Osassa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteistä onnistuu diojen skannaaminen kehyksissä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa se on mahdollista tietyillä skannerikoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyy lista siitä, missä kirjastoissa skannereita on, kun etsit kohdan pudotusvalikosta. Valitettavasti listaan ei ole erikseen merkitty diaskannereita, joten se asia täytyy tarkistaa tietokoneen varaamisen yhteydessä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi.
Imre Oraveczin (s. 1943) runo Vanhan miehen laulu (Agg férfi éneke) on kokoelmasta A hopik könyeve eli Hopi-intiaanien kirja (1982). Sana "kiva" viittaa runossa tilaan, jollaista hopi-intiaanit käyttävät uskonnollisissa ja poliittisissa rituaaleissa.
Oravecz käyttää runoudessaan kansanrunouden aineksia ja alkuperäiskansojen, varsinkin hopi-intiaanien, klaanijärjestelmään kuuluvaa tietoutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiva
Yhteisessä sateessa : Kuusi unkarilaista runoilijaa (suom. ja toim. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY, 2006)
http://dia.pool.pim.hu/xhtml/oravecz_imre/Oravecz_Imre-A_hopik_konyve.x…
Suomen historia -lehden vuosikertoja 2015 ja 2016 löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista. Mikäli oman lähikirjastosi kokoelmissa ei ole Suomen historia -lehtiä, voit tilata niitä kaukolainaksi. Kaukolainat tilataan oman lähikirjaston kautta. Kirjasto perii kaukolainoista oman hinnastonsa mukaisen maksun.
Suomen historia -lehti, Finna.fi: (Kaikki osumat:suomen historia) | Hakutulokset | Finna.fi
Löydät elokuvien esitystietoja ja muutakin tietoutta Elonet.fi-tietokannasta. Tietokannan mukaan Kummisetä I on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran 29.9.1972. Esi-iltateattereina oli Gloria ja Boston.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101513
Muiden elokuvien tiedot voit hakea tietokannasta : https://elonet.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on hiljattain vastattu samankaltaiseen kysymykseen. Vastauksessa kerrotaan, että mihinkään ei ole varsinaisesti koottu listaa, josta selviäisi pisin suomalainen kirjasarja. Vastauksessa ohjeistetaan kuitenkin millä tavoilla kirjasarjoja voi etsiä.Löytyykö netin kautta luetteloa, johon olisi koottu suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjat tai edes kirjasarjoja. Kiitos. | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Aste voi tarkoittaa useita eri asioita, esimerkiksi lämpötilan tai tasokulman yksikköä.
Lämpötila: Kelvin-asteikon asteen määritelmä löytyy esimerkiksi Wikipediasta. Celsiusaste on saman suuruinen kuin kelvin, mutta 0 astetta celsiusta on veden jäätymispiste eli 273,15 K.
Tasokulma: suora kulma on 90 astetta, oikokulma 180 astetta ja täysi kulma eli täysi kierros 360 astetta, ks. Wikipedia.
Vaihtosähkömoottoreista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Aura, Lauri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan perusteet, 1996,
Niiranen, Jouko: Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus, 1999 sekä
Sähkötekniikan käsikirja 2, 1977.
Kaikki kirjat löytyvät Kokkolan kaupunginkirjastosta tai Koulutuskirjastosta. Lisää kirjoja aiheesta voit etsiä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanan sähkömoottorit tai sähkökoneet.
Voit myös käydä kirjastossa ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kokkolan kaupunginkirjaston luokasta 62.6 ja Koulutuskirjaston luokasta 621.3 löydät sähkötekniikkaa käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Energiamittarin kuten myös muut lainattavat esineet saa lainaan ainoastaan käymällä kyseisessä kirjastossa paikan päällä.
Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon mistä ne on aikanaan lainannut.
Myös muissa Helmet-kirjastoissa on lainattavia energiamittareita, käytä hakusanaa "energiamittari".
Hieman vaikea neuvoa näin etänä, mutta kokeile vielä tätä: kun olet klikannut jotain haluamaasi lehteä siihen asti, että tulee valintanappi 'start reading' paina vielä sitä. Avautuvan näkymän ylälaidassa pitäisi nyt olla otsikko 'oma kirjasto'. Samalla sivulla ohjelma kylläkin kysyy taas kirjautumistietojasi, mutta älä välitä niistä, vaan klikkaa tuota ylhäällä olevaa 'oma kirjasto' -kohtaa. Sinne menevät kaikki valitsemasi lehdet ja vain siellä voit niitä lukea. Jos et saa Ziniotasi toimimaan, vieraile lähikirjastossasi, jossa sinua autetaan.
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Soitin kustannusyhtiö Gummerukseen, joka kustantaa tätä Entrada espanol- kielikurssia ja sieltä kerrottin, että kyseistä kielikurssia ei ole saatavana videona tai dvd:nä.
Vantaan kaupunginkirjastosta ei löydy mainittua nuottia, mutta joistakin Helsingin kaupunginkirjastoista.
Tästä näet mistä kirjastoista:
http://www.helmet.fi/record=b1414603~S9*fin
Onnea kokeeseen!
Tällaisia leluja on varmaan myös puisina versioina. Kannattaa etsiä internetistä, esimerkiksi sanoilla "insect in little box with moving legs" https://www.amazon.com/WIGGILY-LADYBUG-LOVEBUG-WOODEN-BOBBLE/dp/B00BWK4…
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta....
ISBN-tunnus on standarditunnus, joka koostuu aina samoista elementeistä. Näin ollen ISBN ei voi alkaa lyhyellä viivalla. On mahdollista että eri laitteita käytettäessä ruutunäkymä voi tehdä tepposen.
Mahdollisen virheen mahdollisuutta voi tiedustella Suomen ISBN-keskuksesta, he antavat neuvontaa sähköpostitse: isbn-keskus@helsinki.fi.
Syvemmin ISBN-tunnuksen olemukseen ja rakenteeseen voi tutustua lukaisemalla ISBN-käyttöoppaan.
