Helsingin asemakaavasuunnitelmista eri aikakausilta löydät tietoa mm. Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta (toim. Olof Stenius, 1969) tai moniosaisesta Helsingin kaupungin historia -teoksesta, jonka osassa 3:1 (1950) esimerkiksi kerrotaan J.A. Ehrenströmin asemakaavasuunnitelmasta vuodelta 1812. Arvelen sinun tarkoittavan tätä kysymyksessäsi. Nämä teokset ovat luettavissa tai lainattavissa kirjastoissamme, saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Seitsemän veljestä löytyy useampanakin julkaisuna. SKS:n Seitsemän veljestä, https://7veljesta.finlit.fi/, Gutenbergin Seitsemän veljestä, https://www.gutenberg.org/ebooks/11940
Kajava, Viljo: Ei kukaan ole voittaja. Hki Otava 1962. Runo löytyy myös kokoelmasta Kajava, Viljo; Tuuli, valo, meri. Runoja vuosilta 1935 - 1982. Hki Otava 1984.
Suoranaisesti kauneudenhoidon historiaan liittyviä videoita ei löytynyt. Kleopatraan ja antiikin Egyptiin liittyviä historiallisia elokuvia on kirjastoissa vhs-videoina:
ANTONIUS & KLEOPATRA
TELEVISIONÄYTELMÄ
Esitys: ROYAL SHAKESPEARE COMPANY
FINNKINO [JAKAJA], [1998]
CLEOPATRA
20TH CENTURY FOX HOME ENTERTAINMENT
FINNKINO [JAKAJA], [1996]
EGYPTI, LAHJA SIVILISAATIOLLE
OSA : TUTANKHAMON, RAMSES II, CLEOPATRA : VIISITUHATTA VUOTTA EGYPTIN HISTORIAA = EGYPT, A GIFT TO CIVILIZATION
HELSINKI : BACKLUND, 1993
Atiikin Roomaan liityviä historiallinen elokuva on:
SPARTACUS / directed by Stanley Kubrick
CIC video, 1991
ja tietovideo:
MUINAINEN ROOMA
1991
Tuorein pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannassa oleva Frans Emil Sillanpäästä kertova varsinainen elämäkerta tai muistelmateos näyttäisi olevan Panu Rajalan kirjoittama Korkea päivä ja ehtoo: F.E. Sillanpää vuosina 1931-1964, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Vuonna 2003 on ilmestynyt Erkki Reenpään teos Vaeltava lokikirja: kirjailijoista ja matkoistani, jossa F.E. Sillanpää on vain yksi useista käsitellyistä kirjailijoista. Panu Rajala on julkaissut myös teokset Siljan synty: F.E. Sillanpää vuosina 1923-1931 (1988) sekä F.E. Sillanpää vuosina 1888-1923 (1983). Teosten saatavuuden voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Kahdessa Tee itse -lehdessä on tällainen ohje: 6 grilliä itse tehtäviksi (Tee itse 2003, nro 8, s. 21-31) ja Nuotiopaikka lähellä luontoa (Tee itse 2003, nro 12, s. 28-33).
Kirjoista emme ohjetta onnistuneet löytämään.
Netin kautta löytyy video nuotiopaikan rakentamisesta. Se on alunperin televisiosta nelosen Huvila ja huussi -ohjelmasta:
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288473716421.html
Tarkekirjoituksella (tai foneettisella kirjoituksella tai foneettisella transkriptiolla) eli ääntämisen tarkasti osoittavalla kirjoitusjärjestelmällä on julkaistu jonkin verran kirjoja. Yhtään suomenkielistä tällä tavoin kirjoitettua kirjaa en onnistunut löytämään. Englanniksi on julkaistu ainakin Lewis Carrollin Alice's adventures in Wonderland. Alla tiedot:
Alice's adventures in Wonderland / Carroll Lewis (Evertype, 2014)
Pala kirjasta on luettavissa verkossa:
http://www.evertype.com/books/alice-en-fonipa.html
Joitakin kiinankielisiä kirjoja löytyi myös. Listaa kirjoista ei löytynyt. Tarkekirjoitettujen kirjojen etsiminen on vaikeaa: asiasanalla tarkekirjoitus tai englanniksi phonetic transcription löytyi lähinnä vain kirjallisuutta,...
Taistelusta ei näyttäisi olevan kovin laajoja kuvauksia. Heikki Kuujo kirjoittaa teoksessaan Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana (Helsinki 1963) vuosiin 1613-1614 viitaten että ”tiedot sodan tästä vaiheesta ovat vähäiset, eikä edes näiden sotatoimien ajoitus ole kaikilta kohdin selvä.” Kuujon kuvaus kahakasta on melko suppea, mutta teoksissa joihin hän viittaa saattaisi olla enemmän tietoa:
Leinonen, Antti: Vuosien 1609-1617 sodan maininkeja Karjalassa. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja II-III, s. 7-19.
Näsi, Valde: Ristlahden taistelun muistomerkkihankeesta. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja I, s. 71-77.
Waaranen, Johan E.: Handlingar upplysande Finlands historia under Gustaf II Adolfs tid: 1, 1611-1614....
Arkistojen portti -sivuston mukaan kuntakokouksilla ja kunnanvaltuustoilla oli paljon yhteisiä tehtäviä. Ehkäpä siksi kuntakokouksen jäsenkin on liitetty kunnanvaltuutettujen ryhmään.
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kuntakokoukset_ja_kunnanvaltuustot
Helmet-kirjastojen musiikkikokoelmasta löytyy useita levytyksiä ja nuotinnoksia kaikista teoksista. Voit selata näitä linkeistä. Kun löydät haluamasi version, paina varaus, kirjaudu sisään ja valitse kirjasto, josta haluat noutaa varauksesi.
Fantasie impromptu: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tImpromptut%2C+piano%2C+op66%2C+cis-molli+%2F+Chopin%2C+Fr{u00E9}d{u00E9}ric/timpromptut+piano+op66+cis+molli/1%2C12%2C96%2CB/exact&FF=timpromptut+piano+op66+cis+molli+chopin+frederic&1%2C77%2C
The Lark: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28zavoronok%29%20a%3A…
Kimalaisen lento: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tSkazka+o+Tsare+Saltane.+Poljot+{u0161}melja+%2F+Rimski-Korsakov%2C+...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kasvit ovat samannäköisiä, mutta eri sukuisia.
Kolibrinmaljan tieteellinen nimi on Lophospermum ja se kuuluu putkilokasveihin. Linkki Lajit.fi
Vaulan Asarina ja kuuluu ratamokasveihin. Linkki Wikipedia
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Toimistolehteä 2001 vuosikerta, mutta jostain syystä vuoden 2002 numeroita kirjasto ei ole saanut. Selvittelemme asiaa. 2001 vuoden Toimistolehti löytyy pääkirjastosta kolmannesta kerroksesta - lehtiä ei lainata, mutta kopioita toki voi ottaa.
Toimistolehti vaihtui vuoden 2003 jälkeen Portaali-lehdeksi, http://www.portaalilehti.fi/ . (Toim. huom. 4.3.2008)
Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannan mukaan Pellervo-lehtien 1990-luvun alusta olevia numeroita löytyy Joensuun pääkirjaston käsikirjastosta, luokka on 67.051. Niitä voi lukea siellä, ne eivät ole lainattavissa. Kirjastosta löytyy myös kopiokone.
Lisätietoja saa kaupunginkirjaston Internet-sivuilta, http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html tai soittamalla kirjastoon, käsikirjasto, neuvonta: 267 6241 (lehtisali, neuvonta: 267 6240).
Lakimies numero 6 vuodelta 2003 on Tikkurilan kirjastossa. HelMetistä ei voi hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan. Lehtien numeroita voi etsiä valitsemalla ensin osakokoelma lehdet (ei koko aineisto) ja kirjoittamalla lehden nimen. Klikkaamalla lehden nimeä pääsee lehden numeroihin.
Aikataulut ovat voimassa syksystä 2017 lähtien eli ajat ovat ne, jotka ovat painetussa aikataulussa lukuunottamatta Kalasataman aikaa, joka on tiistaisin klo 19.05-20.00. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Nyt joulukuussa ja vuodenvaihteessa on poikkeuspäiviä, jolloin eivät autot kulje: 5.-6.12, 24.-26.12. ja 31.12.-1.1.
Kirjastoautolla on myös Facebooki-sivut, joista löytyy postaus, jos auto on läsnä erityistapahtumissa, https://www.facebook.com/kirjastoauto.Helsinki/
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Hei,opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, sillä ne on helppo erottaa sanoista. Äänteistä, kirjainten nimiä sekä muotoja harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen, runojen ja tarinoiden avulla. Äänteitä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan, miltä ne suussa tuntuvat. Helpointa on kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvia äänteitä. Lopuksi harjoitellaan piirtämään äännettä vastaava kirjain. Äänteitä opeteltaessa huomioidaan, että L-kirjain lausutaan "L", eikä eikä esimerkiksi "äl". Oppiminen jatkuu äänteiden yhdistämisellä tavuiksi, joka on lukemaan oppimisen välivaihe. Tavujen tunnistamista voidaan harjoitella taputtamalla. Lopuksi tavuja yhdistetään sanoiksi liukumalla äänteistä seuraavaan. Lisätietoa saat esimerkiksi täältä: LukiMat ....
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
