Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneita? Niiden varausaika vaihtelee puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Osalla koneista on kahden tunnin käyttöaika. Ajanvarauksen kautta voit valita Valitse varausaika -painikkeesta ne kirjastot, joissa on kahden tunnin koneita. Kirjaston valittuasi voit valita sopivan koneen. Tai voit kysyä kahden tunnin koneita suoraan sopivasta kirjastosta.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=search
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Valsen efter Jamt-Lof on ruotsalainen kansansävelmä, jonka nimeä ei ole suomennettu. ”Jamt Lof” eli ”Jämt Olle” on pelimanni Jämt Olof Ersson, jonka mukaan valssi on nimetty. http://www.stefanlinden.se/S/L/PB/huvudtext_PB_ORSA.html
Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi on käännetty venäjäksi nimellä God zajca (Год зайца : роман / Арто Паасилинна ; перевод с финского Ильи Урецкого, 2006). Teos löytyy lukuisista Suomen kirjastoista, myös oman alueesi kirjastoverkosta.
Paasilinnan romaania Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija ei valitettavasti ole käännetty venäjäksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Romanttisia kirjoja (jotkut niistä samalla myös humoristisia) ovat esimerkiksi:
Mero, Nina. Englantilainen romanssi
Keyes, Marian. Aikalisä (ja muita hänen kirjoja)
Santopolo, Jill. Valo jonka kadotimme ja Kun sanat eivät riitä
Moyes, Jojo. Elä rohkeasti (ja muita hänen kirjoja)
Martin-Lugand, Agnes. Huolet pois, elämä on helppoa
Eberlen, Kate. Miss you
Vaara, Amanda. Majatalo Villa Venla -sarja
Huumoria löytyy mm seuraavista:
Karhunen, Anna. Kaverin puolesta kyselen (perustuu podcastiin)
Tervo, Kati. Rapsuta minua ja muita kirjoituksia
Kyrö, Tuomas. Mielensäpahoittaja-kirjat
Härkönen, Anna-Leena. Ihan ystävänä sanon
Hanhiniemi, Pauli. Kaukopuhelu
Waris, Helena. Nuorgamin vettä
Fantasiakirjallisuutta ovat esim.:
Kuusenoksa. Anu....
Irc-galleria kertoo sivuillaan näin: "Tämä on yksi Suomen suurimmista ja tunnetuimmista nuorten aikuisten sosiaalisista nettiyhteisöistä, jossa on yli 450 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja jopa 12 miljoonaa kuvaa. Käyttäjiemme keski-ikä on 29 vuotta. Kävijöitä kuukaudessa 100 000." https://irc-galleria.net/
Koronan seurauksena Irc-gallerian käyttö on lisääntynyt uutisoi M&M. https://www.marmai.fi/uutiset/koronan-seuraus-irc-gallerian-kayttajamaara-kaantyi-kasvuun-pelkasta-nostalgisoinnista-ei-ole-kyse/8b0d4bec-e51e-4b6b-b63d-6e5aaa67c0e3
Voit toivoa kirjoja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan verkkokirjastomme kautta (vaasankirjasto.finna.fi)
Verkkokirjaston etusivulla näkyy ylhäällä erilaisia vaihtoehtoja, joista voi valita. Klikkaamalla Osallistu-vaihtoehtoa löydät Tee hankinta-ehdotus -kohdan. Klikkamalla sitä esille tulee lomake, jonka voit täyttää ja lähettää kirjastoon.
Voit myös käydä kirjastossa paikan päällä esittämässä hankintatoiveesi.
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Balladi Imatra-immestä" sisältyy myös nuottiin "Vanhaa ja uutta" (Musiikki Fazer, 1978; FM06170-5). Nuotissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja laulun sanat. Samuli Saarelan toimittamassa nuotissa "Kaksikymmentä laulua Imatrasta" (2015) on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kaunehin kai oli Karjalassa hän".
Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Suomeksi ei amiraali Nelsonista kokonaista elämäkertaa löytynyt. Eero Ekmanin teoksessa Sankareita, valtiomiehiä, kruunupäitä (1991) käsitellään Nelsonia yhden luvun verran. Englanniksi löytyvät pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista mm. seuraavat teokset :
EDGINGTON, Harry : Nelson : the hero..and the lover. 1981.
HATTERSLEY,Roy : Nelson. 1974.
GRABSKY, Phil : The great commanders : Alexander, Caesar, Nelson, Napoleon...1993. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helsingin yliopiston kirjaston http://www.lib.helsinki.fi/ kokoelmista löytyvät esim. COLEMAN, Terry : Nelson : the man and the legend. 2001.
VINCENT, Edgar : Nelson : love and fame. 2003....
On olemassa monenlaisia apuvälineitä, jotka auttavat sinua uusien kirjojen pariin. Tiettyjä kirjoja on kuitenkin vaikea suositella, koska et ole kertonut esimerkiksi ikääsi. Harry Potterit ja Narniat kuuluvat fantasiakirjallisuuteen, joka on varsin laaja alue ja jota lukevat sekä aikuiset että lapset. Fantasiasta on koottu muutamia kirjallisuusluetteloita, joihin kannattaa tutustua: "Mielikuvituksen rajaton riemu - bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen" (Niklas Bengtsson), "Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa - lasten ja nuorten satu- ja fantasiakertomuksia ja romaaneja" (Kerttu Manninen), "Fantasiaa nuorille" (Ulla-Orvokki Turunen), "Mielikuvituksen mestarit - 13 unohdettua fantastia" (Jari Koponen)ja "Ulkomaisia...
Suomenkielisistä kirjailijoista ainakin Armas J. Pullalla on useissa kirjoissaan suomen kielen joukossa mm. ranskankielisiä lauseita. Tällaisia ovat ainakin Eipäs tyrkitä sankaria, Ja me olimme komeetan pyrstö ja Ei markiisi syö perunoita. Pullan kirjassa Jees, hapankaalia, senor: jutelma sotatoveruudesta on useammankielisiä tekstinpätkiä, mm. espanjaa ja saksaa. Hänen laajasta tuotannostaan löytyy varmasti vielä muitakin. Uudemmista kirjoista ainakin Kjell Westön ruotsinkielisessä, suomeksi käännetyssä romaanissa Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran) on erikielisiä tekstinpätkiä, mm. ranskaa.
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Fjodor Dostojevskista on suomeksi julkaistu Kaj Kauhasen suomentamana Henri Troyatin ranskaksi kirjoittama elämäkerta Dostojevski (alk. Dostoievsky)Suoraan suomeksi julkaistua elämäkertaa Dostojevskista ei Finna-tietokannasta löytynyt.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Pigge Lunk on suomeksi Pontus Pii ja siitä kerrotaan kirjassa Pontus Pii: sukkelan siilin seikkailut, joka löytyy ainakin täältä Seinäjoen kirjastosta.
Kurre Smackia sen sijaan ei löytynyt suomeksi. Soiteltiin myös Vaasaan ja Pietarsaareen, eikä sielläkään tiedetty. Todennäköisesti sitä ei ole suomennettu ollenkaan. Alla kuitenkin luettelo niistä ruotsinkielisistä kirjoista, joissa Kurre Smack esiintyy.
Kurre Smack lär sig klockan, 1962
Sverige runt med Kurre Smack, 1962
Stort och smått med Kurre Smack, 1963
Året runt med Kurre Smack, 1963
Jorden runt med Kurre Smack, 1964
Kurre Smack och alla husdjuren, 1964
Terveisin,
Hanna Kotila Seinäjoen kirjastosta
Ainakin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa näyttää starttaavan taas 2017 uusi tradenomin verkko-opintokokonaisuus.
https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Liiketalouden-ala/tradenomi-monimuoto/
Tässä joitain teoksia ja lehtiartikkeleita, joita löysin:
Hatanpää, Kari : Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995), Kotimaisia kertojia 2 (1998), Löytöretki lapsuuteen (1988), Karjalainen, Elina : Isän tyttö (1999), Karjalainen, Elina : Ihmisen ääni (1976)
Lehtiartikkeleita : Suomen kuvalehti 22/1997, Anna 41/1997.
Voit tutustua esimerkiksi kuntalain kommentaariin:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994203604006250
Uskoisin, että teoksesta löytyy vastaus moniin kysymyksiin.
Kunnan kokousmuisti -kirjassa on kuvattu päätöksenteko- ja kokousmenettelyt:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994164734006250
Kuntaliitto on julkaissut Kuntapäättäjän käsikirjan, tämän voi varmaan saada jostakin lainaksikin:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/509512-kuntapaattajan-kokousk…
Toivottavasti näillä pääsee alkuun!
Ystävällisin terveisin,
Friedrich Höderliniltä ei löydy Schicksalslied-nimistä runoa. Kyse on varmaankin runosta Hyperions Schicksalslied, jonka nimi on suomeksi Hyperionin kohtalolaulu. Runon ovat suomentaneet sekä Uuno Kailas, Aarni Kouta että Aale Tynni.
Uuno Kailaan suomennos sisältyy teoksiin Kaunis Saksa : sarja saksalaista lyriikkaa (1924, s. 14 - 15) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (1930, s. 431 - 432).
http://www.statistik-bw.de/Hoelderlin/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aarni Koudan suomennos löytyy täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=Hyperions+Sch…
Hölderlinillä on myös runo Das Schicksal, mutta sitä ei...
