Tekijänoikeussuoja koskee myös teoksen nimeä. Sinun kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia.
https://tekijanoikeus.fi/
https://www.sanasto.fi/
https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
https://www.bod.fi/fingerprint/fi/yleinen/tekijanoikeusvinkit-kirjan-kirjoittajalle/
https://minedu.fi/documents/1410845/3961072/Lausunto+1998-03+Teoksen+nimen+tekij%C3%A4noikeudellinen+suoja
Tässä joitain piirtämisen ja maalaamisen harrastamiseen ohjaavia helppoja kirjoja, jotka ovat saatavissa Nurmijärven kunnankirjastosta:
Angry birds : opi piirtämään
Brooks, Pieni taiteilija : eläimiä eri tekniikoilla
Durante, Opi tunnistamaan ja piirtämään keijukaisia, peikkoja ja lohikäärmeitä
Hart, Piirrä mangaa! : tyttövoimaa! : näin teet mangan upeita nuoria naisia
Runyen, Pienet taiteilijat : piirustusopas
Watt, Piirrä, maalaa, kuvita
Watt, Tee itse taidetta
Verrecas, Villit värit : kasvomaalauksia lapsille
Vesa Sirénin laatima George de Godzinkyn muistokirjoitus oli Helsingin Sanomissa 25.5.1994 sivulla 4.
Vanhat Helsingin Sanomat ovat luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Voitte lukea kirjoituksen myös Helsingin Sanomien Aikakoneesta esimerkikiksi kirjaston asiakastietokoneella.
Kysyin asiaa WSOY kustantamolta, joka on julkaissut myös edelliset osat. He vastasivat, että kirja on "suunniteltu julkaistavaksi syksyllä 2024, joko syys- tai lokakuussa".
Helli mua hiljaa (alunperin Robert Fitoussin esittämä hitti Words) on Beritin CD-levyllä Hitit (Elap, p2002). Levy on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja on aivan normaalisti lainattavissa ja varattavissa.
http://www.helmet.fi
Harjavallan kirjasto kuuluu Kysy-kirjastoihin Kokemäen ja Nakkilan ohella. Näissä kirjastoissa on käytössä yhteinen kortti, joten Huittisten kirjaston kortti ei kelpaa. Kirjastokortin Kysy-kirjastoihin saa esittämällä henkilötodistuksen, ilmoittamalla osoitteensa sekä sitoutumalla noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Itäkeskuksen kirjastosaa on asiakkaiden käytössä pienehkö omien kirjojen kierrätyshylly.
Hylly sijaitsee heti kirjaston sisääntulon vieressä.
Hylykössä on neljä 80 cem leveää hyllyä. Yhdelle hyllylle sopii kolmisenkymmentä kirjaa.
Tällä hetkellä hylly on melko täynnä. Sinne sopii nyt arviolta 10-20 kirjaa. Toki tilanne vaihtelee.
Elokuvat ilmestyvät videoversiona n. vuoden kuluttua julkaisusta. Kirjastoihin hankittaviin elokuviin tarvitaan erikseen kirjasto-oikeudet. Kaikkia elokuvia ei ole mahdollista saada kirjastoihin tekijänoikeusmaksujen vuoksi, eikä kaikille ole edes mahdollista saada kirjasto-oikeuksia. Kirjastoissa on kyllä muita James Bond-elokuvia,joten luulen, että mahdollisesti myös uusinta elokuvaa tarjotaan pian kirjastoille.
Suomen lakeja on mahdollista lukea Finlexin kautta (oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu):
https://www.finlex.fi/fi/
Ajantasainen ja vanhempikin Taksiliikennelaki löytyy täältä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=taksiliikennelaki&submit=Hae+%E2%80%BA.
Muita liikenteeseen liittyviä lakeja löytyy sivuston asiasanaston avulla. Sopivia asiasanoja ovat vaikkapa liikenne ja tieliikenne:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/
Minna Canthin kertomus Kuoleva lapsi vastaa hyvin muistikuvaasi. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Savo-Karjala--lehdessä vuonna 1888, ja myös ainakin. kirjassa Sanan mahti 1. Kertomus on luettavissa myös verkossa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuoleva_lapsi
Ainakin yksi romaani Nokiasta on kirjoitettu: Jarmo Stoor, Nokian varjossa (2014): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526626079&…
Muita suomalaisia tietotekniikka-aiheisia romaaneja ovat ainakin nämä:
- Jussi Siirilä, SmartVille (2005): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9512068710&qty…
- Ilkka Malmi, Kolme: rakkaus, rock ja reeni (2006): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9529200315&qty…
- Kari Siimes, Infonator (2004): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9519854894&qty…
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä...
Kirjaan Cantervillen kummitus maailman parhaita tarinoita (WSOY, ISBN 9510107844) sisältyy Oscar Wilden kertomus Cantervillen kummitus. Saatavuustiedot selviävät aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/
Olikohan kaipaamasi kirja tämä:Crow, Duncan (ed.):Armoured fighting vehicles of Germany: world war 2. Profile Publications 1973. Kirja on meiltä poistettu. - Tämä sen sijaan on lainattavissa edelleen: Senger und Etterlin,F.M.von:Die Kampfpanzer von 1916-1966. J.F. Lehmanns Verlag 1966. 523 s.
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
William Wordsworthin runoja löytyy suomennettuina Aale Tynnin toimittamasta Tuhat laulujen vuotta -kokoelmasta sekä teoksesta Runoja, joka on julkaistu vuonna 1949 ja jossa kääntäjiä ovat Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen. Teoksesta Runoja löytyy Wordsworthin muita Lucy-runoja, mutta kummassakaan teoksessa ei ole Lucy Gray -runoa. Ilmeisesti sitä ei ole suomennettu.
