Harmaakarhuihin viitattiin aikoinaan adjektiivilla grisley. Sana voidaan tulkita kahdella tavalla. Nykyinen grizzly viittaa verbiin grizzle sen merkityksessä harmaantua. Harmaakarhun turkki on enimmäkseen ruskea, mutta varsinkin niskassa ja selässä on myös vaaleaa karvaa. Se näyttää ikään kuin osittain harmaantuneelta.
Toisen tulkinnan mukaan sana oli oikeastaan grisly eli kauhistuttava tai pelkoa herättävä. Tätä tulkintaa tukisi myös harmaakarhun tieteellinen nimi Ursus arctis horribilis, jolla viitattiin nimenomaan karhun luonteeseen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Grizzly_bear
https://www.nwf.org/Educational-Resources/Wildlife-Guide/Mammals/Grizzl…
https://en.wiktionary...
Tästä lento-onnettomuudesta löytyy aika niukasti kirjallisuutta, mutta tässä tulee joitakin vinkkejä:
Seppo Jylhän kirjassa "Siviili-ilmailun viimeiset lennot : 1927-1994" vuodesta 1995 löytyy artikkeli kyseisestä turmasta.
Suomen ilmailumuseolla järjestettiin 14.6.2005 Kaleva-seminaari. Tämän seminaarin ohjelma,luennoitsijat sekä mitä materiaalia, esim. dokumenttielokuvia on tehty tästä onnettomuudesta löytyy internetistä osoitteella
www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/tapauskaleva
Yhteenveto tästä seminaarista löytyy myös vuoden 2005 numero 5 "Siivet" lehden numerossa. Kopio tästä artikkelista on mahdollista saada Kirkkonummen kirjastosta.
Keijo Tahkokallio puuttuu useassakin kirjoituksessaan televisioon ja sen vaikutuksiin lapsen kehityksen kannalta, mutta yhtä kaikenkattavaa tutkimusta tästä tematiikasta en onnistunut hänen tuotannostaan löytämään. Tahkokallion ajattelu pohjautuu vahvasti Neil Postmanin teokseen The disappearance of childhood (1982), jossa Postman pyrkii kuvaamaan television vaikutusta lapsiin; Tahkokallio viittaa toistuvasti tähän tutkimukseen. Esimerkiksi kirjassa Mitä tehdä levottomille lapsille (WSOY 2003) Tahkokallio pohdiskelee televisiokysymystä Postmanin innoittamana otsikon "Kuvaruudun ihmeet" alla. Television vaikutusta tarkastellaan myös Tahkokallion kirjassa Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista (WSOY 2001...
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Hei!
Päijät-Hämeen alueen kirjastoista ei tätä CD-ROM:ia valitettavasti löydy. Muualta Suomesta löytyy Luther CD-ROM -niminen teos, joka todennäköisesti sisältää tarvitsemaasi tietoa. Se voidaan tilata sinulle halutessasi kaukolainaksi viiden euron hintaan.
1950-luvun hittejä ja hittilistoja löytyy mm. Juha Lassilan kirjasta "Mitä Suomi soittaa" ja Jake Nymanin teoksesta "Onnenpäivät" (osa 1). Joel Whitburnilla on monta teosta aiheesta, mm. "Billboard #1s 1950s-1991". Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) voit katsoa lisää hittilistoja esim. käyttämällä asiasanoja "äänitteet" ja "hitit".
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-...
Lauri Pohjanpään runo Muurahaisen neuvo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän runoja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja teoksessa Pohjanpää Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (2002).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voitte tarkistaa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Musiikkitieteilijä Tina Frühauf kirjoittaa EBSCO:n blogissa että vaikka musiikkia on opetettu ja omaksuttu erilaisin järjestelmin jo paljon aiemmin menneisyydessä, varsinaisena omana alanaan musiikin opetus ja oppiminen on tullut tunnetuksi vasta myöhäismodernista ajanjaksosta eteenpäin. Musiikkipedagogian oppiaine sen sijaan kehittyi järjestäytyneeksi muodokseen niinkin myöhään kuin 1900-luvulla. Ainakin virallisemman määritelmänsä mukaan voi musiikkipedagogeja siis sanoa olleen olemassa viime vuosisadalta lähtien.
Lähde: https://www.ebsco.com/blogs/ebscopost/what-music-pedagogy-universality-…
Vuonna 1997, jolloin Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki, Mikkelissä oli 32 847 asukasta. Lisäksi Mikkelin maalaiskunnassa asukkaita oli 11 980 (Tilastokeskus).
Hei!Ketsiia on todennäköisesti muunnelma Ketsia nimestä. Se ei ole suomalainen nimi, vaan heprealainen nimi, joka esiintyy Raamatussa. Se tarkoittaa Kassiapuuta/Kassiakanelia (Cinnamomum aromaticum, syn. Cinnamomum cassia) eli kiinankaneli, mutta voi viitata myös "aromaattinen" tai "tuoksuva".Ketsia on Jobin toinen tytär Raamatun Vanhan testamentin mukaan, joka tunnettiin kauneudestaan.
Tarkoitat ehkä Suomalaisia pientaloja -CD:tä.
Tuotetietoa: Suomalaisia pientaloja -CD esittelee kuuden suomalaisen talovalmistajan suosittuja omakotitaloja. Ohjelmalla pääset vapaasti kulkemaan 3D-mallinnetuissa taloissa ja niiden ympäristössä. Kirjastoilla on CD:n lainausoikeus asiakkaille.
Tätä CD:tä ei vielä ole kirjastoissa, koska tuote on niin uusi. Oletettavasti lähitulevaisuudessa tulee kirjastoihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on tarjolla 3, Lordin cd:tä/ I huvudstadsregionens allmänna bibliotek finns det 3 Lordi-cd:n: 788.332 The arockalypse / Lordi/Sony BMG Finland, p2006/Kansiliitteessä on laulujen sanat.
788.332 The monsterican dream [limited edition] / Lordi
Julktiedot [S.l.] : BMG Finland, p2004
1 CD-äänilevy (46 min 8 sek) + DVD-levy ja esiteliite
788.332 Get heavy / Lordi/Helsinki] : BMG Finland, p2002/CD on kopiosuojattu, sitä voi kuitenkin soittaa tietokoneen CD-ROM-asemalla levyn sisältämän ohjelman avulla. - Laulujen sanat tekstilipukkeessa.
Uudenkaupungin kirjasto on perustettu v. 1861.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?id=470&startdepth=292
Uudenkaupungin kirjastotalokin vanha rakennus, alunperin kouluksi valmistunut puurakennus vuodelta 1854, jota laajennettiin nykyiseen kokoonsa v. 1901.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?theme=&startdepth=292&id=469
Hei!
Valitettavasti vastausta ei voi antaa tietosuojasyistä. Tässä nimipalvelun tilastoa Saaga-nimestä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei!
Kyseinen runo on alunperin englantilainen lastenloru Solomon Grundy. Sen on kirjannut muistiin John Orchard Halliwell ja se on julkaistu vuonna 1842. (https://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_Grundy)
Löysin lorulle suomennoksen Alice Munron novellikokoelmasta Hyvän naisen rakkaus, novellista Muutoksen aika s. 298-299.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1420144
Muita kokoelmia ei valitettavasti ainakaan vielä tullut vastaan.
Suomen keskiaikaisista kivikirkoista ja niiden rakentamisesta löytyy tietoa sekä internetistä (esimerkiksi hakusanoilla keskiaikaiset kivikirkot) että kirjoista. Sinnikkäistä etsinnöistä huolimatta vastausta juuri tähän kysymykseesi tiilipäätykuvioiden tarkoituksellisesta tai satunnaisesta epäsymmetrisestä asettelusta ei löytynyt.
Kehottaisinkin kääntymään tässä kysymyksessä Museoviraston arkisto- ja tietopalveluiden puoleen, ohessa linkki:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/asiakaspalvelu
Seuraavissa kirjoissa on runsaasti tietoa keskiaikaisten suomalaisten kivikirkkojen arkkitehtuurista ja koristelusta. Nämä kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista.
Markus Hiekkanen; Suomen kivikirkot keskiajalla, Otava, 2003
Markus Hiekkanen; Suomen...
