Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Kirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa. Kaukolainaksi ei tilata teosta, joka on seudun kirjastoissa, mutta on juuri nyt lainassa.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä henkilö, jolla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Pyynnön voi tehdä pääkaupunkiseudulla internetin kautta tai jättää kirjallisen pyynnön mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
Lisää kaukopalvelusta kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/forms/...
Suomeksi kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Venäjäksi se on Kansalliskirjaston Slavica-kokoelmassa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Valitettavasti palstamme kautta ei kysymykseesi ole löytynyt vastausta. Kysymys Alexei Apostolista: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71cdc77f-ba7c-4c9…
Kannattaa kysyä asiaa vielä Helsingin kitaraseurasta http://www.kitaraseura.fi/tietoja/
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www....
Etsimäsi Hannu Salakan (1955 - 2003) nimeämätön runo, joka alkaa rivillä "Jos kesällä asiat olisivat hyvin..." julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 kokoelmassa Niin joudun kauas tulevaisuuteen (Otava).
Runoteos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Helmet-haulla voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Saat runon sähköpostiisi.
Salakka, Hannu: Niin joudun kauas tulevaisuuteen (1989, Otava).
https://finna.fi
Peda.net-kouluverkossa on tietoa ravinnon valkuaisaineista eli proteiineista ja myös typen kiertokulun merkityksestä niihin:
https://peda.net/forssa/perusopetus/kuhala/oppiaineet2/kemia/oppikirjat…
Tähän Mariskan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy Musescoren nuotin lisäksi sivuja, joilla on kappaleen soinnut, esimerkiksihttps://chordu.com/chords-tabs-min%C3%A4-liityin-sinuun-id_b4TkT_aO5wwhttps://chordify.net/chords/mina-liityin-sinuun-mariska-topic Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tähän tarvitaan pätevämpää neuvojaa. Kysyisin apua joko pinsseihin erikoistuneilta kauppiailta tai keräilijöiltä. Esim. KKalleria tai Systeemi.net.Itse löysin vain yhden umk-lyhenteen 1920-luvulta. Se oli Uudenmaanläänin maanmittauskonttori. Linkki sivustolle.Toivottavasti asiantuntijoilla on pätevämpi vastaus tarjolla.
Etsimäänne teosta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista sekä Museoviraston kirjaston kokoelmista. Ongelmana on se, että niitä ei anneta kotilainaan. Tällaisessa tapauksessa lähikirjasto voi tiedustella, saako teoksia lainattua niin, että niitä käytäisiin lukemassa paikallisessa kirjastossa (eli ei siis lainattaisi kotiin).
Uudistuneessa PIKI-verkkokirjastossa varauksen tekoon Hakutulos-näytöltä pääsee klikkaamalla kirjan nimeä (tai kansikuvaa, jos sellainen on näkyvissä kirjan nimen vasemmalla puolella). Näin päästään Teostiedot-näytölle, josta tarvittava 'Varaa'-painike löytyy.
Seppo Leinon salanimellä "Soile Noppe" säveltämä ja Aappo I. Piipon sanoittama "Kultainen harmonikka" on levytetty moneen kertaan, mutta ainoa julkaistu nuotti sisältyy Seppo Leinon toimittamaan kokoelmaan "Harmonikkakerhojen parhaat 1" (Hellasedition 1994). Nuotti löytyy ainakin Kauniaisten kokoemasta, mutta luettelointitiedon perusteella ei näyttäisi siltä, että tässäkään julkaisussa on sanoja. Asia varmistuu ottamalla yhteyttä Kauniaisiin (09-505 6403, kirjasto@kauniainen.fi) tai lainaamalla nuotti (pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1036239~S9*fin). Netistäkään ei sanoja tunnu löytyvän, useimmat videoklipitkin ovat tekstittömiä harmonikkaversioita. Hätätilassa sanat saa äänitteeltä kuuntelemalla ja sanat paperille...
Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Emme löytäneet varmaa tietoa asiasta, mutta veikkaisimme Carl Orffin sävellystä "Carmina Burana". Sitä on käytetty usein erilaisten tv-ohjelmien ja mainosten taustamusiikkina. Voit itse tarkistaa asian Youtuben kautta osoitteessa http://www.youtube.com . Youtubesta löytyy lukuisia versioita kyseisestä kappaleesta.
Toinen epätodennäköisempi mahdollisuus voisi olla Beethovenin 9. sinfonian loppuosa "Oodi ilolle". Sävellys löytyy Youtubesta hakusanalla "An die freude".
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
Pallolaajennus.
"Ahtautuneen verisuonen laajentaminen sen sisään viedyn laajentavan pallon avulla tai avoin muovausleikkaus käyttäen laajennuspaikkaa, usein yhdistettynä stentin asettamiseen."
Lääketieteen termit.2002
Cajanderin suomennos löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Kysymäsi kohta kuuluu tuossa Cajanderin suomennoksessa näin:
Kuin tylsää, kurjaa, tympeää ja tyhjää
Tään mailman kaikki toimi minust’ on!
Hyi! hyi! Se ruokoton on kasvitarha,
Mi siementyyppi; runsaat rikkaruohot
Sen höystäin peittää. Niiksikö on tullut!
Siihen, ettei tietokone toimi, voi olla todella monenlaisia syitä. Näin vähäisillä tiedoilla on aika mahdotonta neuvoa mitään tarkempaa. Kannattaa silti ainakin tarkistaa, että tietokoneessa ovat johdot kiinni ja sähköjohto kiinni pistorasiassa. Monissa tietokoneissa on myös erillinen virtakytkin, joten on syytä tarkistaa myös, ettei se ole suljettuna.
