Varmasti monetkin seikat, mutta yksi lienee se, että Suomen koulujen erot ovat pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Antero Malinin kasvatustieteen väitöskirjan (School Differences and Inequities in Educational Outcomes. PISA 2000 Results of Reading Literacy in Finland) mukaan oppilaiden lukutaidolla mitaten Suomen koulujen erot ovat pienet. Vain 8 % kouluista on keskitason alapuolella ja yhtä harva selvästi sen yläpuolella. Lisätietoja väitöskirjasta löytyy Opetusministeriön verkkolehdestä:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/2909/vaitostutkimus.html
Opetusministeriön sivuilta löytyy paljon tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mistä kertomuksesta voisi olla kyse.Tunnistaisikohan joku verkkotietopalvelun lukijoista kyseisen kertomuksen.
Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
Kirjaston säännöissä sanotaan, että kadonneista kirjoista peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva niteen hinta, kuitenkin vähintään 17 e aikuisten aineistosta ja 9 e lasten aineistosta.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. nämä kirjat, joiden aiheena on lukemisen vaikutus lasten kehitykseen:
Laulajainen, Leena, Sanan taika (2009), 141 s.
Kirjassa käsitellään mm. lastenkirjallisuuden, erityisesti satujen, merkitystä lapsen lukutaidon, tunne-elämän ja kokonaispersoonallisuuden kehityksessä.
Karvonen, Pirkko, Yhdessä : leiki, liiku ja lue lapsesi kanssa (2009), 61 s.
Opaskirja on suunnattu vanhemmuuden tueksi etenkin niille perheille, joiden lapsilla on suurempi riski oppimisvaikeuksiin myöhemmällä iällä. Opaskirjan tarkoituksena on tarjota käytännön vinkkejä ja esimerkkejä tukemaan lapsen kokonaiskehitystä erityisesti kielen ja motoriikan osa-alueilla.
Karvonen, Pirkko, Tarinan kertojat : iloa ja leikkiä...
Kuluttaja-lehti on testannut vuonna 2007 (lehden numerossa 5, s. 17-19) proteiinipatukoita. Lehti testasi 12 patukkaa, mutta selvitti vain niiden hiilihydraattimäärän, ei pelkkiä sokereita. Testin mukaan patukoiden hiilihydraattimäärät sataa grammaa kohden vaihtelivat 23:sta 61:een.
Mtv:n Kevyesti testattu -blogi testasi viisi proteiinipatukkaa. Niissä oli sokereita 2-28 grammaa 100 grammaa kohden:
http://blogit.mtv.fi/kevyestitestattu/2013/05/03/patukat-syynissa/
Sokereiden määrä patukkaa kohden vaihtelee siis suuresti, eikä keskimääräinen määrä ehkä kerro kovin paljon.
Laskusi on varmaankin koulutehtävä. Apua sen ratkaisemiseen kannattaa kysyä opettajalta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy juuri sinun erikoisalaasi liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmistamme löytyy kuitenkin useita teoksia hakusanoilla koulutus ja laatu esim. teokset Oppimisen ja laadun kiasma (1998) ja Syrjäläinen, Arvioinnin avulla laatua kouluihin (1997). Olisikohan näistä apua?
Asiasanoilla laatu, mittaus, mittarit löytyy mm. teos Mittaamisen parantaminen (1999), jossa kerrotaan yleisesti laadun mittareista. Myös artikkelitietokanta Aleksista kannattaa etsiä samoilla hakusanoilla.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ...
Runot ja aforismit ovat jo kirjallisuudenlajina yleensä aika syvällisiä ja pohtivia. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolla esitellään Timo Salon toimittama Tiedeaforismikirja. Myös esittelystä voi lukea kirjan aforismeja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Pienten_lajien_maailmat_mita_aforismi_ti(130445)
Eeva Kilven uusi Sininen muistikirja (2019) sisältää kustantajan mukaan ajatuksia, päiväkirjamerkintöjä ja aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.
https://www.wsoy.fi/kirja/eeva-kilpi/sininen-muistikirja/9789510439432
Runot,...
Vuonna 1735. Boltonin tarkemmasta syntymäajasta ei ole varmaa tietoa, mutta hänet kastettiin vuonna 1735, erään lähteen mukaan kastepäivä oli 23.11.1735.
https://en.wikipedia.org/wiki/James_Bolton
https://www.first-nature.com/fungi/~biog-bolton.php
Elokuvan teosta löytyy viljalti kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Ehdotuksia Satakirjastojen kokoelmista esimerkiksi :
Lumet, Sidney: Elokuvan tekemisestä (2004)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa, Otos (2017)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Toinen osa, Leikkaus (2008)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas osa, Teos (2010)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (1990)
Lisää erikoistuneempaa kirjallisuutta aiheesta on mahdollista etsiä ja tilata kaukolainaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tai Aalto-yliopiston kokoelmista.
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta, vaikka kysyin apua kollegoiltakin. Kävin itsekin vielä läpi Risto Rasan kootut runot, mutta kyseistä runoa ei löytynyt.
Kollega ehdotti Elina Karjalaisen kirja Ensiaapinen (1991). S-kirjaimen kohdalla on runo Sininen sika sai siivet. Runo alkaa seuraavasti: "Sininen sika sai unessa siivet..."
Linkki kirjan tietoihin Helle-kirjastoissa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.35145?sid=4102831844
"Elonkirjasta" ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sen sijaan nuottikäsikirjoitus ilmeisesti on yhä olemassa. Asiasta puhutaan tämän aiemman sävellystä koskevan kysymyksen kommenttiketjussa:Kuka tietää "Elonkirja" sanoihin nuotit tai sävellyksen.
Hotelliluokituksesta löytyy tietoa kirjasta
Hotellivaraukset : majoitusala tutuksi / Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1977325__Shotellivaraukset…
Lisää tietoa kansaivälisistä hotellien luokitusjärjestelmistä löytyy esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.hotelstars.eu/en/ - HOTELSTARS.EU
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/Criteria_2010-201… - Luokitus, PDF
http://www.hotelstars.org/ - HOTREC
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/21_HOTREC_princip… - 21 HOTREC principles, PDF
Hei,
Kansalliskirjasto on digitoinut Savon Sanomia tähän mennessä vasta vuosilta 1907-1910, joten digitoitua lehteä ei valitettavasti ole vielä saatavana, mutta Savon Sanomia löytyy mikrofilmattuina vuodesta 1908 eteenpäin mm. Kuopion kaupunginkirjastosta, josta voi myös pyytää filmejä/kopioita kaukolainaksi. Tässä linkki kirjaston kaukopalveluun.
http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat
Nämä hahmot esiintyvät Topo Taviomaan kirjoittamassa ja Camilla Mickwitzin kuvittamassa satukirjassa Kapina Karhumaassa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1977). Topo Taviomaa on kirjailija Ilmari Ihalaisen salanimi.
