Soteuudistus.fi-sivustolla kerrotaan, että hyvinvointialueiden rahoitus perustuu ensivaiheessa pääosin valtion rahoitukseen ja osin maksutuloihin. Samalla sivustolla kerrotaan, että "Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.
Rahoituksen siirto toteutetaan vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotetaan valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta...
Löysin kirjan, jonka kirjoittaja Raija Nieminen lähti miehensä kanssa St. Lucian saarelle Karibialle. Voisiko olla kyse hänestä? Tuon kirjan nimi on Äänetön saari 1985. Sitä ei löydy kuin muutamasta kirjastosta suomeksi. En kuitenkaan löydä toista muistelmateosta, ainoastaan runoteoksen Aika ei pysähdy iloon eikä suruun.
Papua-Uusi-Guinealle sijoittuvat Sinikka Saaren muistelmat Suuren päällikön tytär 1986. Saari on ollut lähetystyöntekijä. En kuitenkaan löydä hänenkään kirjoittamanaan toista muistelmateosta.
Yksinäisen matkailijan muistelmia on kirjoittanut Kyllikki Villa useammassa teoksessa, mutta teokset ovat tuoreempia.
Tunnistaisiko joku lukijamme kirjat?
Hei,Pennsylvanian osavaltion yliopiston arkeologi Dean R. Snow on tutkinut luolamaalauksien käden kuvia Euroopassa, erityisesti Ranskan ja Espanjan alueella. Hän havaitsi, että suurin osa, noin kolme neljännestä, maalauksista oli naisten tekemiä. Hän perusti tutkimuksensa siihen huomioon, että naisten nimetön ja etusormi ovat useimmiten yhtä pitkiä, miehillä nimetön on keskimäärin taas pidempi kuin etusormi. Lähteet:Käsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisiaKäsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisia | YleWere the First Artists Mostly Women?Were the First Artists Mostly Women? (nationalgeographic.com)
Kyseessä on Eila Kivikk'ahon runo Tyyntä kokoelmasta Venelaulu (1952).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1343122?sid=5312005275https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-vuonna-mahtaa-olla-julkaistu?languag…Hakupalvelu Finnasta löytyy paljon tietoja runoista niiden alkusäkeen perusteella.https://finna.fi/
Artikkelitietokanta Aleksi antaa asiasanalla savustus aiheesta muutaman viitteen.
Kalansavustusuuni vanhaan tapaan. Metsästys ja kalastus 1996, nro 7, sivut 30-31;
Hidassavustus ikivanha säilöntämenetelmä. Erä 1995, nro 7, sivut 83-85;
Kylmää savua ilman tulta. Erä 1995, nro 7, sivut 78-82;
Savupömpeli sopii sekä kylmä- että kuumasavustamiseen. Kalamies 1995, nro 1, sivu 15
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät Erä- sekä Metsästys ja kalastus -lehteä. Kalamies -lehteä ei enää vuodelta 1995 säilytetä kaupunginkirjastossa, mutta sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston maatalouskirjastosta, osoite Viikinkaari 11 A puh. 708 58028
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy kirja Kostiainen Rauno, Kalan savustus...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Oheiselta sivulta tilastosta "Kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011" löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmien määrä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838&culture=fi-FI&conte… eli 653 281 nidettä vuonna 2011 (uusin tilasto tällä hetkellä).
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivujen osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto. Tampereen kaupunginkirjaston lasten osaston sivujen kautta löytyy ehkä jotakin kiinnostavaa osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset. Kaikkien Suomen yleisten kirjastojen yhteiset verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi. Tämän osoitteen kautta löytyy myös joitakin pelejä. Hyödyllinen ja hyvä linkkihakemisto verkossa on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Makupalat-hakemisto. Se on osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm. Täältä on linkkejä vaikka mihin: peleihin, aikatauluihin ja kaikkeen mielenkiintoiseen ja hyödylliseen.
Meillä Seinäjoen pääkirjastolla vietettiin viime helmikuussa Harry Potter -päivää, joka piti sisällään monenlaista Potter -henkistä toimintaa. Todennäköisesti myös ensi vuonna samoihin aikoihin järjestämme jälleen kyseisen päivän. Sitä mainostamme kyllä etukäteen, joten kannattaa seurata kirjaston nettisivuja https://kirjasto.seinajoki.fi/
Syksyllä 2018 meillä kokoontui myös kerran kuukaudessa Harry Potter -teemakerho, mutta valitettavasti tällä hetkellä kerho ei kokoonnu.
Finna-haku löytää 377 nuottia kappaleen nimellä hakemalla. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22
Blanka kirjastoissa (joihin Parainen kuuluu) on Finnan mukaan 8 nuottia, joissa laulun voisi löytää. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FBlanka%2F%22&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields
Kirjasampo on hyvä lähtökohta kirjojen vinkkaamiseen tiedonkeruun kannalta. Monille se on jo tuttu työkalu, mutta yhtä tärkeää on esimerkiksi laaja lukeneisuus ja oman osaamisen kehittäminen juuri lukemisen kautta. Kirjasampo tukee tätä työtä. Kirjasammosta löytyy hyvin tietoa kirjailijoista ja kirjoista, ja sen kautta voi myös hakea kirjoja, joista muistaa esimerkiksi vain kannen ominaisuuksia. Kirjasammosta voi myös löytää valmiita listoja tietyistä teemoista, mikä auttaa lukemisen suosittamisessa paljon. Myös genretietoutta voi lisätä Kirjasammon kautta. Kirjasampoa myös ylläpidetään kirjastolaisten toimesta aktiivisesti, joten sen tietoon voi luottaa. Henkilökohtaisesti allekirjoittanut käyttää silloin tällöin tiedonhakuun...
Keskikirjastoissa on oma palvelu eli Lukuneuvonta tämän tyyppisille kysymyksille.Tässä linkki lukuneuvontalomakkeeseen: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Vantaalla ei ole kirjastoissa lakiapupalvelua, mutta Myyrmäkitalossa on ollut lakiapupalvelua joka kuukauden toisena torstaina. Palvelussa on kuitenkin nyt kesätauko. Palvelu alkaa toimia taas syksyllä ja siitä kannattaa kysyä tarkemmin elokuun lopulla Myyrmäkitalosta puh. 839 35455 tai 83935457.
Töölön kirjastossa tarjoaa ilmaista oikeusapua taas syksyllä Helsingin asianajajien yhdistys. Siitä kannattaa kysellä loppukesästä Töölön kirjastosta puh. 3108 5025.
Hei!
Salasanan saat itse määritellä, mutta se vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjaston asiakaspalvelutiskillä. Sitä ei voi luoda puhelimitse tai s-postilla.
Valitettavasti kyseistä elokuvaa ei näyttäisi löytyvän mistään Suomen kirjastosta. Voit esittää hankintatoiveen omalle kirjastollesi aineiston hankkimisesta mm. internetin kautta
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=26E72B78-…
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsosta löytyy sukukirjoja. Voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) laittamalla yläreunan hakuruutuun hakusanoiksi "sukututkimus suvut". Klikkaamalla saamastasi listasta kirjan nimeä saat esiin tarkemmat tiedot ja näet myös, missä kirjastoissa kirjaa on. Kirjastossa sukukirjat löytyvät luokasta 99.31.
Hei!
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Kannattaa lukea itse kirja ja selvittää tämän kuvitteellisen tarinan koodi,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kysymääsi teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta ainakaan toistaiseksi. Pääkaupunkiseudulla se näyttäisi kuuluvan Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmaan. http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Asia on juuri näin. Kun Joel Rundtin kuolemasta ei ole kulunut 70 vuotta (hän kuoli 1971 eli hänen käännöksensä vapautuu vasta vuonna 2042, jos laki pysyy nykyisellään), hänen tekstinsä julkaisemiseen täytyy saada lupa Rundtin perillisiltä. Siinä ei valitettavasti auta, että tilaisuus on "voittoa tuottamaton". Kun alkuteksti (Eino Leino) on tekijänoikeudellisesti vapaa, kuka tahansa saa tehdä siitä uuden ruotsinnoksen tai kuvailla omin sanoin, mitä tekstissä sanotaan millä kielellä tahansa, kunhan se ei ole liikaa julkaistun käännöksen mukainen (samat ilmaisut).
Heikki Poroila
