Helle-kirjastoissa on useampi kappale Virityksiä-kirjaa, joten kannattaa mennä esimerkiksi Pornaisten kirjastoon ja tilata sitä kautta. Kimpan kirjoja voi lainata, vaikka ne olisivatkin eri kirjastoissa, https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=virityksi%C3%A4&type=AllFields
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Sain kaksi hyvää vaihtoehtoa vastaukseksi. Voisikohan se ohjelma olla nimeltään Mysteriet på Greveholm. Sarjan jaksot olivat kuulemma parilla eri vhs-
kasetilla. Toinen vinkki oli Besökarna (eng The Visitors), aika tunnettu ruotsalainen nuorille suunnattu kummitustaloelokuva 1980-luvun lopulta: https://www.imdb.com/title
/tt0094730/ Toivottavasti näistä ajatuksista oli sinulle apua.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Näin vanhan ulkomaisen rahan tarkan arvon selvittämiseksi on parasta kääntyä alan asiantuntijan puoleen.
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä ’Makupalat’ –linkkikirjastosta osoitteessa: http://www.makupalat.fi/histori4.htm#raha . Suomen Numismaatikkoliiton osoite on http://www.numismaatikko.fi/ ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta http://www.snynumis.fi .
Kirjaston aineistohaulla rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Jyväskylän kaupunginkirjastossa numismaattiset kirjat löytyvät hyllyluokasta 90.52.
Vastauksen tähän saa vain kirjan lukemalla. Kirjaudu oman lähikirjastosi verkkokirjastoon ja jätä varaus.
Karpio, Sulo: Masto-Jaakon suurpaukku Finna.fissä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=masto-jaakon+suurpaukku&type=AllFields
Turussa toimineen lukkari-urkurikoulun toimintakertomusta ei valitettavasti löytynyt käyttämistäni tietokannoista (Fennica= Suomen Kansallisbibliografia, Volter=Turun yliopiston aineistotietokanta). Tietoa aiheesta kannattaa etsiä Kaarlo Jalkasen kirjasta "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918". Aiheeseen liittyvää aineistoa voisi löytyä enemmän Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Käytetyn asunnon kaupasta on teos: Keskitalo, Petri: Käytetyn asunnon kauppa, 2012.
Omakotitalon kauppaa sekä myyjän että ostajan kannalta käsittelee kirja: Leena Linnainmaa, Marianne Palo: Omakotitalon kauppa, 2005.
Lakitietoa on seuraavissa:
- Kiinteistölainsäädäntö, 2011
- Nevala, Tapio: Asuntokauppalaki, 2011
Tietoa Internetissä esimerkiksi sivustolla Suomi.fi
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ . hakusanoilla kiinteistöt kauppa löytyy tietoa asiasta, mm. maakaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540
Kuluttajaviraston internetsivut
- http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/910e41ce-debb-40b2-9bb0-478dfe46dcf…
http://www.asuntosuomi.fi/asunnon-kauppakirja/
Erinomainen kirja on Marjut Hjeltin "Keijukaiset - totta ja tarua toisesta maailmasta". SKS, 1995. Hjelt on koonnut kirjaansa vanhoja tarinoita eri puolilta maailmaa ja sepittänyt itse lisää.
Suomalaisen kansanperinteen taruolentoja esittelee Elina Rannan teos "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - Maan, metsän ja vuoren väkeä, WSOY, 1996. Neil Philipin "Suuri myyttikirja", WSOY, 1996 kertoo myös useista taruhahmoista. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotieto- kannasta http://www.libplussa.fi/ . Plussasta voit myös etsiä lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta; valitse tarkennuttu haku ja seuraavaksi haku asiasanan mukaan, asiasanaksi voit kirjoittaa taruolennot, lisäksi voit kokeilla esim. seuraavia peikot,...
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta (http://finna.fi ) voit katsoa sanahaulla informaatioteknologia, mitä aiheesta on julkaistu. Asiasanalla katsottaessa esim. tietotekniikka tai tietotekniikka-ala. Fennicaa voi käyttää myös kotikoneelta.
Oulun yliopiston kirjastossa ( http://finna.fi ) ovat seuraavat teokset:
- Här kommer vi! : local action for women = En rapportbok om kvinnor / red. Clara Puranen, Åbo Akademi, 1999
- Från siffror till surfning : könsperspektiv på informationsteknik / Lena Kallin Westin, Lena Palmquist, 2001 . Marja Vehviläinen on tehnyt asiaan liittyvän tutkimuksen http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9703/970322/9703220112.html .
Oulun kaupunginkirjastossa ( http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=...
Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
Tässä pari suomenkielistä sukelluskirjaa:
Moisala, Jouko: Diver's : oppikirja sukelluskurssin peruskoulutustasolle. 8. uud. p. Ursuk, 1993. 229 s.
Vikman, Timo: Sukellus. 6. p. Winsub, 2004. 359 s.
Useimmissa HelMet-kirjastoissa on käytettävissä skannereita, joilla pystyy skannaamaan myös diakuvia. Lista skannerin omistavista kirjastoista löytyy täältä:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Skanneri
Skannattujen diojen tallentaminen muistitikulle onnistuu varmaankin missä kirjastossa tahansa, mutta sen sijaan tallentavia CD-asemia ainakaan Helsingin kirjastojen Asko-koneissa ei yleensä ole.
Koska kirjastojen laitteissa on jonkin verran yksilöllisiä eroja, sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jossa haluat tehdä diojen skannaamisen. Silloin voit kysellä tarkemmin ko. kirjaston laitteista ja samalla varata ajan sopivalle koneelle.
Hei,
Vaski-kirjastojen englanninkielisen runouden kokoelma on pääosin keskitetty Turun pääkirjastoon. Kokoelmastamme löytyy runsaasti englanniksi käännettyjä runoantologioita sekä suomenkielisistä kokoelmista koostettuja kokoelmia. Vähemmän löytyy yksittäisiä kokonaan käännettyjä runokokoelmia, mutta niitakin muutama.
Risto Ahti: Narkissos talvella on käännettynä Narcissus in Winter, ja Sirkka Turkka: Tule takaisin pikku Sheba on Not you not the rain, sekä Eeva-Liisa Manner: Runoja 56-77 on Fog Horses. Myös Pentti Saarikosken Hämärän tanssit on käännetty nimellä Dances of the obscure.
Koottuja runoja löytyy esimerkiksi Aleksis Kiveltä, Aila Meriluodolta, Eeva-Liisa Mannerilta, Pentti Saaritsalta, Aki Salmelalta, Paavo Haavikolta, Eira...
Aapinen voisi olla Aarni Penttilän Aapiskukko tai Haavion Kultainen aapinen. Valitettavasti kirjastosta ovat molemmista ainoat kappaleet nyt lainassa, joten en pysty tarkistamaan, mitä A-kirjaimen kohdalta löytyy. Niitä ei ollut luettavissa Digi.kansallliskirjasto.fi:n aapiskokoelmassa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341Nuo hiirikirjat voisivat olla Hipsuvarpaita. Ne olivat pienikokoisia kirjoja, joissa seikkaili hiiriä. Kirjasammossa on kuvia vanhemmista Hipsuvarpaista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hipsuvarvas. Niitä on lainattavissa Helmet-kirjastoissa, mutta kuvat joita on Helmet-Finnassa ovat uudemmista painoksista.
