Joulutarinoita ja -runoja löytyy helmet-kirjastoista runsaasti myös aikuisille. Tässä muutamia vinkkejä:
Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittaneet Rudy de Casseres, Raimo Salomaa (WSOY, 2016)
Hauskaa joulua : vanhoja joulukertomuksia / toim. Juri Nummelin (Turbator, 2012)
Ihanaa joulua / toim. Seija Mannila (Kirjapaja, 2020)
Taatan joulu / F. E. Sillanpää ; toim. Panu Rajala (Otava, 1986)
Betlehemin tähti : joulukertomuksia läheltä ja kaukaa / Anita Laakso (Raamatunkäännösinsituutti, 2007)
Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf (WSOY, 1986)
Rauhallisia hetkiä / toimittanut Tiina Laaninen (KIrjapaja, 2013) runot, aforismit
Tonttufilosofiaa, Eli miten vanhakin nyt nuortuu / Leena Hietamies (Kirjapaja, 2014)...
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan...
Jatkosota alkoi Neuvostoliiton hyökättyä Suomea vastaan 22. kesäkuuta 1941 kello 6.05 aamulla, jolloin Neuvostoliitto aloitti tykistötulituksen Hangon tukikohdasta suomalaisiin kohteisiin saaristossa ja mantereella sekä lentoiskut suomalaisia laivoja vastaan merellä [1].Varsinaiset sotatoimet päättyivät 4.–5. syyskuuta 1944 [2]. Kuitenkin lopullisesti Jatkosota loppui Suomen ja Neuvostoliiton Moskovassa allekirjoittamaan välirauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944 [3].Mauno Jokipii: Jatkosodan synty; 1987; s. 585 & 559Hietanen, Silvo ym.: Kansakunta sodassa, 3. osa Kuilun yli; 1992; s. 106https://ruotuvaki.fi/-/jatkosodan-alkamisesta-tasan-80-vuotta
Kyse on ilmeisesti Tuntemattoman sotilaan henkilöistä.
Hietanen kaatui kesällä 1944.
Koskela kaatui kesällä 1944.
Lahtinen kaatui keväällä 1942.
Lehto ampui itsensä syksyllä 1941.
Riitaoja kaatui syksyllä 1941.
Korsumäki kaatui syksyllä 1941.
Alokas Hauhia kaatui asemasotavaiheessa.
Täydennysmies Asumaniemi kaatui kesällä 1944.
Viirilä ammuttiin kesällä 1944.
Mäkilä kaatui kesällä 1944.
Täydennysmies Korpela kaatui kesällä 1944
Kuvauksesi sopisi Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjoihin. Ensimmäisessä kirjassa, Onnelin ja Annelin talo, kaksi pientä, vähän perheidensä unohtamaa tyttöä ostaa talon, joka on kuin suunniteltu kahdelle pienelle tytölle olkihattuineen, undulaatteineen ja ruusukukkaisine makuuhuoneineen. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1966, toinen, Onnelin ja Annelin talvi 1968, Onneli, Anneli ja orpolapset ilmestyi 1971 ja viimeinen Onneli, Anneli ja nukutuskello 1984.
Kirjat löytyvät kirjastoista. Onnelista ja Annelista ja kirjailija Kurenniemestä saat tietoja vaikkapa Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika –tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Laita osoitteeksi www.vaasa.fi/kirjasto ja valitse aukeavalta sivulta Venny- verkkokirjasto. Hae hakuehdoilla kirjaa ja jos tulokseksi tulee Kirjastossa, tarkista missä klikkaa vielä sitä niin näet, missä kirjastossa teos on paikalla. Mikäli tulokseksi tulee Lainassa, voit klikata sitä ja laittaa itsellesi varauksen. Mikäli teet varauksen, muistathan valita noutopaikan valikosta.
Hämeen Sanomat vuodelta 2009 on sidottuna vuosikertana Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa. Voit pyytää hakemaan osan II (maalis-huhtikuun lehdet) luettavaksi lehtisaliin yläkerran infopisteestä.
Hämeen Sanomien verkkoarkistossa on www.hameensanomat.fi-nettisivuilla julkaistut artikkelit vuodesta 2004 saakka. Verkkoarkistosta voi hakea artikkeleita hakusanan avulla tai julkaisupäivän mukaan. Verkkoarkiston käyttö on maksullinen palvelu, ks. http://www.hameensanomat.fi/verkkoarkisto
Hankimme mahdollisesti ko. dvd:n kokoelmiimme edellyttäen, että saamme siihen oikeudet. Hankintaehdotuksista kerrotaan helmet.fi-sivuilla seuraavaa :
Otamme mielellämme vastaan hankintaehdotuksia verkossa. Voit myös kertoa hankintatoiveesi kirjaston henkilökunnalle. Kaikkia hankintaehdotuksia emme voi toteuttaa. Yhdessä voimme kuitenkin huolehtia siitä, että kirjaston kokoelma on mahdollisimman kattava. Ennen kuin teet ehdotuksen, tarkista HelMet-hausta, onko toivomasi teos jo jossakin kirjastossa. Huomaa, että teoksesta riippuen hankintaprosessi saattaa kestää kuukausia.
DVD voidaan hankkia kirjastoon vain, jos taho, joka hallitsee DVD:n tekijänoikeudet, on myöntänyt sille kirjastojen tarvitsemat lainausoikeudet.
Tässä linkki...
Espanjan matkaoppaiden lisäksi - niitä ei tässä yhteydessä kannata ruveta luettelemaan - suosittelisin teosta Maailman nähtävyydet, osa 1, s. 189-220 (WSOY 1979). Hyödyllinen olisi varmaan myös amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin jo v. 1832 julkaisema matkakirja Alhambra, joka on viimeksi ilmestynyt suomeksi v. 1990.
Kuvauksesi perusteella etsimäsi teos voisi olla Veera Salmen nuortenkirja Kaunis ilma kuolla (Otava 2020). Teos kertoo sijaiskodissa asuvasta Leosta, joka ajautuu jatkuvasti hankaluuksiin, ja marokkolaistaustaisesta Israsta, jolla ei ole oikein ketään. Nuoret tapaavat ja lähtevät roadtripille luvatta ottamallaan autolla. Tässä linkki kustantajan sivuille: https://otava.fi/kirjat/kaunis-ilma-kuolla/.
Kyseinen 1.7 ei ole EU:n virallinen liputuspäivä. Joten valistunut arvaus on, että suruliputuksella on muistettu jotain juuri kuollutta europarlamentaarikkoa tai korkeaa virkamiestä.
Asiaa voi tiedustella Euroopan parlamentista
https://www.europarl.europa.eu/forms/fi/ask-ep
TRANSILVANIASTA (aikaisemmin TRANSSILVANIA) on tietoa suomenkielisenä
mm. tänä vuonna (2002) ilmestyneessä RISTO KARIN hakuteoksesessa
HISTORIAN ABC osassa 5 sivuilla 415-417.
Lisäksi Transilvaniasta on kaksi teosta:
MIKKO SAVOLAINEN: TRANSILVANIA. 1990.
OSMO LAMPINEN: Romanian unkarilaiset. 1989.
Maakuntakirjastojen yhteisessä tietokannassa MANDAssa on 17 viitettä
Transilvaniasta, joista 9 kpl suomenkielisiin kirjoihin , näistä viittausta mm
kaunokirjallisiin teoksiin,esim. kansansatukokoelmaan, runoantologiaan.
Manda-viitteiden joukossa muun muassa ruotsinkielinen käännös
Raymond T. McNally: Vem är Dracula. Verkligheten bakom myten
( Englanninkielinen alkuteos In search of Dracula. A true history
of dracula and vampire legends...
Isak Julinin kirjapaino sijaitsi vuonna 1918, kuten arvelitkin, Tampereella Hämeenkatu 29:ssä. Samalla tontilla sijaitsi hänen kirjakauppansa. Hämeenkatu 31:een hän rakennutti elokuvateatterin. Isak Julin myi yrityksensä vuoden 1918 lopulla.
(Lähteet: Nurmi: Isak Julinin kirjankustannustoiminta Tampereella, Tammerkoski 1957, s. 125-126; Raevuori: Tampereen kauppaseura ja sen miehiä, s. 462-466)
Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
Kirjastonhoitajien tervehtimisessä pätevät samat tavalliset käytöstavat kuin kaikkien muidenkin. Kirjastonhoitajan voi yleensä odottaa vastaavan tervehdyksiin kohteliaasti ja jos mahdollista suunilleen samassa tyylilajissa jota asiakas käyttää.
Esimerkiksi Asianajotoimisto Jarkko Pulkkisella on tällainen maksuton neuvontapalvelu, jossa vastauksen saa sähköpostiin.
http://www.jplaki.fi/kysy_asianajajalta.html
Myös muita lakiasioiden neuvontaan liittyviä sivustoja löytyy Makupalat-linkkihakemistosta:
http://www.makupalat.fi/k/12886%2B10629%2B30049/hae?kissa=114169
Varmaankin ensimmäinen lähde olisi Sotasurmaprojektin sivusto
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Sivuilta löytyy myös tietoja asiaa koskevista arkistolähteistä.
Kirjallisuutta:
Paavolainen, Jaakko
Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 1 : Punainen terrori. - Tammi, 1966
Paavolainen, Jaakko
Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 3 : Valkoinen terrori. - Tammi, 1968
Paavolainen, Jaakko
Vankileirit Suomessa 1918. - Tammi, 1971
Roselius, Aapo
Amatöörien sota : rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. - Valtioneuvoston kanslia, 2006
Roselius, Aapo
I bödlarnas fotspår : massavrättningar och terror i finska inbördeskriget 1918. - Leopard, 2009
Roselius, Alpo
Teloittajien jäljillä : valkoisten väkivalta Suomen...
Hallituksen esitykseen 43/2016 sisältyy numerotietoa perheenyhdistämisestä.
2.1.5
Perheenyhdistäminen lukuina
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_43+2016.aspx#PerusteluOsaYleisetPerustelut
Maahanmuuttovirasto Migrin sivuilla tietoa perheenyhdistämisestä, sieltä voi myös kysyä lisätietoa.
http://migri.fi/perheenjasenelle
