessa (koonnut Harry Halén, Yliopistopaino, 2010).Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi:Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset SuomessaKronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset SuomessaMainitsemastasi lehtiartikkelista en löydä tietoja, mutta on hyvin mahdollista, että näiden Kronstadtin kapinaa käsittelevien teosten lähdeluettelosta löytyy myös muuta mielenkiintoista aiheesta.
Olaus Magnus Gothus: Pohjoisten kansojen historia: Suomea koskevat kuvaukset löytyy Espoossa Leppävaaran, Kirjasto Omenan, Haukilahden ja Viherlaakson kirjastoissa.
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus löytyy Espoossa Kirjasto Omenan ja Kivenlahden kirjastoissa sekä Tapiolan kirjaston keskusvarastossa.
Tarkistakaa ajantasaiset saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä osoitteesta http://www.helmet.fi
Hyviä tiedonlähteitä maahanmuutosta löytyy eri virastojen internet-sivuilta. EU:n kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa, mutta hänen täytyy kuitenkin rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta.
Yleistä tietoa maahanmuutosta, Suomi.fi -portaali: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/maahan-_ja_maasta…
Tietoa maahanmuuton periaatteista ja käytännöistä Suomessa, Maahanmuuttovirasto: http://www.migri.fi/netcomm/?language=FI
Tietoa työskentelystä Suomessa (eri kielillä), Työ- ja elinkeinotoimisto: http://www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/02_ulkom_suomessa/index…
Sosiaaliturva, Kela: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007105418HS?OpenDocument
Oleskeluoikeuden rekisteröiminen,...
Sähköisen eräpäivämuistutuksen lainojen erääntymisestä saat milloin tahansa kirjastosta. Ota mukaan kirjastokorttisi ja jokin, millä voit todistaa henkilöllisyytesi (ajokortti, passi, henkilötodistus). Saat saman tien oikeuden eräpäivämuistutukseen.
Muistathan jatkossa ilmoittaa kirjastoon, jos sähköpostiosoitteesi vaihtuu. Pidä myös huolta, että sähköpostilaatikkosi ei ole täynnä eikä roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Hei!
Esimerkiksi http://www.okariino.fi/tarinativoli sivustolta voisi löytyä hyviä vinkkejä lastenkirjoista.
Toinen hyvä sivusto, jossa on vinkkejä hieman vanhemmille on http://www.sivupiiri.fi/
Voit lainata Hollolan kirjoja, jos sinulla on kirjastokortti Lastu-kirjastoon, Lastuun kuuluvat kirjastot luetellaan täällä http://www.lastukirjastot.fi/hollola. Jos sinulla ei ole korttia, voit pyytää sellaisen kirjastossa käydessäsi. Mukana on oltava henkilötodistus, http://www.lastukirjastot.fi/kirjastokortti .
Helsingin kirjastojen Enter ry:n opastuspaikat löydätte esimerkiksi alla olevasta linkistä Enter ry:n sivuille. Kannattaa muistaa, että opastusta on myös muualla kuin kirjastoissa. Kirjastojen opastuksiin pitää varata aika. Ajanvarauksen voi tehdä soittamalla suoraan kirjastoon.
Enter ry:n opastuspaikat https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/#token-2377769
https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/
Digitalkkarit opastavat mm. Kallion, Itäkeskuksen, Kannelmäen, Rikhardinkadun, Lauttasaaren, Pasilan ja Vallilan kirjastoissa. Digitalkkarit ovat datanomiopiskelijoita, jotka suorittavat harjoittelua kirjastoissa. Digitalkkarin yksilöopastuksista voi kysyä lisää suoraan ko. kirjastoista. Myös ajan voi varata...
