Ikävä kyllä kysymykseesi ei oikein löytynyt tietoa. Parnass-lehdessä nro 2:2009 on artikkeli Författarmuseer i samhället: Ibsenmuseet och Strindbergsmuseet inför vägväl. Ibsenmuseon nettiosoite on ibsen(at)norskfolkemuseum.no, ehkä siellä osataan neuvoa sinua kysymyksessäsi. Heillä on myös englanninkielinen sivusto. Mikäli haluat lukea lehtiartikkelin, lehti on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Ruotsin kansalliskirjaston sivuilta (http://libris.kb.se/hitlist?f=ext&q=tit%3a(ett+dockhem)+f%C3%B6rf%3aibs…) löytyy ruotsinkielisiä käännöksiä 7 varmaa ja 3 sellaista, joista ei saanut selvää, ovatko eri käännöksiä vai eri laitoksia vanhemmista käännöksistä, ja yksi radioversio, joka voitaneen laskea omaksi käännökseksi. Yksi näistä...
Tullin sivuilla kerrotaan, että yksityishenkilö saa vastaanottaa valmisteverotta omaa käyttöään varten toisen yksityishenkilön toisesta EU-maasta satunnaisesti hänelle lahjaksi lähettämiä tupakkatuotteita ja alkoholijuomia rajoitetusti. Oluen kohdalla enimmäismäärä on 15 litraa. Jos lahjalähetys ylittää tämän, vastaanottaja on velvollinen maksamaan määrärajat ylittävistä määristä valmisteveron. EU:n ulkopuolelta tulevia lähetyksiä koskevat eri määräykset.
Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä Tulliin (http://www.tulli.fi/fi/yhteystiedot/index.jsp).
Yleistä tietoa ulkomailta lähetetyistä lahjoista: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/
Alkoholia ja tupakkaa koskevat rajoitukset: http://www.tulli.fi/fi/...
Kirjastot.fi:n sivustolla (https://www.kirjastot.fi/) on aika kattava musiikki-osasto, joka saattaa olla hyödyllinen. Sieltä löytyy eri musiikkipalveluja, joihin kannattaa tutustua. Yksi niistä on musiikkikirjastot.fi (https://www.musiikkikirjastot.fi/). Linkki löytyy myös kirjastot.fi:n kotisivun musiikki-välilehdestä.
Musiikkikirjasto.fi:n sivulla on ”Kuuntele musiikkia”-välilehti. Jos avaat sen, löydät vielä toisen linkin ”Nuotteja netistä, äänitteitä verkosta”(tässä on suora linkki: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-ja-aanitteet/) Sieltä löytyy lista tietokannoista, joissa on saatavilla muun muassa pdf-muodossa olevia nuotteja. Eli kannattaa tutustua näihin.
Toki voit myös etsiä tiettyä...
Ehkäpä löydät mieluista kuunneltavaa esimerkiksi seuraavilta säveltäjiltä: Ludovico Einaudi, Yann Tiersen, Yiruma, Max Richter. Myös Michael Nyman ja Philip Glass ovat säveltäneet musiikkia, joka voisi kiinnostaa sinua. Molemmat ovat säveltäneet esimerkiksi elokuvamusiikkia. Tässä muutama levyvinkki:
Einaudi, Ludovico: In a time lapse
Tiersen, Yann: "Pour Amelie" : piano music
Yiruma: River flows in you
Richter, Max: Solo piano music
Cochrane, Lynda: The English patient : and other arthouse classics
Uakti: Aguas da Amazonia / music composed by Philip Glass
Capuçon, Renaud (viulu): Cinema
Hope, Daniel (viulu): Spheres
Hauser, Stjepan (sello): Classic
Benedetti, Nicola (viulu): The silver violin
Näihin levyihin tai sävellyksiin...
Mekään emme tunnistaneet laulua. Vastaavanlaisia laulunpätkiä löytyi netistä, mutta niissä ei ollut mainintaa laulun nimestä tai tekijästä.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vanhojen rahojen arvoita saa tietoja alan yrityksiltä esim https://www.kultakolikko.fi/harvinaiset-rahat/ tai alan yhdistyksiltä Suomen numismaatikkoliitto http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua tai sen esittäjää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta ja/tai sen esittäjästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kollikissojen maaliskuu tuntui tutulta runolta, mutta vaikka muutaman naisen voimin sitä etsimme, piilossa pysyi. Tutkimme mm. Viidan, Pohjanpään, Rainon, Haavion (Mustapään), Mannerin ja Juvosen runokirjoja ja lastenruno- sekä muita kokoelmia ja vielä laulukirjoja. Mutta Tuulia Ahon Kissaparka kertoo aiheesta, voisiko se olla etsimänne?
Kirjastoilla ei ole yleistä teoskappaleiden valmistusoikeutta, jonka nojalla tällaisen kopion voisi valmistaa. Tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus tehdä valokopiota sellaisista artikkeleista, joista asiakkaat tulevat joka tapauksessa kysymään. Lain tarkoitus on, että näitä kopioita annetaan kirjaston asiakkaille.
Toisaalta voidaan kysyä, täyttääkö verkkouutinen aina suojattavan teoksen tunnusmerkit. Jos verkkouutinen on luonteeltaan faktoja kertova sisältämättä omaperäistä luovaa osuutta, se ei saa tekijänoikeuden suojaa lainkaan ja sen voi vapaasti kopioida. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, koska joku on aina tekstin kirjoittanut eli uutisen tehnyt ja Suomessa vain oikeusistuin voi määritellä, milloin ns....
Syöpään parannuskeinon keksineitä kosmoksen muukalaisia tavataan ainakin Octavia E. Butlerin kirjassa Aamunkoitto (Kirjayhtymä, 1990). Olisikohan tämä ehkä kaivattu tieteisromaani?
Haettaessa asiasanoilla sosiaaliset ongelmat, ympäristönsuojelu, löytyivät seuraavat teokset aiheeseesi:
Gaia - elävä maapallo: tunne vastuusi huomisen maailmasta, 1990 ; Kansainvälinen vastuumme: Suomen malli, Rooman klubin Suomen komitea, 1995; Maailman tilan kootut selitykset/ Olli Tammilehto, Helsinki, 1998; Kolmas vallankumous : kohti kestävämpää maailmaa / Paul Harrison, Helsinki, 1997; Kestävyyden mitta: Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000 / Ulla Rosenström ja Marika Palosaari, Helsinki 2000. Seuraavat artikkelit liittyvät myös aiheeseesi:Renko, Tellervo : Kestävä kehitys elämäntavaksi, Natura. - Helsinki, 35,1998, 2, s. 9-11 ja Tennberg, Monica: Suojella vaiko ottaa hyödyt? Kide. - Lapin yliopiston tiedotuslehti,...
Helmet-kirjastoista hakusanoilla Helsinki ja teollistuminen löytyivät seuraavat teokset, joista voisi saada tietoa:
Kadonneen kaupungin jäljillä : teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä = Tracing the lost city : industrial transformations in the historical heart of Helsinki / Anja Kervanto Nevanlinna
Teollisuuden vuosisata 1890-1990 : Teollisuusvakuutus ja sen edeltäjäyhtiöt 100 vuotta / Markku Kuisma
Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle / Heikki Waris
Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutustua kirjasarjaan nimeltä Helsingin kaupungin historia. Teoksia voi varata Helmet.fi:n kautta.
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä puolestaan...
Kuvassa näyttäisi olevan täkänä.
Kuvaaihe on hyvin samanlainen kuin Vinhelmillä myynnissä olevassa täkänässä. https://www.vinhelmi.fi/tuote/takana-3/
Kenties he osaisivat kertoa tekijän ja mallin ajankohdan?
Suomen käsityön museo saattaisi tietää tästä täkänästä tarkemmin. https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta
Täältä löydät listan kirjastoista, joissa on mahdollista digitoida VHS-kasetti DVD-levylle: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Jyväskylän kaupunginkirjastossakin on digitointitila, mutta sen VHS-DVD-digintointi on valitettavasti tällä hetkellä poissa käytöstä. VHS-kasetin digitointi on Jyväskylän kaupunginkirjastossa mahdollista muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle.
Linkki Jyväskylän kirjaston digitointitilan ohjeisiin ja varauskalenteriin: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…;
Terhokodin verkkosivuilla kerrotaan heidän historiastaan näin:
"Suomessa Lääkintöhallitus julkaisi vuonna 1982 ensimmäiset terminaalihoidon ohjeet. Terminaalihoito käsitteenä vaihtui kuitenkin jo alkuvaiheessa saattohoitoon, Hospice toimintamallia osuvammin kuvaten. Lääkintöhallituksen, syöpäjärjestöjen ja oppilaitosten edustajat tekivät opintomatkan Lontooseen vuonna 1982. Osallistujat tekivät matkalta muistion, jossa he suosittelivat terminaalihoitokokeilun aloittamista Suomessa erillisen säätiön ylläpitämänä. Tampereella perustettiin Pirkanmaan hoitokotisäätiö vuoden 1984 lopussa ja Helsingissä perustettiin TERHO-säätiö syksyllä 1985. TERHO-säätiön säännöt vahvistettiin 10.10.1985. Pirkanmaan hoitokoti aloitti...
Museoviraston Korjauskortiston "Tulisijat" ISSN 1236-4517(saatavilla pdf-dokumenttina http://www.nba.fi/tiedostot/f3bc248f.pdf , s. 8 viitattu 23.2.09) kertoo kaakelipintojen korjaamisesta seuraavaa:
"Kaakelien lohkeamia voidaan korjata kipsillä, josta voi tehdä kokonaisen kaakelinkin puuttuvan tilalle. Puuttuva 'kaakeli' voidaan tehdä joko täyttämällä valmiiksimuurattua pintaa kipsillä tai valaen uusi kaakeli kipsistä ehjän kaakelin mukaan kipsistä tehtyyn muottiin. Kipsikaakeli hiotaan, käsitellään vernissalla ja maalataan öljyväreillä tarkoin samanlaiseksi kuin muutkin kaakelit. Maalipinnan kuivuttua pinta lakataan kiiltäväksi. Rikkoutuneet kaakelit voidaan liimata sopivalla värittömällä ja vedenkestävällä liimalla."
Yllä oleva...
Anteeksi, että vastaus tulee näin myöhään. Tietokannat eivät ole olleet käytössä, siitä viive. Varsinaista pro gradu -tutkimusta en löytänyt tietokannoista kyläyhdistystoiminnasta.
Tässä kuitenkin pari tutkimusta aiheeseen liittyen:
HYYRYLÄINEN, Torsti: Toiminnan aika ; tutkimus suomalaisesta kylätoiminnasta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 1994. (Kuuluu Oulun yliopiston kirjaston kokoelmaan, molemmat kappaleet tällä hetkellä lainassa)
MÄENPÄÄ, Toivo: Toimintatutkimus paikallisyhteisön aktivoijana: asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon. Suunnittelumaantieteen yhdistys, 1987. (Turun yliopisto). (Kuuluu Oulun yliopiston kokoelmaan, jossa tällä hetkellä paikalla.)
Tiedustelut Oulun yliopiston kirjasto puh. 5533501 tai 5533502
Helsingin kaupunginarkistossa, www.hel2.fi/Tietokeskus, on osoiterekisteri, johon on tallennettu helsinkiläisten osoitteet vuodesta 1907 lähtien. Rekisterissä on sukunimen mukainen hakemisto, joten Amandan osoitteet Helsingissä selviävät todennäköisesti siitä. Ammattihakemistoista, puhelinluetteloista ja osoitekalentereista saattaa myös olla apua.
Lapualla apteekkarina toiminut John Wahander mainitaan Finlands apotekare -matrikkelissa vuodelta 1895. Hänen vaimonsa nimi on Aina Lovisa Holmlund. Suomen sukututkimusseuran HISKI-tietokannasta, www.genealogia.fi, he löytyvät Lapuan seurakunnasta. Matrikkeleita on parasta hakea Kansallisarkistosta tai Suomen sukututkimusseuran kirjastosta. Lääkintöhalituksen myöntämät apteekkiluvut on...
Hei!
Helmet-kirjastojen käsikirjastoista löytyy luokasta 811 Niklas Bengtssonin teos "Kirjallisuuspalkinnot Suomessa". Se on vuodelta 2003 ja sisältänee tietoa myös 1970-luvun kirjallisuuspalkintojen saajista. Ko. palkintohan on esim. Eino Leino-palkinto, jota on jaettu jo vuodesta 1956. Oheisesta linkistä näet 70-luvun palkitut. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Leinon_palkinto.
Myös Mikael Agricola-palkintoa on jaettu vuodesta 1957. Linkki palkittuihin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista löytyy internetistä tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/
Kai Laitisen teoksesta Suomen kirjallisuuden historia (sijaitsee...
