Helsinki-Vantaan lentokenttä on pinta-alaltaan suurempi (1700 hehtaaria) ja Helsingissä on kolme kiitorataa. Wienin Schwechatin kansainvälisen lentokentän pinta-ala on noin kymmenen neliökilometriä ja kentällä on kaksi kiitorataa.
Matkustajamäärältään Wienin kansainvälinen lentokenttä on suurempi: sen kautta kulki viime vuonna 21 996 926 matkustajaa. Helsinki-Vantaan viime vuoden matkustajamäärä oli 15 279 043.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Vantaan_lentoasema
http://en.wikipedia.org/wiki/Vienna_International_Airport
http://www.wien-konkret.at/verkehr/fliegen/flughafen-wien/
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
Lehtiä voi lainata myös kotiin, ja niillä on sama yleinen laina-aika kuin useimmilla kirjoillakin, eli 28 vuorokautta. Ainoastaan lehden uusin kirjastoon saapunut numero ei ole lainattavissa, vaan luettavissa vain paikan päällä.
Esimerkiksi saatavilla olevat Kunto plus -lehdet löydät Helmet-hausta.
FENNICA - Suomen kansallisbibliografiassa on kysymästänne rompusta vain ennakkotieto, joten tämä romppu ei taida olla vielä ilmestynyt. Ei siis ole mikään ihme, kun en löydä tätä romppua mistään kirjastosta - vielä. Rompulle on kuitenkin annettu jo tunnus, sen avulla voit etsiä romppua jatkossa helpommin. Tässä tunnus eli ISBN: 951-593-954-2
Hei!
Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1992 ilmoittaa vain noidankattilan synonyymin, hornankattila. Ilmaus siis tarkoittanee jotain hyvin tukalaa paikkaa.
Pirkko Muikku-Wernerin teos Suurella sydämellä ihan sikana
tuntee vain termin hornan tuuttiin, joka tarkoittaa erittäin kauas, hukkaan, pois.
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla ei mainitse hornan- eikä noidankattilaa.
Muita suomen kielen ilmaussanakirjoja minulla ei ole nyt käytössä.
Piki verkkokirjastosta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=7E5569F1F6A5BE… niitä löytyy muutama lisää. Teosten saatavuuden voi tarkistaa sieltä asiasanoilla suomen kieli ja ilmaukset.
Murrostorstaista ei oikein löytynyt tutkimuksia. Luultavasti yksittäinen mielenosoitus ei oikein vielä riitä tutkimuksen aiheeksi.
Työttömistä ja työttömyydestä mediassa löytyy sen sijaan kohtuullinen määrä etenkin pro gradu -tutkielmia. Ainakin osa niistä löytyy myös netistä. Tällaisia graduja kannattaisi ainakin katsoa:
Haavisto, Sanna: Työttömyys valtadiskurssin uutisissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2001)
Hannula, Riikka: Osallistavan sosiaaliturvan puhetavat. Diskurssianalyyttinen tutkimus osallistavasta sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta poliitikkojen puheenvuoroissa (pro gradu; Helsingin yliopisto, 2016)
Hujanen, Rasmus: Työttömät: Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa rakentuvia kulttuurisia...
Suositus on, että matkailijat välttäisivät kaikkien sian- tai villisian lihaa sisältävien lihatuotteiden yksityistä tuliais- ja matkaevästuontia maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa.
Useissa Suomen naapurimaissa ja monissa Euroopan maissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Tautia on sioissa ja/tai villisioissa mm. Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Georgiassa ja Kiinassa sekä EU:n alueella mm. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Belgiassa ja Italian Sardiniassa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomessa. Tauti leviää raakojen ja riittämättömästi kuumennettujen lihatuotteiden ja viruksella saastuneiden tavaroiden välityksellä. Afrikkalainen...
Sinun tulisi korvata kadonnut kirja maksamalla omistavan kaupunginkirjaston korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Korvauksen voi maksaa johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Informaatiolukutaidosta katso linkistä
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/hankkeet
Määritelmä löytyy Informaatiolukutaidon hallinnan standardit -nimisen otsikon alta.
Ulla Knuutisen teos Pigmentit (Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu : Vantaan käsi- ja taideteollsuusoppilaitos, 1997) on lainattavissa pääkaupunkiseudulla sekä Laurea-ammattikorkeakoulun että Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastosta Tikkurilasta. Kummassakin näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla yksi vapaa nide, mutta ajantasaisen tilanteen voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannan kautta tai suoraan Laurus- tai MetCat-tietokannoista. Myös kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevista linkeistä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://metcat.amkit.fi/vwebv/searchBasic
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
https://laurus.amkit.fi/vwebv/searchBasic
https://www.laurea.fi/palvelut/...
Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
Yli 15-vuotiaan asiakkaan pitää käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä iloittamassa asiakkuuden lopettamisesta. Tällöin tarkistetaan, ettei kortilla ole lainoja tai maksuja. Mukaan pitää varata voimassa oleva henkilötodistus. Alle 15-vuotiaiden asiakkuuden voi lopettaa asiakastietoihin merkitty vastuuhenkilö (huoltaja).
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan viimeinen (12. osa) on nimeltään Angelikan voitto. Sitä ei ole Lohjan kirjastoissa, mutta Lukki-kimpasta löytyy yksi kappale: https://lukki.finna.fi/Search/Results?lookfor=Angelikan+voitto&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=-datasource_str_mv%3A%22journalfi%22 Voit varata kirjan noudettavaksi mistä tahansa Lohjan toimipisteestä.
Yngve Bäckin,joka kuului Prisma taiteilijaryhmään, öljymaalaus "Kutova tyttö" (1936, 90X65) kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/collecti/period/default.htm Klikkaa tässä vasemmalla taiteilija- ja teoshaku.
Valtion kuvataiteen keskusarkistolla on erittäin hyvät diakokoelmat suomalaisten taiteilijoiden teoksista ja myöskin teosluetteloita (saat selvitettyä onko Bäckillä muita samannimisiä töitä) ja vanhoja näyttelyluetteloita. Tässä kannattaa myös muistaa Prisma-taiteilijaryhmän näyttelyt. Kannattaa ottaa yhteys arkistoon, luultavimmin sinne pitää varata aika.
Esittely ja yhteystiedot saat klikkaamalla kuvan alla YHTEYSTIEDOT palkkia:
http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kka/kka-arkistot-kokoelmat-...
Mahdoitkohan tarkoittaa Philip Ridleyta? Hänestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla. Aikaisemmat kysymykset ja vastaukset löydät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Ridely on myös ohjaaja. Hän on ohjannut lyhytfilmit Mrs. Beak (1987) ja The Universe of Dermot Finn (1989)sekä ainakin elokuvat The Reflecting Skin (1990)ja The Passion of darkley noon (1996).
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org...
