Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot
Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/
Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Valitettavasti näillä tiedoilla ei lehteä ole löydettävissä. Helmet-kirjastoihin tulee lehti: Suuri käsityö ja Pasilan kirjavarastosta löytyy lehti nimeltä Suuri käsityölehti.
Suuri käsityö Helmet -haussa http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuuri%20käsityölehti__Origh…
Varastolehtiluettelo http://www.helmet.fi/download/noname/%7BBB215ED4-694E-423C-AA9A-7FE04E4…
Aikaisemmin kirjastolla oli käytössä aihehaku lehtien artikkeleihin. Nyt tätä BTJ Aleksi -hakua ei ole enää käytettävissä.
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo Vuodenajat, joka sisältyy esimerkiksi alakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani (toim. Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari) sekä Väinö Mäkelän toimittamaan kirjaan Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
Henkilökortin voi käydä uusimassa poliisin lupapalveluissa, joka sijaitsee Tikkurilan rautatieaseman ja kauppakeskus Dixin läheisyydessä.
Osoite on:
Ratatie 11 C, 6. krs, 01300 VANTAA
Sisäänkäynti 11 C-rappuun onnistuu helpoiten ulkokautta, Ratatien puolelta.
https://poliisi.fi/yhteystiedot/asema/-/asema/5561
Myyrmäessä (ja Tikkurilassa) on Vantaa-info, jossa voi hoitaa lyhyitä viranomaisasioita mutta sieltä ei saa virallisia henkilödokumentteja.
Vantaa-infon yhteistyökumppaneita ovat HSL, Digi- ja väestötietovirasto, Kela, TE-palvelut, Poliisin lupapalvelut, Vero sekä NetTicket. Asiointipisteiden lisäksi Vantaa-info palvelee puhelimitse, sähköpostilla sekä chatissa.
Myyrmäen Vantaa-info sijaitsee ...
Kirjasto myy dvd- tai cd-r-levyjä 1,50 euron hintaan, jos omaa levyä ei ole mukana. Laitteiden käyttö sinänsä ei maksa mitään, mutta kirjastokorttia tai henkilötodistusta voidaan edellyttää. Näet Varaamo-tilavarauspalvelusta Helsingin kirjastojen digitointipalvelut hakusanalla "digitointi". Tällä hetkellä digitointi on mahdollista Vuosaaren, Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoissa. Palvelun kuvauksista näet kirjastokohtaiset tarkemmat tiedot käyttöoikeudesta, laitteistosta ja siitä, mitä tallennemuotoa on mahdollisuus käyttää.
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari.
Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15.
Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14.
Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä.
Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy yhdistämällä asiasanat "masennus" ja "lapset" seuraavat teokset:
"Depressio ja sen hoito", "Depressio: tunnistaminen ja hoito" sekä Tonia K. Shamoo: "Helping your child to cope with depression and suicidal thoughts". Lisäksi tästä aiheesta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita, joita voi etsiä käsikirjaston mediateekistä.
Hakemanne teos on varmaankin Claes Bergelin "Freddy", jonka suomenkielinen versio ilmestyi WSOY:n kustantamana 1962. Voitte kaukolainata kirjan lähikirjastonne kautta, sillä teoksesta on tietokantojemme mukaan niteitä ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Kaukopalvelun säännöt ovat sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Kansalliskirjaston kokoelmista kirja löytyy myöskin, mutta sieltä kirjaa ei saa lainata kotiinsa.
Kyseinen kirja on kyllä tulossa useisiin Espoon ja muihinkin pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta vielä kirjaa ei ole HelMet-kirjastojen hyllyissä eikä siihen voi siksi tehdä vielä varauksiakaan.
Kirjan arvioiduksi ilmestymisajaksi on mainittu aiemmin 16.07.2010, joten voisi olettaa, että kirja olisi tulossa suhteellisen pian kokoelmiin.
Kirjan suomennettuna nimenä näytetään muuten käytettävän joissain luetteloissa muotoa "Mitä mieleen tulee", joskin kirjan kannessa lukee otsikkona "Mielen peli", joten kannattaa varautua tuohon kirjaa kysellessä ja esim. varausta tehdessä.
Hei !
Vantaan kaupunginkirjasto on mukana omalta osaltaan toteuttamassa kaupungin talous- ja velkaohjelmaa, mikä tarkoittaa, että myös kirjaston palveluita arvioidaan uudelleen. Kyseessä on prosessi, jossa koko palveluprofiili tarkistetaan. Työntekijöiden eläköitymisen myötä vapautuvia virkoja täytetään tarpeen mukaan koko kirjastoverkon tasolla. Pointin Avoin kirjasto-kokeilun tarkoitus ei ole henkilökunnan vähentäminen vaan palvelun parantaminen. Asiakkaat voivat käyttää kirjaston tiloja joka päivä aamusta iltaan silloinkin, kun henkilökunnan työaika päättyy. Aukiolo siis laajenee, eikä tässä vaiheessa ole suunnitteilla muutoksia henkilökunnan määrään. Tarkoitus on, että rutiinitöiden muuttuessa entistä enemmän sähköisiksi tai...
Uusi Suomi löytyy mikrofilmattuna Pasilan kirjastosta. Tällä hetkellä kirjaston tehokkain mikrofilmilaite, jolla voi ottaa myös kopioita aineistosta, on rikki, mutta mikrofilmejä pystyy lukemaan vanhemmilla laitteille, joilta ei voi tulostaa tai tallentaa. Niitä ei tarvitse varata etukäteen.
Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey….
Lehteä voi lukea mikrofilmiltä myös Kansalliskirjastossa, ja siellä onnistuu myös kopioiden ottaminen. Filmi tilataan etukäteen osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html. Filmin tarkemmat tiedot voi katsoa Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät...
Uusimpia henkilöstölainsäädäntöä käsitteleviä kirjoja ovat esim.
Henkilöstöoikeus/Pekka Hulkko vuodelta 1998 ja Työpaikan lakikirja
vuodelta 1999. Molemmat ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Keskikirjaston verkkokirjastosta asiasanoilla strategia ja johtaminen saa hakutulokseen seuraavat kirjat: tässä linkki hakutulokseen.
Tässä vielä linkki hakutulokseen, josta löytyy markkinointistrategiasta kirjoja Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Kirjat on järjestetty julkaisuajan mukaan.
Elissa Aalto suunniteli H55-kankaan osana Artek-mallistoa Helsingborgin arkkitehtuurin, teollisen muotoilun ja sisustuksen näyttelyyn vuonna 1955. Kuvio näyttää H-kirjaimelta, joten voisi ajatella, että tuolla Helsingborgilla on osuutta asiaan.
Elissa ja Alvar Aallon suunnittelemista tekstiileistä on tuore kirja Aaltojen kuviot : Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemat tekstiili/Leskinen, Taru-Orvokki, kirjoittaja, kuvittaja. 2021 ja Elissa Aallosta kertova teos Arkkitehti Elissa Aalto Toim. Mia Hipeli 2022
Tietoa Elissa Aallosta on myös Alvar Aalto shopissa ja Alvar Aalto -säätiön sivulla, jossa on myös päivämääriä ja näyttelyitä juhlavuoden kunniaksi. Heiltä voisi myös kysyä lisätietoa Elissa...
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä.
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
