Itäkeskuksen kirjastoon tulee kaksi vironkielistä lehteä, Eesti ekspress ja Eesti naine.
Itäkeskuksen lehtikokoelma on hyvin laaja, joten listaa siitä ei kannata tehdä. Voit tarkastella Itäkeskuksen lehtivalikoimaa Helmet-haulla, kun kirjoitat Helmet-hakuun hakusanan lehti ja valitset hakutulossivun vasemmassa laidassa olevista rajoittimista sijaintikirjastoksi Itäkeskuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina...
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
En löytänyt tähän suoraa vastausta suomenkielisistä lähteistä, mutta nestemäisen pyykinpesuaineen käyttöä ruokailuvälineiden puhdistamiseksi ei ainakaan yleisesti suositella. Asiasta löytyy jonkin verran tietoa esimerkiksi Googlesta hakemalla englanniksi, tosin monesti enemmän tai vähemmän kaupallista yhteistyötä tekevien sivustojen ja pesuainemerkkien sivuilta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä asiasta: pyykinpesuaineen käyttäminen ruokailuvälineiden puhdistamiseen ei ole suositeltavaa. Vaikka molempien pesuaineiden ainesosaluetteloissa on samankaltaisuuksia ja ruokailuvälineet varmasti puhdistuvat pyykinpesuaineellakin, liittyy etenkin jatkuvaan käyttöön riskejä. Pyykinpesuaineissa on usein hajusteita, optisia kirkasteita ym....
Kustannusosakeyhtiö Tammesta kerrottiin, että Harry Potter ja Feeniksin kilta ilmestyy äänikirjana vuonna 2008, keväällä tai syksyllä. Tarkempaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Asiaa voi kysellä myöhemmin kustantamosta.
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa on ainoastaan Ebsco-tietokanta, josta voi hakea vieraskielistä aineistoa.
Ebsco on käytettävissä kirjaston koneilta ja sisältää myös kokotekstiartikkeleita.
Netissä on lukuisa joukko ilmaisia artikkelitietokantoja esim.
- PubMed http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?otool=ifikuplib
- Eric http://www.kirjasto.jypoly.fi/kirjasto/Tiedonhaku/Ohjeet/eric.htm
- Ingenta - http://www.ingentaconnect.com/
- Looksmartin ilmaispalvelu FindArticles http://findarticles.com/p/advanced?tb=art
Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastossa on paljon aiheeseen sopivia tietokantoja, joten kannattaa huomioida myös ne.
http://www.oamk.fi/kirjasto/elektroniset_aineistot/tietokannat_aakkosit…
Esimerkiksi näistä kannattaisi...
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaksi nuottijulkaisua, joissa on Kesäinen häävalssi -kappaleen nuotit. Ne ovat Lauluja rakkaudesta ja Love: kun katsoit minuun. Teosten saatavuuden voit tarkistaa täältä: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Serkkola, Ari: Somalia: taival suvun ja valtion varjossa. Sosiaali- ja terveysministeriö 1992,
Alitolppa-Niitamo, Anne: Somalipakolaiset Helsingissä. Sosiaali- ja terveysministeriö 1994
(jonkin verran asiaa klaanijärjestelmästä),
Aallas, Esa: Somalishokki. Suomen pakolaisapu 1991 (sivuilla 54-57 on lyhyesti kerrottu somalien
perinteisistä tavoista)
Teoksesta: Islamin porteilla. KY 1992 löytyy tietoja islamilaisesta kulttuurista yleensä.
Hei,
tässä joitain vinkkejä:
Kuningatar Viktoria
Elisabeth I
Katariina Suuri
Katarina di Medici
Maria Stuart
Marie Curie
Helen Keller
Frida Kahlo
Jos vielä haluat etsiä lisää vinkkejä suosittelen Päivi Setälän kirjoja "Keskiajan nainen" ja "Renessanssin nainen", joista varmasti on apua.
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Hei!
Etsimäsi runo näyttäisi olevan nimeltä Morgon. Sen alkusanat ovat:
"När morgonens sol genom rutan smyger".
Keskivaiheella on kirjoittamasi säe hieman eri muodossa:
"ty dagen är du,
och ljuset är du,
solen är du,
och våren är du,
och hela det vackra, vackra,
väntande livet är du!"
Runo on kokoelmasta UrMOLN, 1922
Valitettavasti käännöstä ei löytynyt. Käytin apuneuvona Lahden runotietokantaa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Karin Boyelta ei ole suomeksi käännettyä kokoelmaa. Yksittäisiä runoja on antologioissa ja lehdissä. Tätä kyseistä runoa en löytänyt.
Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214.
Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde."
https://archive.org/details/correspondance02flauuoft
Turun kaupunginkirjastossa sinun on mahdollista lukea mikrofilminlukulaitteella Helsingin Sanomia kyseisiltä ajoilta. Sinun täytyy pyytää kyseisten vuosien Helsingin Sanomien mikrofilmit varastosta ja varata samalla mikrofilminlukulaite. Voit tehdä tämän paikan päällä pääkirjaston tieto-osastolla tai puhelimitse (02-2620629 tai 02-2620630). Filmit noudetaan seuraavaksi arkipäiväksi. Mikäli tarvitset opastusta lukulaitteen käytössä, mainitse asia varatessasi aikaa.
Ainakin kahdessa lehtiarvostelussa on käsitelty Jari järvelän Lentäjän poikaa:
E-S 2000-01-28, Kirja-arv.
Suomen kuvalehti 1999, Kirja-arv., nro 43, sivu 82-83
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää....
Hei,
Tällä hetkellä ei ole löytynyt monologia tai muuta teosta, joka loppuisi sanoihin "Miksi minä päästin sen pojan lähtemään?". Kysymäsi teksi on voinut olla joko jostakin painetusta tekstistä tai sitten esittäjän kirjoittama. Mainitsithan, että esittäjä harrasti myös kirjottamista.
Voit palata myöhemmin asiaan uudelleen, jos haluat.
Arja
USA:n ja Neuvostoliiton välinen jääkiekko-ottelu pelattiin ja näytettiin Helsingin Sanomien (22.2.1980) ohjelmatietojen mukaan Suomessa n. klo 23.55-02.30.
Aivan kuvan kaltaisen liivin ohjetta en onnistunut löytämään. Tässä muutama muu:
Novita: https://www.novitaknits.com/fi/naisen-virkattu-liivi-novita-pikkusisko-…
Drops Design: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4232&cid=11
Kokonaisista paloista liivin voi sommitella itse. Isoäidinneliön perusohje löytyy esim. Novitalta: https://1588670.167.directo.fi/@Bin/1265741446aee17f8c63c52ab97e30e5/16…
Indica ja japonica ovat viljelysriisin eri alalajeja. Niitä kasvatetaan eri maantieteellisillä alueilla, joihin nimet viittaavat.
Indica-lajikkeita kasvatetaan pääasiassa subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla Intiassa, Pakistanissa, Filippiineillä, Kiinan eteläosissa ja Afrikassa. Niiden katsotaan olevan lähtöisin Intian alueelta.
Japonica- tai sinica-lajikkeet menestyvät lauhkeassa ilmastossa ja vuoristoisimmalla alueilla. Niitä on kasvatettu ennen kaikkea Japanissa, Koreassa ja Kiinan pohjoisosissa. Niiden alkuperä on Kiinassa, Jangtsejoen suistossa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oryza_sativa_subsp._indica
https://www.majordifferences.com/2013/11/...
