Hei,
kyllä kävelysauvoja löytyy kuusi paria. Pituudet 105 - 130 cm.
110- ja 125-senttiset ovat parhaillaan lainassa pääkirjastolta, muut paikalla. Kirjaston aineistorekisteristä voi itse tarkistaa tilanteen: Web-Origon tarkennetussa haussa laitetaan teoksen nimi-kenttään: kävelysauvat. Saatavuustilanne kertoo, mitkä ovat lainassa ja mitkä paikalla. Sauvoja saa myös lähikirjastojen kautta, ne tulevat kuljetuksessa.
Kyllä löytyy. Kirja löytyy hyllystä pääkirjastosta, Kuusankosken kirjastosta sekä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla sen voi saada toimitettuna myös johonkin muuhun kirjastopisteeseemme.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Nathaniel Philbrickin Kamppailu merta vastaan : valaanpyyntialus Essexin tarina (Tammi, 2001).
"Essex lähti pyyntimatkalleen elokuussa 1819 Nantucketista. Viisitoista kuukautta myöhemmin kaukaisessa Tyynenmeren kolkassa vimmastunut kaskelotti upotti laivan. Miehistö pelkäsi lähisaarten ihmissyöjiä ja päätti purjehtia pikku veneillään Etelä-Amerikan rannikolle. Matkaa kertyi lopulta 4500 mailia. Kolmen seuraavan kuukauden aikana mitattiin, kuinka paljon ihminen voi kestää kamppaillessaan merta, auringonpaahdetta, vilua, nälkää, janoa, sairauksia ja pelkoa vastaan. Kahdestakymmenestä miehestä vain kahdeksan pelastui. He olivat lopulta joutuneet jopa syömään kuolleitten tovereittensa ruumiit." (...
Tutkimustrategioista löytyy kattavasti tietoa mm. seuraavista kirjoista: Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkielma ; Soininen, Marjaana: Tieteellisen tutkimuksen perusteet ; Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita ; Pihlaja, Juhani: Tutkielmaa tekemään sekä Yli-Luoma, Pentti: Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen.
Lisäksi erilaisia apuneuvoja opinnäytetyön tekoon tarjoaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Nuorten pakki -sivusto osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/paikpll.htm Sivulle on kerätty erilaisia apuneuvoja esitelmien, opinnäytteiden ja tutkielmien tekijöille. Vaikka sivu onkin nuorten sivu, on siellä myös vanhemmillekin tarpeellista tietoa. Vielä voi käydä Tampereen yliopiston sivulla http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/...
Kirjallisuutta puhehäiriöistä löytyy hakemalla Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
asiasanalla puhehäiriöt, esim. Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (2003) ja Joko se puhuu?: kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (2004).
Papunet on Internet-sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä. Oheisessa linkissä on tietoa tukiviittomista ja lopussa löytyy aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo, josta voi olla apua http://www.papunet.net/yleis/tietoa/keinot/?id=46
Pörröpää-Iivarista kerrotaan ainakin vuodelta 1938 olevassa sarjakuvakirjasssa.
Oletko nähnyt? : sarjakuvakirja
toimittanut Eero Salola; kuv. Hjalmar Löfving [et al...]
Helsinki : Valistus, 1938. - 103 s. : kuv. ; 20 cm
: Valistuksen lastenlehden kirjasto ; 2
En tiedä löytyykö vastausta kysymykseesi yhdestä ainoasta kirjasta, joten tarjoan kirjalistaa, josta voit valita parhaaksi katsomasi kirjat. Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kysymästäsi aiheesta englanniksi seuraavia kirjoja:
Finnish democracy, edited by Jan Sundberg, Sten Berglund, 1990
NOUSIAINEN, JAAKKO: The Finnish political system,1971
Törnudd, Klaus: The Electorial system of Finland, 1968
Finland--people, nation, state, ed. by Max Engman & David Kirby, 1989 Paasivirta, Juhani: Finland and Europe--the early years of independence 1917-1939, 1988.
Taustaa Suomen yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän muotoutumiselle saa lyhyesti ja nopeasti todennäköisesti myös yleisistä Suomen historioista esim. Singleton, Fred: A short...
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Linda-tietokannasta löytyi kaksi viitettä, joissa näyttäisi käytetyn etnometodologista tutkimusmenetelmää. Lisenssiaattitutkielma: Psykodraaman vuorovaikutuksen rakentuminen : etnometodologinen tarkastelu/Vehviläinen Sanna (1996), löytyy useista yliopistojen kirjastoista, myös Tampereen yliopiston kirjastosta. Sekä Kuopion yliopistossa tehty opinnäyte: Out of normal life : etnometodologinen tutkimus Harjamäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa/Lahti, Jukka S. (1994), on ainoastaan Kuopion yliopiston kirjastossa. Kysy kirjastostasi mahdollisuutta kaukolainata kyseiset tutkimukset, jos ne tuntuvat olevan sopivia tarkoitukseesi.
Jotkut lääkeaineet saattavat tosiaan saada ihmisessä aikaan esimerkiksi puheliaisuutta. Tämä on kuitenkin sellainen kysymys, joka sinun kannattaa esittää suoraan lääkärille.
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
- YLEn sivuilta löytyi sisältöä lapsille, ehkä näistä on hyötyä tai iloa https://areena.yle.fi/audio/ohjelmat/30-52
- muita Ihka uusia suosituslistoja ei löytynyt, mutta ehkä tästä löytyy hyviä https://sydan.fi/aanikirjavinkit-lapsiperheen-automatkoille/
- Helmet-kirjastoista löytyy seuraavia aineistoja - mutta ei nyt kun kirjastot ovat poikkeustilan vuoksi suljettuina https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%c3%a4%c3%a4nikirja%20lastenkirjallisuus__Orightresult__U?lang=fin
Aly Forresterin hahmo vieraili kuolemansa jälkeen Ivyn unessa Kauniiden ja rohkeiden jaksossa Using what she's got to get what she wants. Se esitettiin ensimmäisen kerran 13. elokuuta vuonna 2015.
Ks. esim. Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2015/150810.php#thu
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
Yhtä köyttä -opetusohjelmaa voitte tilata osoitteesta
http://www.terveysry.fi/
Valitettavasti en löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (osoite http://fennica.csc.fi/ ) Ulla Rantalan kuvittamia teoksia lainkaan. Mikäli olette kiinnostunut samantyyppisistä teoksista, voitte hakea niitä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivuilta http://www.jkl.fi/kirjasto linkki Aineistohaku) esimerkiksi asiasanalla tapakasvatus.
Karjalaisjuurien sukututkimus kannattaa aloittaa Katiha-tietokannasta. Valitsemalla haettavaksi seurakunnaksi Muolaan ja sukunimeksi Leiposen niin osumia tulee useita. Alle 100 vuotta sitten syntyneistä eli todennäköisesti elävistä ihmisistä siellä ei ole tietoja. Muolaan seurakunnan digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.
Karjalaisevakoista koottiin myös 1970-luvulla neliosainen hakemisto Siirtokarjalaisten tie, josta voisit löytää isoäitisi perheestä tietoja.
Lisää lähteitä ja ohjeistusta voi katsoa Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.
Pentti Kopsan kokoaman Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -listauksen perusteella 3. Hall.K. ja 23.Sv.K. ovat sama yksikkö, joka on vaihtanut 1943 nimeään. 1. Hallintokomppanian sotapäiväkirja on säilynyt, ja se viittaisi komppanian toimineen miehitetyn alueen hallintotehtävissä mm. Vuokkiniemen alueella. 3. Hallintokomppanian tai 23. Sotavankikomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta voisi olettaa myös 3. Hallintokomppanian toimineen miehityshallinnon tehtävissä. Lisätietoja aiheesta voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hyytiä, O. (2008). "Helmi Suomen maakuntien joukossa": Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Edita.
Laine, A. (1982). Suur-Suomen kahdet kasvot: Itä-Karjalan siviiliväestön asema...
Valitettavasti ammattitaitomme ei tällä palstalla riitä taiteen tai antiikin arviointiin. Apua kannattaa kysyä esim. taidehuutokauppoja pitäviltä yrityksiltä esim. Bukowski ja Helander. https://www.bukowskis.com/fi https://helander.com/#/home
Kansallisgalleriasta löytyy Holmqvistin töiden kuvia. Linkki Kansallisgalleriaan
Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan kirjastoon. Haapajärven kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.haapajarvi.fi/kirjasto
Automerkkien/mallien hintojen muutoksia voi vertailla Tekniikan maailma-lehden vuosittain julkaisemasta "Käytettyjen autojen hinnat"-liitteestä (esim. TM 2007, nr. 9, liite).
Tuulilasi-lehdessä 2007, nr. 5 on aiheeseen liittyvä artikkeli "Säilyykö autosi arvo? : käytettyjen hinnat huhtikuussa 2007" .
Myös Helsingin sanomista löytyy aiheesta kirjoitettu artikkeli 14.4.2007: "Uuden auton arvo puolittuu nopeasti. Käytetyt autot halventuneet selvästi viime vuosina".
Kaikkia näitä lehtiä voi lukea mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa (ma-to 10-20, pe 10-18; 13.8.2007 alkaen myös la 10-16)
