Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri...
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/...
Maanpuolustusvelvollisuuden käsitettä avataan hieman hallituksen esityksessä HE 139/2018 vp:
"Maanpuolustusvelvollisuus on yleinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Perustuslaissa käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, mutta sen esitöiden mukaan säännös kattaa aseellisen maanpuolustuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustamisen ja siinä avustamisen tavat (HE 1/1998 vp, s. 181–182)."
Lainsäädännössä ei nähdäkseni tällä hetkellä ole keinoa saada vapautusta maanpuolustusvelvollisuudesta.
Hei,Voisiko olla Mary Nortonin Kätkijät (The Borrowers)? Pienet ihmisen kaltaiset olennot ottavat käyttöönsä eli "lainaavat" ihmisten tavaroita. Kirjasarjasta on suomennettu kolme seuraavaa osaa: Kätkijät taivasalla (The Borrowers Afield, 1955), Kätkijät virran vieminä (The Borrowers Afloat, 1959) ja Kätkijät yläilmoissa. Ensimmäinen kirja käännettiin 1959 (2.p. 1979) ja muut 1980-1981.Sarjasta on useita tv-sarjaversioita ja elokuvia.
Internetistä ei löydy paljoa Linnan kuvia, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa kyllä. Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupalvelusta http://www.northernlight.com voit etsiä esim. seuraavasti: kirjoita hakukenttään 1)Väinö Linna tai 2)Väinö Linna picture
Näistä hauista saat joitain vinkkejä.
Osoitteessa http://www.sci.fi/~vanhalao/vainolinna.htm on mm. pienimuotoinen lähdeluettelo, jossa teoksia, joista voit saada lisätietoa. Osa teoksista on varmasti saatavissa myös Ruotsissa.
ätän tähän lopuksi vielä linkin sivuille, joilta löytyy Väinö Linnan seuran yhteystiedot. Sieltä voit varmasti saada lisätietoa ja mahdollisesti myös kuvia:
http://www.finlit.fi/kia/luettelo/nseura.htm
Työn iloa!
Työministeriön raportissa "Työvoima 2020" (Työpoliittinen tutkimus; 245, Hki 2003) tarkastellaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitysnäkymiä lähivuosina ja vuoteen 2020.
Raportissa on kappale, jossa tarkastellaan työllisyyttä ammattiryhmittäin ja poistumaa työvoimasta 2000-2015. Raportin mukaan poistuma työllisestä työvoimasta on noin 894 000 seuraavan viidentoista vuoden aikana. Se vastaa 40 %:a vuoden 2000 työllisten määrästä.
Kasvavan työllisyyden ammattiryhmät ovat:
- tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö
- talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö
- hoitotyö
- opetus- ja kulttuurityö
- liikennetyö
- suojelualan työ
Laskevan työllisyyden ammattiryhmät ovat:
- maa- ja metsätaloustyö
- toimistotyö
Raportti...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on muutama kirja papukaijoihin kuuluvista kakaduista. Ne ovat Risa Teitlerin Taming and traning cockatiels (1988) ja John Cobornin Cockatiels as a new pet (1990). Molemmat kuuluvat Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Papukaijoja yleensä käsittelevissä kirjoista voi myös löytyä tietoa kakaduista. Esimerkiksi näistä voisi olla hyötyä: Guide to the well-behaved parrot / Mattie Sue Athan; Aschenborn, Keeping and breeding parrots; Parrotlopaedia : a complete guide to parrot care / Annette De Saulles and Neil Forbes; Parrots : the illustrated identifier to over 70 species / Sharmila Choudhury and Adam White. Saat niistä luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) kirjoittamalla...
Marilyn Kayen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.marilynkaye.com/
Sen mukaan uusia osia Replica-sarjaan ei ole tiedossa. Hän on kyllä kirjoittanut monia muita, suomentamattomia, sarjoa.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Veli kuolema kokoelmasta Metsän satuja (1924). Voit lukea runon myös esimerkikis teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1984 ja 1989, s. 79).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
En, ikävä kyllä, löytänyt tätä runoa. Aale Tynnillä on Shakkipeli-niminen runo, mutta siinä ei ole puhetta ruususta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Viittaat ilmeisesti uutiseen, joka kertoi että vasikka oli kadoksissa vuoden 2008 korjaustöiden jälkeen. Vasikka ei jäänyt kadoksiin vaan kuuluu taas museon kokoelmiin.Lähde:https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008417515.html
Vieraita kieliä opetetaan kyllä viittomakieltä pääasiallisena kielenään käyttäville. Myös toista kotimaista opetetaan viittomakielellä. Tuossa alla on infoa viittomakielisten oppilaiden perusopetuksesta. Mistään ei löytynyt viitteitä, että englanninkielen opetettu viittomakieli olisi yhdysvaltalaista viittomakieltä. Leena Hannin pro-gradu työstä vuodelta 2007 käy ilmi, että viittomakielet eivät sinällään ole samalla tavalla sukua toisilleen kuten kielet yleensä. Eli yhdysvaltalainen viittomakielikin on enemmän sukua ranskan viittomakielelle kuin englannin viittomakielelle. Näin ollen voisi ehkä päätellä, että englantia opetetaan englantilaisella viittomakielellä.https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/...
Tietoturvallisuuden hallinta -standardit BS 7799-1 ja BS 7799-2 ovat brittiläisiä standardeja, jotka on ainoastaan käännetty suomeksi. Ne ovat saatavissa ainoastaan Suomen Standardisoimisliiton kautta. Niitä voi käydä Standardisoimisliiton kirjastossa lukemassa. Lainaksi niitä ei saa. Kirjasto on Helsingin Länsi-Pasilassa. Yhteystiedot löydät täältä http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Liiton kautta ne voi ostaakin: ensimmäinen osa maksaa 206,91 euroa ja toinen 204,75 euroa.
Listaa vuosina 1945 - 1955 ilmestyneistä suomenkielisistä aikakauslehdistä ei ole saatavilla. Sellaisen tekeminen olisikin vaikeaa, koska aikakauslehtien määrä oli varsin suuri, ja osa lehdistä ilmestyi vain vähän aikaa. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 1952 Suomessa ilmestyi 686 suomenkielistä aikakauslehteä, kun taas ruotsinkielisiä oli 123, suomen- ja ruotsinkielisiä 55 ja muun kielisiä 10 (Lähde: Mitä - missä - milloin 1953, s. 257).
Aikakauslehdistön historiaa Suomessa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kurikka, Jussi: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782 - 1955 (1983)
Mitä - missä - milloin 1953 (1952), s. 248 - 257
Suomen lehdistön historia, osat 8 ja 10 (1991 ja 1992)
Takkala, Marketta: Aikakauslehdistön historiaa...
Hakuteoksen
Salanimet ja nimimerkit / Maija Hirvonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000
mukaan
tällaista nimimerkkiä on käyttänyt mm. toimittaja
Irja Solveig Wolontis (os. Stenius), joka oli syntynyt v. 1895 Viipurissa.
Teoksen
Suomen sanomalehdistön matrikkeli / julk. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1937
mukaan Solveig Wolontis kirjoitteli lähinnä ruotsinkielisissä lehdissä, mutta mahdotonta ei kai liene, että hänen kirjoituksiaan olisi myös ilmestynyt suomenkielisissä lehdissä. Yllä mainittu matrikkeli mainitsee Wolontisin harrastuksiksi partiotoiminnan ja lasten kasvattamisen, mitkä hyvinkin luontevasti selittäisivät esim. kysymyksessä mainitun artikkelin aihevalinnan.
Dokumenttien skannaus sujuu oikein hyvin Tapiolan kirjastossa: Kirjaston Neuvonnassa olevalla tulostimella on mahdollista skannata asiakirjoja pdf-tiedostoiksi muistitikulle. Kirjastossa on myös kaksi tasoskanneria valokuvien ja diojen skannaamiseen. Toinen skanneri löytyy Pajasta ja toinen alakerran lehtiosastolta.
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
