Muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden hankintaa yleisiin kirjastoihin säätelee lähinnä aineistonvalintaa tekevien kirjastonhoitajien arvio siitä, kuinka paljon eri kielillä julkaistua kirjallisuutta tarvitaan ja kyetään määrärahojen puitteissa hankkimaan. Jos hankitaan yksi englanninkielinen kirja, jää käytännössä yksi suomenkielinen hankkkimatta.
Kysyjä tarkoittanee kysymyksellään, että hänen mielestään englanninkielistä kirjallisuutta hankitaan yleisesti ottaen liian vähän. Tämä on ikuinen ja vaikeasti ratkaistavissa oleva ongelma, koska yleisen kirjaston kokoelman täytyy yrittää palvella tasapuolisesti kaikkia käyttäjiään. Ruotsinkielistä kirjallisuutta hankitaan suuremmin lähinnä niissä kunnissa, joissa on merkittävä määrä...
Hei
Vaasassa olemme säilyttäneet vain oman alueemme tai lähinnä Vaasan vanhoja puhelinluetteloita. Lahden kaupunginkirjasto on otaksuttavasti säästänyt vanhoja puhelinluetteloitaan, joten heidän puoleensa voisi kääntyä asiassa. Nyt on vain sellainen poikkeuksellinen tilanne, että Lahden kaupungin palvelimille on tehty (uutisissakin mainittu) kyberhyökkäys, josta syystä heidän kirjastojärjestelmänsä on pois käytöstä. En pääse katsomaan heidän puhelinluettelotietojaan kirjastojärjestelmästä saati kaukolainaamaan/pyytämään kopiota.
Voisit ottaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon ja kysellä, miten voisit saada käsiisi haluamiasi puhelinluetteloita. Sähköposti: kaupunginkirjasto(at)lahti.fi tai pääkirjaston tietopalvelu 044...
Kirjastot ovat kirjastoja. Ne tarjoavat asiakkaille aineistoja - kirjoja ja tutkimuksia - esimerkiksi tieliikennelain tulkitsemisesta, mutta eivät anna oikeudellista neuvontaa yksittäisistä tulkintakysymyksistä. Tässä tapauksessa tulkinnan antaminen kuuluu tieliikennelakiin erikoistuneelle juristille.
Jos asiasta tahtoo keskustella juristin kanssa, silloin voi käyttää hyväkseen esimerkiksi Suomen asianajajaliiton maksutonta asianajajapäivystystä:
https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/mista-loydan-asianajajan/m…
Austenin keskenjääneeseen teokseen viimeiset luvut kirjoittanut "Eräs toinen nainen" ("Another lady") oli Marie Dobbs, joka kirjailijana käytti myös salanimeä Anne Telscombe. Dobbsin viimeistelemä Sanditon julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1975. Tähän versioon perustuva Marja Helanen-Ahtolan suomennos ilmestyi 1977 nimellä Leikkiä ja totta; vasta toisessa painoksessa kirjan nimenä oli Sanditon : leikkiä ja totta.
Dobbs ei suinkaan ole ainoa Austenin romaanikäsikirjoitusta täydentänyt kirjailija. Vuonna 1925 julkaistua Sanditonia ehätti ensimmäisenä jatkamaan Alice Cobbett: Somehow lengthened : a development of Sanditon ilmestyi 1932. Myös Dobbsin jälkeen yrittäjiä on riittänyt - viimeisimpänä Kate Riordan (2019), Andrew...
Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja...
Aihe on varsin laaja, ja teokset käsittelevät yleensä jotain rajattua aikakautta, mutta esimerkiksi teos Ihanaa antiikkia, tunnista kertaustyylien esineet vaikuttaisi toiveisiin sopivalta.
Ja tietysti voi myös lainata eri aikakausia käsitteleviä kirjoja. Sellaisia löytyy vaikkapa hakulausekkeella 'huonekalut, historia, suomi'.
Kuvia voi etsiä esimerkiksi näiltä sivuilta:
Helsinkikuvia.fi Helsinki-aiheisia valokuvia Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.
Tässä muutama kuvaehdokas:
Kuvanäkymä (helsinkikuvia.fi)
Kuvanäkymä (helsinkikuvia.fi)
Kysytty kirja on nimeltään Kani jolle mikään ei riittänyt, kirjoittanut Huginn Thor Grétarsson, kuvittanut Brad D. Nault, kustantaja Buster Nordic. https://finna.fi/Record/fikka.5414022?sid=4854741253
Kokeilin hakea Googlella seuraavasti: "Jari Tervo" +myyrä ja sain hakutulokseksi muutaman hyvän esittelyn/arvostelun kirjasta. Jotkut linkit veivät lehtien verkkosivuille (esim. Satakunnan Kansa)ja esim. osoitteessa http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=869 oli hyvä esittely kirjasta.
Helsingin Sanomien (www.helsinginsanomat.fi) arkistostakin voi hakea, mutta heidän artikkelinsa ovat maksullisia, tosin maksettavissa Internetin kautta pankkikortilla (5 euroa-).
Kirjastot käyttävät Suomessa useita tietokantoja, joista voi etsiä tietoja lehtiartikkeleista. Tietokannoissa ei ole kuitenkaan kokotekstiartikkeleita, ainoastaan viitetiedot artikkeleista.
Kirjastot myös keräävät lehtileikekokoelmia kirjailijoista. Myös näistä on mahdollista...
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä Veikko Huovista käsitteleviä teoksia kirjoittamalla asiasana kenttään Huovinen, Veikko http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Löydät esim. teokset
- Liukkonen, Tero: Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija. Hki : SKS, 1997.
- Huovinen, Veikko: Muina miehinä : kirjailijan muistelmia. Hki : WSOY, 2001.
Aineiston varaamiseen ja lainojen uusimiseen internetin kautta tarvitset lainaajatunnuksesi ja salanumeron. Salanumeron saat käydessäsi kirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta löytyvät monipuoliset sivut Veikko Huovisesta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/ .
Kysymäsi kirja on hankittu Hämeenlinnan pääkirjaston kokoelmaan 18.10.07 ja on ainakin tällä hetkellä paikalla tietokirjallisuuden uutuushyllyssä.
Kotipaikkakuntasi Janakkalan kunnankirjaston kokoelmassa sitä ei aineistotietokannan mukaan ole. Janakkalan kirjaston yhteystiedot: sähköposti neuvonta@janakkala.fi ja puhelin (03) 680 1390 tai (019) 758 0390.
Tyvärr har vi haft problem med påminnelser, som sänds i förväg. Vi hoppas, att felet korrigeras snarast.
Via nätbanken går det ännu inte att betala. Du kan betala följande gång, när du kommer till biblioteket.
Kirjastoissa käytetään yleisimmin Hepburn-romanisaatiojärjestelmää. Järjestelmiä on useita, mutta Hepburniin on päädytty sen yleisyyden vuoksi.
Kirjaston luetteloissa on jouduttu käyttämään muunnettua Hepburniä, jossa pitkät vokaalit on merkitty pituusmerkin (makron) sijasta kahdella perättäisellä
vokaalilla (vierasperäisten katakanalla kirjoitettujen sanojen yhteydessä) tai yhdellä vokaalilla (japanilaisperäisten hiraganalla tai kanjilla kirjoitettujen sanojen
yhteydessä). Yleisimmät kirjastoluettelot eivät nimittäin tunnista makron-merkkiä.
Lisätietoa Hepburn-järjestelmästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepburn-j%C3%A4rjestelm%C3%A4
Tuo ehdottamanne Siiri Kolun Me Rosvolat sopii varmasti aiheeseenne hyvin. Rosvoloihin on tullut myös jatko-osia (Me Rosvolat ja konnakaraoke sekä Me Rosvolat ja Iso-Hemmin arkku). Rosvolat sopivat ehkä parhaiten kolmas-viidesluokkalaisille, päähenkilö Vilja on muistaakseni ensimmäisessä kirjassa 10-vuotias.
Muita ehdotuksia:
Pilkey, Dave: Kapteeni Kalsari -sarja
Kaverukset Erno ja Huuko rakastavat erilaisia piloja, joiden kohteena usein on heidän koulunsa rehtori Kruppi. Pojat luovat myös omia sarjakuvasankareita, parhaimpana luomuksena alkkareihin pukeutuva Kapteeni Kalsari. Meno äityy hurjaksi, kun erilaisten sattumusten seurauksena tiukkapipoinen rehtori alkaa kuvitella olevansa tuo supersankari. Hulvatonta, sarjakuvilla höystettyä...
Avioerosta ja toisen osapuolen uudesta rakkaudesta on kirjoitettu paljon romaaneja, runoja ja näytelmiä. Näkökulma on usein naisen, eikä loppukaan monesti onnellinen.
Ehdotuksia kaunokirjallisuudesta miehen uudesta onnellisesta rakkaudesta avioeron jälkeen ei löytynyt monta. Tällaisia voisivat olla Hella Wuolijoen näytelmät Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, sekä Sesse Koiviston romaani Huvila Kulosaaressa.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta löytyy runsaasti avioeroa käsittelevää kaunokirjallisuutta. Kirjasammossa kirjat myös kuvaillaan. Hakemalla avioero-sanalla saat luettelon kirjoista, ja pääset selailemaan niiden sisältöjä tarkemmin:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/avioero%20
Runo on saksalaisen Helmut Holthausin. Se kuvaa kaksivuotiaan tekemisen ja kieltojen täyteistä päivää aamusta iltapäivään.
Suomeksi runo löytyy ainakin äidinkielen 8. luokan oppikirjasta Oma lukutaito 8 (WSOY 1980). Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1075909__Soma%20lukutaito%…
Kodinhoidon alalta löytyy useitakin kirjoja, joista myös niksikirjat voivat olla ihan täyttä asiaa. Näitä ovat esim. Kodin suuri niksikirja ja Phillips, Barty: Kodin niksit ja neuvot. Perusteellisempaa tietoa löydät esim. Kodinhoito-kirjasta, joka on kolmiosainen tai Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito.
Pérus Borelin runoja ei juuri ole suomennettu. Tuli & savu -runouslehden numerossa 88 (vsk 23, 2017) on luettavissa Auli Särkiön suomentama runo Onni ja onnettomuus kokoelmasta Rapsodie (1832).
Kyseinen lehden numero on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei! Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kotikirjastoon tai muuhun Helmetin kirjastoon ja selvittää asia. https://www.helmet.fi/Masterpages/#tab-libraries Tuolta löytyy kaikki Helmet-kirjastojen yhteystiedot. Täällä palstalla emme selvitä asiakkaiden lainaustietoja, koska ne ovat tietosuojan alaisia.
Toivottavasti teoksen mysteeri selviää!
